Robotit kuntoutuksessa

Robotit kuntoutuksessa seminaari järjestetään 12.9, 8:30-11:00 osoitteessa Viikintie 1, 00560 Helsinki

Useimmat ihmiset tarvitsevat kuntoutusta jossain vaiheessa elämää. Kuntoutuksessa joko toivutaan toimintakyvyn alenemisesta, estetään rappioitumista tai pyritään palaamaan toimintakykyiseksi. Iso osa kuntoutuksesta tapahtuu ihmisten kotona, jossa on mukavampi olla ja kustannukset yhteiskunnalle ovat pienemmät.

Robotit pystyvät auttamaan kuntoutuksessa usealla tavalla. Robotit voivat joko auttaa motivaation ylläpitämisessä tai tehostamaan kuntoutuksen tuloksia. Robottiavusteiset kuntoutuslaitteet ovat tarkempia ja väsymättömämpiä kuin hoitajat. Näiden avulla on jo saatu huomattavia tuloksia aikaiseksi kuntoutukseen liittyen.

Seminaarissa kuulemme ammattilaisten puheenvuoroja kuntoutuksesta ja käyttökokemuksia kahdesta eri kuntoutusrobotista ja niiden tuloksista.

12.9.2017 Robotit kuntoutuksessa.
Kuntoutuksessa on saavutettu hyviä tuloksia, jopa perinteisiä teollisuusrobotteja käyttäen. Ratkaisujen ei tarvitse olla kalliita, mutta niillä voidaan edistää kuntoutumista nopeammin ja helpommin. Mitä ratkaisuja on tarjolla juuri nyt ja mitkä ovat mielenkiintoisimmat kehitystrendit?

Tilaisuus alkaa aamiaistarjoilulla 8:30-9:00 ja jatkuu itse ohjelmalla 9:00-11:00.

Liput seminaariin maksavat 100 € + alv. Ilmoittautumiset osoitteeseen nicholas@airoisland.fi

Tilaisuuden ammatilaispuheenvuorot:

  • Teknologia kuntoutuksen tukena
    Outi Töytäri, Kuntoutusalan asiantuntija, TtM, ft, Tehy ry
  • Kuntoutuksen uudistamiskomitean tehtävä ja tavoitteet
    Eija Sorvari, säätiönjohtaja, Miina Sillanpään Säätiö
  • Robotiikka toiminnallisuuden parantajana. Case: Moto Tiles
    Minna Laine, Toimitusjohtaja, Meditas Oy
  • Hyväksi – hankkeen kokemukset
    Niina Holappa, Projektipäällikkö, Prizztech Oy
  • Tehokasta kävelykuntoutusta robotiikan avulla
    Paulina Iiskala, Fysioterapeutti YAMK, Kehittämispäällikkö, Laitilan Terveyskoti

 

 

Airon vierasblogi: Elina Lehto-Häggroth, Vantaan Kaupunki

Robotiikka, digitalisaatio ja automaatio: näkökohtia mahdollisuuksista ja uhkista

Robotiikka ei ole millään tavoin uusi asia. Robottiteollisuus on viettänyt 50-vuotispäiviään jo v. 2016. Varsinkin teollisuudessa roboteilla on pitkä historia. Vanhemmat robottisovellukset olivat mekaanisia, niiden lähelle oli ihmisen jopa vaarallista mennä. Halpenevat tietokoneet, käyttöjärjestelmät ja sensorit ovat tehneet mahdollisiksi järjestelmät, joita oli vaikea kuvitella aikaisemmin. Teknologioiden nopea kehittyminen on tuonut robotit kaikille inhimillisen elämän alueille.

Elina Lehto-Häggroth sivistystoimen toimialan apulaiskaupunginjohtaja, Vantaan Kaupunki

Teollisuudessa uuden tuotteen saaminen markkinoille vie edelleen aikaa. Esimerkiksi uuden auton tuominen suunnittelupöydältä käyttäjälle voi Yhdysvallioissa viedä 24 kuukautta. US-Robotics- raportissa tavoitteeksi asetetaan, että viiden vuoden kuluessa tuo aika lyhenisi robotiikan ja automaation avustuksella 24 tuntiin! 15 vuodessa aika supistuisi yhteen tuntiin. Teollisuuden ja teollisten työpaikkojen siirtyminen halvan työvoiman maihin Kiinaan, Intiaan ja Meksikoon ei ole enää kannattavaa, kun robotit tekevät työn edullisemmin kuin halvin halpatyövoima. Tämä tulee vähentämään kuljetuskustannuksia ja parantamaan yhtiöiden tuottavuutta. Työpaikkoja se ei lisää, päinvastoin teollisuuden työpaikat vähenevät entisestään. Esimerkiksi Marylandissa sijaitseva tekstiilitehdas Parkdale Mills työllisti 1980-luvulla, kun sen tuotanto tehtiin Amerikassa, 2000 ihmistä. 2013, kun se palasi Yhdysvaltoihin, tarvittiin enää 140 työntekijää. Työpaikkoja toki syntyy robottien suunnittelussa, installoinnissa ja ylläpidossa. Määrä on kuitenkin vähäisempi kuin kadonneiden työpaikkojen luku.

Itsestään kulkevat autot ovat olemassa jo nyt. Googlen itsestään ajavan auton projekti käynnistyi vuonna 2008. vuonna 2012 Googlen automaattisen autojen joukkue oli ajanut yli 300 000 mailia ilman onnettomuuksia. Ne liikkuivat niin ruuhkaisilla moottoriteillä kuin tukkoisessa kaupunkiliikenteessäkin. Mercedes Benzin v. 2014 S-Class on samoin kykenevä ajamaan niin kaupunkiliikenteessä kuin moottoritielläkin 120 mailin tuntinopeudella. Itsestään ajavien autojen käytössä on kuitenkin edelleen haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi vastuukysymyksiin. Autot eivät myöskään vielä selviä esimerkiksi lumisista teistä tai tietyön aiheuttamista esteistä. Viiden vuoden kuluessa arvioidaan itsestään ajavien autojen kehittyvän niin, että ne pystyvät ajamaan missä tahansa kirkkaasti valaistussa modernissa kaupungissa turvallisemmin kuin mihin ihminen kykenee. 15 vuodessa itsekseen ajavat autot pystyvät ajamaan kaikkialla, missä ihminenkin autoilee. Ajamista ei pysty erottamaan kuljettajan suorittamasta kuljettamisesta. Itsestään ajavat autot liikkuvat turvallisemmin ja ennakoitavammin kuin ihmisten kuljettamat autot.

Koko kuljetusketju automatisoituu itsestään kulkevien rekkojen ja lentokoneiden käyttöönoton myötä. Autot ja lentokoneet voidaan pakata ja purkaa robottien avulla 15 vuoden kuluttua. Ihmistyövoimaa ei US Roboticsin ennusteen mukaan tarvita lainkaan.

Maataloudessa työvoima vähenee ennestään. Esimerkiksi hedelmien ja marjojen poiminta automatisoituu. Japanissa kone kerää mansikat hiuksen hienojen värierojen pohjalta vain kypsiä poimien. Poiminta toistetaan joka 8:s sekunti ja se tehdään enimmäkseen yöaikana.

Kymmenen vuoden sisällä näemme todennäköisesti palvelualojen automatisoinnin. Jo nyt on olemassa hampurilaisrobotti, joka tekee tuotteen valmiiksi vihanneksineen ja mehuineen. Japanilainen ketju Kura Sushi omistaa 262 ravintolaa. Niissä käytetään robotteja, jotka ovat mukana tekemässä sushia ja liukuhihna korvaa tarjoilijat. Tuotteiden tuoreudelle ja seisonta-ajalle on olemassa raja-arvo, jonka saavutettuaan ne putoavat pois hihnalta automaattisesti. Tilaus tapahtuu ruudulta, lasku on automaattinen ja robotit puhdistavat lautaset ja vievät ne keittiöön. Työnjohto hoidetaan keskitetysti monitorilla. Sushin hinta on yksi dollari, mikä alittaa selvästi kilpailijoiden hinnat. Pikaruuan robottituotanto on hygieenisempää, asiakkaan valinnat nopeutuvat, tilaukset tarkentuvat ja virheet vähenevät. Myös vähittäiskaupan sovellukset kehittyvät nopeaa tahtia.

Nyt kouluansa käyvät lapset elävät aikuisena maailmassa, jossa robottien rooli kaikilla elämänalueilla on merkittävä. Siksi ei enää kannata kysyä, kuuluvatko tietokoneet, mobiililaitteet ja robotit kouluihin. Opetuksessa voi monella tavoin käyttää robotteja tukena. Silti robotit tuskin korvaavat opettajia. Tärkeää on, että lapset oppivat ohjelmoimaan, käyttämään tietokoneita oppimisessa ja vaikkapa rakentamaan robotteja. Tästä lukuisia esimerkkejä Suomessa. Tietotekniikan ja robotiikan tulee olla mukana kaikessa opetuksessa.

Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Jotta ihmiset voivat elää hyvin uudessa tilanteessa on mietittävä myös yhteiskunnallisia innovaatioita. Jos ajatellaan, että automatisoituminen Suomessa koskisi noin seitsemää prosenttia työvoimasta (EVA 2016), on kyse isosta muutoksesta, mutta ei koko yhteiskuntaa uhkaavasta asiasta. On kuitenkin huolehdittava siitä siitä, että panostammme osaamiseen ja sen uudistamiseen, robotti -ja teknologiayritysten sijoittumiseen Suomeen sekä mietimme myös perustuloa vaihtoehtona työn vähenemiselle. Uusia ammatteja syntyy samalla kun vanhoja katoaa.

Koulutusjärjestelmää on syytä ajatella uusiksi niin, että ihmisillä on myös aikuisina mahdollisuus kouluttautua uudelleen muutoin kuin aloittamalla koko koulutus uudelleen nuorten oppilaitoksissa. Osaamisen päivitys ja uuden ammatin oppiminen tulee tehdä helpoksi ja työpaikkojen tarpeita palvelevaksi. Nykyisinkin tällaista koulutusta on, mutta muutokset edellyttävät uudenlaista mittakaavaa ja toimintatapaa.

Robotit ja automatiikka muuttavat työnkuvia syvällisesti ja jatkuvasti. Vanha työ ei palaa takaisin, vaan muutos on pysyvä. Tuottavuus paranee uusilla aloilla ja heikkenee vanhoissa työpaikoissa. Uusia työpaikkoja syntyy, mutta ne edellyttävät työttömiksi jääviltä uuden ammatin oppimista.

Jotta robotisoituminen ei pidemmälläkään aikavälillä johtaisi joukkotyöttömyyteen ja suuriin tuloeroihin, on pohdittava koulutuksen lisäksi verojärjestelmää, perustuloa ja työn tekemisen malleja. Verotus perustuu suurimmalta osin palkkaveroihin. Palkkaveron pienentyessä on mietittävä muita verotuksen muotoja. Robottivero tuskin on ratkaisu, mutta pidemmällä aikavälillä se voi olla osa rahoitusta. Robotiikan tuoman ihmistyön vähenemisen ei tarvitse olla ongelma, mutta ilman koko yhteiskunnan syvällistä pohdintaa ja uudistamista se voi johtaa suuriin tuloeroihin ja massatyöttömyyteen, joita kukaan ei halua.

Ohjelmistorobotit digiviidakon oppaina ja työntekijöinä.

 

Ohjelmistorobotiikasta ja tekoälystä povataan suurta auttajaa moneen ongelmaan. Samalla niihin liittyy monia pelkoja, kuten työpaikkojen menetys. Kuten aiempikin teknologia, tekoäly ja ohjelmistorobotiikka tuskin tuhoavat maailmaa. Sen sijaan niiden avulla voimme luoda paremman paikan ihmisille asua ja elää.

Tekoäly sekä ohjelmistorobotiikka ovat terveydenhoidossa suuri mahdollisuus. Ohjelmistorobotiikan avulla hoitajille ja lääkäreille vapautuu enemmän aikaa varsinaiseen työhön. Tietojen käsittely on nopeampaa, sujuvampaa ja virheettömämpää kun robotti hoitaa työn.

Tekoäly on hyvä käsittelemään ja analysoimaan suuria tietomääriä ja tekemään (tai ehdottamaan) ratkaisuja. Esimerkiksi Japanissa on tekoäly tunnistanut harvinaisen leukemian, jonka avulla lääkärit pystyivät pelastamaan potilaan.

Tekoäly ja ohjelmistorobotiikka valtaa hyvinvointialaa Suomessa. Tule kuuntelemaan, oppimaan ja keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa, miten ohjelmistorobotiikka ja tekoäly edistävät tehokkuutta ja hyvinvointia erilaisissa prosesseissa.

15.8.2017 9:00-11:00 Ohjelmistorobotit digiviidakon oppaina ja työntekijöinä.
Hoitajien ja lääkärien työajasta merkittävä osa kuluu erilaisten tietojärjestelmien parissa. Miten ohjelmistorobotit voivat vapauttaa aikaa varsinaiselle hoitotyölle?

Liput seminaariin maksavat 100 € + alv. Ilmoittautumiset osoitteeseen nicholas@airoisland.fi

Tilaisuus järjestetään Airo Islandin tiloissa, Viikintie 1, Helsinki

  • Hyvinvointia robotiikalla 
    Nina Nissilä, CDO, State Treasury of Finland
  • Tekoäly terveydenhuollossa – Organisaatiokeskeisestä reaktiivisesta sairauksien parantamisesta suunnataan kohti yksilökeskeistä hyvinvoinnin ennaltaehkäisevää tukemista
    Matti Ristimäki, Head of Wellbeing, Data-Driven Businesses & Public, Tieto Oyj
  • Ohjelmistorobotiikan porttiteoria
    Katriina Valli, Lead Process Consultant, RPA , Knowit Oy
  • Ohjelmistorobotiikka: Strategia ja implementointi
    Janne Kaisto, Group Head of Robotics, Nordea Bank Ab
  • Tekoäly oman ammatillisen kehityksen tukena
    Harri Ketamo, Founder, HeadAi Oy

 

Seminaarin jälkeen järjestämme hyvinvoinnin työpajan.