#hyteairo blogi 2: Ensimmäinen työpaja

Robotiikka kodeissa ja kotihoidossa (ikääntyneiden ja vammaisten näkökulma)

Tutustu #hyteairo ohjelman esittelyyn.

Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laatiminen käynnistyi kotihoitoon keskittyvässä työpajassa 13.6.2017 Airo Islandilla. Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laatiminen käynnistyi kotihoitoon keskittyvässä työpajassa 13.6.2017 Airo Islandilla. Työpajaan osallistui 20 henkilöä eri tahoilta ja eri puolilta Suomea. Blogeissa kerrotaan tiivistelmiä työpajoista. Laajempi katsaus julkistetaan raportissa keväällä 2018. Kommentit ovat tervetulleita!

Meidän kaikkien tuntema ikinuori Aira Samulin on kiertänyt vanhusten luona jakamassa teknologian ilosanomaa. Sanoman keskiössä on viesti: teknologian avulla voimme elää pidempään itsenäistä ja arvokasta elämää meille rakkaimmassa paikassa – kotona. ”Kaikki haluavat asua kotona niin pitkään kuin suinkin mahdollista” Aira totesi eräässä seminaarissa.

Laki on Airan kanssa samaa mieltä:

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista:
14 § Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet

Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Palvelut on sovitettava sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita.

Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman ensimmäinen työpaja pohti, miten tekoälyä ja robotiikkaa voidaan hyödyntää kotihoidon laadun ja kustannustehokkuuden parantamisessa.

Seuraavana yhteenvetoa työpajan tuloksista strategisen jäsentelyn mukaisesti.

  1. Arvolupaus:

#hyteairo ohjelman keskeisenä päämääränä on luoda arvolupaus, joka voi kantaa läpi kaikkien suunnitelmien, hankkeiden ja toimenpiteiden. Työpajan pohdinnassa korostuivat:

Asiakas/potilas

  • Ihmisarvo ja itsemääräämisoikeus
  • Yksityisyys ja tietosuoja
  • Helppokäyttöisyys
  • Turvallisuus ja luottamus

SoTe -ammattilaiset

  • Resurssien järkevä kohdentaminen
  • Laadukkaampi ja monipuolisempi toiminta
  • Helppokäyttöisyys

Yhteiskunta

  • Kustannusnäkökulma
  • Teknologian ja uuden liiketoiminnan kehittäminen (2MRD€ -> 10MRD€)
  1. Kansalliset tavoitteet noudattavat samaa linjaa arvolupauksen kanssa:

  • Yhdenvertaisuus
  • Toimintakyky ja hoidon vaikuttavuus
  • Kansalaisten luottamus ja kyky omaksua uusia toimintatapoja
  1. Oppimiskohteet

  • Poikkitieteellisyys (kaupallinen, tekninen, kliininen)
  • Riskinottokyky
  • Johtaminen mahdollistaa käyttöönoton
  • Paljon toimijoita – yhteinen agenda?
  1. Keskustelun aiheet

  • Laitteiden ylläpito
  • Saatavan datan omistajuus ja hyötykäyttö
  • Imagostrategia: ”Robotti” voi kuulostaa pelottavalta
  • Robotin tooli (resurssien kohdentaminen, työpaikat, veronmaksu)
  • Etiikka, yksinäisyys
  • Polarisaation vahvistumisen uhka
  1. Toimenpiteet

  • Etädiagnostiikka, ennakoiva diagnostiikka, kotiin vietävä teknologia, etämonitorointi -> esteiden poistaminen uusien teknologioiden markkinoille tuomiseksi.
    – ”hoivarobotti kiihdyttämö”
    – ”Palveluasumisen koelaboratorio – testauspaikka”
  • Rahoituksen ehdot muutettava, jotta jokaisen ei tarvitse tehdä jokaista kokeilua itse.
  • Myös MedTech -alan lainsäädäntövalmennus.
  1. Resurssit

  • Infra toimivaksi koko maassa!
  • Luovia tapoja?
  1. Kumppanuudet, verkostot ja viestintäkanavat

  • Asiakkaat/potilaat
  • Omaiset
  • SoTe -ammattilaiset
  • Laitteiden ja ohjelmistojen suunnittelijat ja toimittajat
  • Lainsäätäjät ja valvonta (Valvira)
  1. Mittarit

  • Asiakastyytyväisyys
  1. Käytössä olevat ratkaisut, hyvät käytännöt, olemassa olevat osaamisverkostot, käynnissä olevat hankkeet

Hirmuinen määrä laitteita ja hankkeita. Tietojen jakaminen ja yhtenäistäminen todella tärkeää. Katso jatkuvasti päivittyvä lista eri hankkeista ja käytännöistä: http://airoisland.fi/happenings/hyvinvointityopajat/hyvinvointirobotiikka-hankkeet/

Projekti jatkuu

Kotihoito on tärkeä ja suuri osa-alue. Kotihoidon ratkaisuihin palataan vielä uudestaan myöhemmin ohjelman laatimisen aikana. Työpajassa syntyi paljon materiaalia, josta tässä blogissa vain osa. Kaikki ajatukset ovat tallella ja niihin palataan jatkossa uudelleen ja uudelleen.

Hyvinvoinnin kansallista AiRo -ohjelmaa rakennetaan yhteisöllisesti, avoimesti ja joukkoistamalla. Suuret kiitokset työpajaan osallistuneille, teidän ansiostanne ohjelma rakentuu kaikkia kansalaisia ja eri tahoja palvelevaksi, inhimilliseksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi.

Tiina Pesonen, tietojohtaja STM
Janne Keskinarkaus, projektinjohtaja LSHP
Mikko Häikiö, kehittämispäällikkö LSHP
Jouni Lyly-Yrjänäinen, TTY
Vesa Tiitola, TTY
Leena Manner, Airo Island ry/Evondos Oy
Satu-Minna Piiroinen, PKKY, Joensuu
Nicholas Andersson, Airo Island ry.
Pirjo Huttunen, kehityspäällikkö Espoon kaupunki
Nina Nissilä, Digijohtaja Valtiokonttori/D9
Antti Saarinen, erityisasiantuntija Turun kaupunki
Juha Jolkkonen, toimialajohtaja Helsingin kaupunki
Kirsi Sillanpää, johtaja, Tehy ry
Mari Kangasniemi, dosenti, Itä-Suomen yliopisto
Marketta Karvinen, palvelupäälllikkö, Helsingin kaupunki
Risto Suoknuuti, erityisasiantuntija, STUK
Kaisu Sutinen, Helsingin kaupunki
Jarno Talvitie Hyvinvointialan liitto
Olli Lehtilä, LVM