Robotiikka terveydenhoidossa seminaarisarja

TIEDOTE 23.3.2017

Robotiikka terveydenhoidossa seminaarisarja
Kick-off 28.3.2017 @Airo Island

Robotiikka terveydenhuollossa kiinnostaa, pelottaa ja puhuttaa. Selvää on, että kestävyysvajeen hoitamiseen tarvitaan rakenteellisten ratkaisujen ohelle palvelujen sisältömuutoksia eli automaatiota ja robotiikkaa. Vievätkö robotit sairailta ja vanhuksilta hoitajat?

Terveydenhoidossa robotteja voidaan käyttää lähinnä hoivaan, lääketieteelliseen hoivaan ja itsehoitoon liittyvissä tehtävissä. Roboteilla voidaan korvata ennemminkin yksittäisiä työtehtäviä kuin kokonaisia ammatteja. Uusi teknologia herättää paljon kysymyksiä niitä käyttävän hoitohenkilöstön sekä asiakkaiden parissa. Tarvitaan paljon tietoa ja uutta osaamista, jotta robotit saadaan palvelemaan eri ammattilaisia, potilaita ja muita hoidon piirissä toimivia parhaalla mahdollisella tavalla.

Robotiikka terveydenhoidossa seminaarisarja tuo esille tämän aihealueen tietoa, esimerkkejä sekä visioita. Suomessa ja maailmalla käytetään robotiikkaa terveydenhoidossa ja hyvinvoinnin edistämisessä ja sarjan tarkoituksena on tuoda tämä tieto esille helposti.

Seminaarisarjan tavoitteita ovat:

  • Luoda yleiskatsaus robotiikan käyttömahdollisuuksien nykyhetkeen ja lähitulevaisuuteen
  • Tarkastella terveydenhuollon robotiikan keskeisiä osa-alueita
  • Synnyttää ymmärrys käytännön toteutusten ja osaamisten uusista tarpeista
  • Esitellä konkreettisia ratkaisuja terveysalan keskeisiin haasteisiin

Seminaarisarja koostuu käynnistävästä kick-off-seminaarista ja 10 seminaarista. Seminaarit käynnistetään sosiaali- ja terveysministeriön alustusksella ja ohjelmaa jatketaan robotiikka-ammattilaisten esityksillä kokemuksista ja visioista robotiikasta terveydenhoidossa.

Sarjan ohjelma sekä lippujen hinnat löytyvät osoitteesta www.airoisland.fi. Median edustajia pyydetään ilmoittautumaan seminaareihin toiminnanjohtaja Nicholas Anderssonille.

Seminaarisarjan kumppaneita ovat sosiaali- ja terveysministeriö, Tehy ry ja Evondos Oy

Seminaarisarjan järjestää yhteistyössä Airo Island ry ja Develor Productions Oy.

 

Lisätietoja ja median ilmoittautumiset: toiminnanjohtaja Nicholas Andersson, puh 040 501 6505

 

Viekö robotit meidän työt?

Lyhyt vastaus on ei, robotit eivät vie meidän töitä. Robotit todennäköisesti luovat työpaikkoja ja mahdollistavat uusia tapoja tehdä töitä. Hyvin varmasti robotit vie osan työpaikoista ja aivan varmasti robotit vie osan työtehtävistä.

Tähän päivään asti teknologia on vienyt ihmisiltä töitä ja työtehtäviä. Tilalle ihmiset ovat saaneet enemmän ja erilaisia töitä sekä korkeampaa elintasoa. Tämä trendi tulee jatkumaan robotisaation ja tekoälyn saapuessa. Ihmiset ovat olleet hyviä keksimään itselleen uutta tekemistä ja tarjoamaan erilaisia palveluja sekä tuotteita joka on teknologian ja elintason nousun myötä tulleet mahdollisiksi.

Esimerkkejä joita tapaan käyttämään tässä yhteydessä on hakukoneoptimointi sekä personal trainer. Hakukoneoptimointia ei tehty kovin paljoa vielä 2000-luvun vaihteessa ja on nykyään jo oma toimialansa. Personal trainereita taasen on ollut jo pitkään, mutta heitä on huomattavasti enemmän nykyään kuin ennen. Vielä 50 vuotta takaperin, nämäkin ihmiset olisivat todennäköisesti olleet tehtaalla töissä liukuhihnan ääressä.

Työpaikkojen menettämisestä on ollut puhetta tasaisin väliajoin viimeisen reilun sadan vuoden ajan. Ihmisten työt ovat ajan saatossa kadonneet mikrosiruille, transistoreille, spinning jennyille sekä internetille. Tällä kertaa pelon aiheena ovat robotit ja tekoäly. Robotit yhdistettynä tekoälyyn vaikuttaa monipuolisemmalta uhalta, sillä ne tuntuvat vaikuttavan laajemmin eri yhteiskunnan aloihin kuin aiemmat teknologiat. Nyt olemme jättämässä mm. liikenteen, teollisuuden, terveydenhoidon robottien hoidettavaksi.

On totta, että robotisaatio tulee vaikuttamaan meidän elämäämme suuresti, varmasti jopa suuremmin kuin tietokoneet ja internet. Kuitenkin ihminen on fiksu ja keksii itselleen aina tekemistä. Tekemisen luonne muuttuu yhä enemmän luovaan ja ongelmien ratkaisevaan suuntaan. Toivon, että tulevaisuuden tekeminen on ihmislähtöistä ihmisille suunnattua tekemistä, joka tuottaa iloa tekijälleen ja vastaanottavalle ihmiselle.

 

Nicholas Andersson
Toiminnanjohtaja
Airo Island

Robottiveron haasteita

Viime aikoina on enemmän noussut esille keskustelua robottiverosta. Keskustelu todennäköisesti on saanut uutta puhtia kun Bill Gates antoi haastattelun jossa hän totesi robottiveron olevan yksi keino varmistaa valtioiden tulot ja säilyttää ihmisten työpaikat.

Robottivero voi alkuun kuulostaa hyvältä idealta, kun verrataan robotin työpanosta ihmisen työpanokseen. Tuntuu loogiselta, että työtä pitää verottaa välittämättä siitä onko työntekijä ihminen vai kone.

Ensimmäinen haaste liittyykin juuri sanaan kone tai robotti. Kuinka määrittelemme mikä on robotti jota verotetaan? Monessa paikassa on jo käytössä eri ratkaisuja jotka tekevät töitä ihmisen puolesta. Esimerkkinä voidaan nostaa esille tiskikone, joka pesee tiskit eikä tarvita ihmisiä tiskaamaan. Toisaalta kirjoja painetaan kovaan tahtiin ja verrattava ihmisten tarve käsin kopioimaan sama määrä kirjoja on suunnaton. Uudenlaisia robotteja on kehitteillä koko ajan ja määritelmä robotista varmasti myös elää ajan mukana.

Toinen kysymys robottiveroon liittyy veron laatijaan. Kuka verottaa robotteja ja kenelle rahat siitä kertyvät. Yleensä valtio verottaa ja rahat tulevat valtion käyttöön. Ihmisten kohdalla tämä toimii verrattain hyvin. Robottiveron haasteena on tuotanto painotteisuus sekä tuotannon helppo liikkuvuus. Tuotantoa tehdään siellä, missä se on halpaa. Robottivero helposti ajaa tuotannon maihin, joissa sitä ei ole käytössä. Jos esimerkiksi EU päättää käyttää robottiveroa, niin hyvin nopeasti yritykset siirtävät tuotantonsa maihin joissa veroa ei käytetä. Suomessa toimiva autotehdas ei sijaitsisi Suomessa ilman robotteja, jolloin se ei myöskään työllistäisi yhtäkään ihmistä.

Viimeisimpänä ja tärkeimpänä koen robottiveron hidastavan teknologian kehitystä. Jos yritykset eivät saa hyötyä tehokkuuden lisäämisestä koneiden avulla ei heillä ole tarvetta kehittää toimintaa siltä osin eteenpäin. Ihmiskunta voi paremmin teknologian kehittyessä ja sitä kehitystä ei pidä jarruttaa keinotekoisesti.

Eri tapoja verottaa on hyvä kartoittaa ja kauttaaltaan oikein kohdistetut verot tuottavat hyvää yhteiskunnalle. Robottiveroa en tämän hetkisen määritelmän mukaisesti pidä hyvänä ratkaisuna.

 

Nicholas Andersson
Toiminnanjohtaja
Airo Island ry