#hyteairo blogi: Jukka Lähesmaa; Robotit kodeissa ja kotihoidossa

Tavoitteet

Robotit auttavat ikäihmisiä ja muita tukea tarvitsevia henkilöitä elämään itsenäisesti ja turvallisesti omissa kodeissaan. Samalla robotit auttavat kotihoidon ammattilaisia hoitamalla rutiinitehtäviä ja antamalla aikaa ihmisten kohtaamiseen. Robotit hillitsevät sosiaali- ja terveysmenojen kasvua ja auttavat turvaamaan korkeatasoisen ikäihmisten hoivan Suomessa.

Hyvinvointirobotiikka kodeissa auttaa arjen tehtävissä, parantaa ja ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia sekä luo turvaa mm. seuraavilla tavoilla

  • auttavat ostosten tekemisessä ja muussa asioinnissa. Robotti auttaa muistamaan hoidettavia asioita ja hoitaa tiettyjä rutiinitehtäviä asukkaan puolesta
  • hoitavat arjen tehtäviä kuten siivousta ja ruuanlaittoa
  • vähentävät yksinäisyyttä tarjoamalla seuraa sekä toimimalla viestintävälineenä läheisten ja hoitohenkilökunnan kanssa
  • suorittavat kotihoidon toimenpiteitä, kuten annostelevat lääkkeitä, avustavat syömistä ja seuraavat vointia. Lisäksi laitteet välittävät näistä tietoa ammattihenkilöille
  • ennaltaehkäisevät vaaratilanteita, kuten lieden päälle jäämistä ja muistisairaan katoamista
  • tunnistavat tapaturmatilanteet ja kutsuvat apua paikalle. Tulevaisuudessa robotit voivat myös antaa vähintäänkin ensiapua, kuten auttaa nostamaan kaatuneen vanhuksen
  • älykkäät rollaattorit ja pyörätuolit sekä tulevaisuudessa tukirankarobotit auttavat liikkumisessa

Kotihoidon työntekijöiden näkökulmasta robotit ovat työvälineitä, jotka auttavat hoitamaan asiakkaita entistä paremmin. Edellä kuvatut kodeissa toimivat robotit vapauttavat ammattihenkilön työaikaa rutiineista ihmisten kohtaamiseen ja tärkeimpiin hoitotoimenpiteisiin. Kotikäynnit voidaan mitoittaa henkilökohtaisten tarpeiden eikä rutiinien hoitamisen näkökulmasta. Robotit tuottavat myös tärkeää tietoa hoitotyön sekä palvelutarpeen arvioinnin tueksi.  Tieto hätätilanteista ja avun tarpeesta saadaan nopeasti.

Kotihoitajien apuvälineinä toimimisen lisäksi ohjelmistorobotit auttavat kotihoidon suunnittelussa ja organisoinnissa. Esimerkiksi ohjelmistorobotit voivat suunnitella työvuoroja ja optimoida logistiikkaa. Ohjelmistorobotit voivat myös esimerkiksi kerätä seurantatietoa ikäihmisen voinnista ja kotona selviytymisestä sekä sen perusteella tuottaa herätteitä palvelutarpeen uudelleen arviointiin.

Hyödyntämällä robotteja kotona ja kotihoidon palveluprosesseissa voidaan saavuttaa kustannussäästöjä. Evan raportissa Raportit töihin arvioidaan, että Suomessa ainakin 20 prosenttia sairaanhoitajien ja lähihoitajien töistä pystyttäisiin korvaamaan jo olemassa olevilla robotiikan ja automatiikan sovelluksilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavien kustannusten hillitsemiseksi tarvitaan robotiikan tehostamismahdollisuuksia hyvän hoivan turvaamiseksi. Tutkittua tietoa hyvinvointirobotiikan vaikuttavuudesta laajassa mittakaavassa on kuitenkin vielä hyvin vähän.

Suomalaiset yritykset menestyvät kotihoitoon liittyvän hyvinvointirobotiikan kansainvälisillä markkinoilla ja luovat siten uusia työpaikkoja sekä parantavat kansantaloutta. Kehittämällä ja hyödyntämällä robotteja Suomessa järjestelmällisesti palvelujärjestelmän tarpeisiin yritysten ja julkishallinnon yhteistyössä syntyy osaamista ja tuotteita, jotka voivat menestyä kansainvälisesti. Kansainvälisen kehityksen kärjessä pysymiseksi tarvitaan jatkuvaa kansainvälisen kehityksen seurantaa ja yhteistyötä parhaiden kansainvälisten alan kehittäjien kanssa myös Suomessa.

Kustannussäästöt ja teollisuuspolittikan voisi käsitellä kaikkien teemojen osalta yhdessä ja samalla voisi tehdä nostoja niistä robotiikan osa-alueista, joilla Suomella olisi jo menestymisen eväitä tai joihin pitäisi panostaa?

Työpajassa 13.6.2017 nousivat esille seuraavat aiheet ja asiat:

Arvolupaukset

Kotihoitoon ja kotona asumiseen liittyvän hyvinvointirobotiikan arvolupaukset ovat seuraavat:

Ikäihmiset ja muut kotihoidon asiakkaat

  • Ihmisarvo ja itsemääräämisoikeus
  • Yksityisyys ja tietosuoja
  • Helppokäyttöisyys
  • Turvallisuus ja luottamus

Sote-ammattilaiset

  • Resurssien järkevä kohdentaminen
  • Laadukkaampi ja monipuolisempi toiminta
  • Helppokäyttöisyys

Yhteiskunta

  • Kustannustehokkuus
  • Teknologian ja uuden liiketoiminnan kehittäminen

Keskustelun aiheet

Kotihoidon ja kotona asumisen robotiikkaan liittyvät keskeiset keskustelun aiheet ovat seuraavat

  • Maksaako yhteiskunta vai henkilö itse robotit kotiin? Mitkä robotit ovat julkisen kotihoidon palveluja? Minkä robottien hankinnasta henkilö voi saada korvauksia? Salliiko valinnanvapaus yhtä lailla robottien kuin muiden palveluiden valitsemisen?
  • Lisäävätkö hyvinvointirobotit yhteiskunnan eriarvoisuutta? Ovatko robotit vain maksukykyisten ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin tuki- ja turvavälineitä?
  • Miten varmistetaan, että robotit varmasti tuovat kotihoitoon kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta? Mikä on kotihoidon robotiikan todellinen kustannus-hyöty? Onko vaarana, että henkilökustannusten säästöt käytetään kalliiseen ja ei niin tuottavaan teknologiaan?
  • Miten varmistetaan vaikuttaviksi ja toimiviksi todettujen robotiikkaratkaisujen laajamittainen käyttöönotto ja jalkauttaminen osaksi normaaleja toimintamalleja?

Toimenpiteet

  1. Koordinoitu kehittäminen ja kokeilu. Hyvinvointirobotiikan kokeiluja tehdään laajasti eri puolella maata. Tiedon saanti käynnissä olevasta kehityksestä on vaikeaa, parhaat käytännöt eivät leviä ja työnjakoa kokeilujen välillä ei juuri ole. Toimenpiteinä ehdotetaan seuraavaa
    1. perustetaan kansallisen tahon ja osapuolien koordinoimaan hyvinvointirobotiikan kehitystä ja kokeiluja
    2. kootaan tieto käynnissä olevista kokeiluista ja parannetaan tiedonvaihtoa kokeiluhankkeiden välillä
    3. vahvistetaan käynnissä olevien hyvinvointirobotiikan osaamiskeskittymien ja testauspaikkojen kehittymistä tai luodaan tarpeen mukaan uusia
  2. Vaikuttavuuden tutkimus. Laaditaan suunnitelma hyvinvointirobotiikan vaikuttavuuden
  3. Käyttöönoton nopeuttamisen keinot.

3.Oppimiskohteet

  • Poikkitieteellisyys (kaupallinen, tekninen, kliininen)
  • Riskinottokyky
  • Johtaminen mahdollistaa käyttöönoton
  • Paljon toimijoita – yhteinen agenda?

4.Keskustelun aiheet

  • Kotihoidon robottien rahoitus. Julkinen rahoitus, korvaukset, osana valinnanvapautta vs. henkilökohtainen investointi
  • Laitteiden ylläpito
  • Saatavan datan omistajuus ja hyötykäyttö
  • Imagostrategia: ”Robotti” voi kuulostaa pelottavalta
  • Robotin tooli (resurssien kohdentaminen, työpaikat, veronmaksu)
  • Etiikka, yksinäisyys
  • Yhdenvertaisuus, Polarisaation vahvistumisen uhka
  • Toimintakyky ja hoidon vaikuttavuus
  • Kansalaisten luottamus ja kyky omaksua uusia toimintatapoja

5.Toimenpiteet

  • Etädiagnostiikka, ennakoiva diagnostiikka, kotiin vietävä teknologia, etämonitorointi -> esteiden poistaminen uusien teknologioiden markkinoille tuomiseksi.

– ”hoivarobotti kiihdyttämö”

– ”Palveluasumisen koelaboratorio – testauspaikka”

  • Rahoituksen ehdot muutettava, jotta jokaisen ei tarvitse tehdä jokaista kokeilua itse.
  • Myös MedTech -alan lainsäädäntövalmennus.

6.Resurssit

  • Infra toimivaksi koko maassa!
  • Luovia tapoja?

7.Kumppanuudet, verkostot ja viestintäkanavat

  • Asiakkaat/potilaat
  • Omaiset
  • SoTe -ammattilaiset
  • Laitteiden ja ohjelmistojen suunnittelijat ja toimittajat
  • Lainsäätäjät ja valvonta (Valvira)

8.Mittarit

  • Asiakastyytyväisyys

HUOM!

Hankkeista, hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista kootaan tietoa yhteiseen tiedostoon osoitteessa http://airoisland.fi/happenings/hyvinvointityopajat/hyvinvointirobotiikka-hankkeet/  lisääthän tietämäsi hankkeet sinne yhteystietojen kera!

 

#hyteairo blogi: kolmas työpaja

Robotit kuntoutuksessa ja yksilöllisessä hyvinvointivalmennuksessa

Kolmas työpaja pidettiin 12.9.2017 Airo Islandilla. Paikalla oli jälleen lukuisa määrä tekoälyn ja robottien käytöstä kiinnostuneita hyvinvoinnin asiantuntijoita.

Ennen työpajaa kuulimme esityksiä erilaisista kuntoutusratkaisuista. Erityisesti jäi mieleen Laitilan terveyskodin esitys kuntoutusrobotti Lokomatista. Lokomat on kävelyrobotti, joka auttaa esimerkiksi aivohalvaus potilaita kuntoutumaan tai parantamaan vaikkapa alaraajahalvaantuneiden elämänlaatua.

Terveyskodin esityksessä näimme kuvan naisesta, joka oli tapaturman seurauksena menettänyt toimintakykynsä. Kuvassa hän istui taantuneena rullatuolissa. Hänen kognitiivinen kyvykkyytensä oli heikentynyt merkittävästi ja hän oli pysyvästi sairaalahoidossa. Lopulta hänen miehensä otti yhteyttä Terveyskotiin, jossa luvattiin yrittää auttaa. Seuraavissa kuvissa näimme lupaavaa kehitystä. Rollaattorin tukemana nainen pystyi siirtymään palvelukotiin. Viimeinen kuva nosti varmasti kyyneleen monen silmään, nainen kiipesi portaita omassa kodissaan.

Opimme, että aivohalvauspotilaita on Suomessa 15000 vuosittain. Luku on valtava. Robotin avulla nämä ihmiset voidaan kuntouttaa takaisin elämään nopeammin ja tehokkaammin. Terveyskodin Pauliina näytti myös, millaista kuntouttajan työ olisi ilman robottia – todella raskasta. Kansallisen hyvinvoinnin ja kansantaloudenkin kannalta on tärkeää saada ihmiset onnettomuuden tai sairauden jälkeen pikaisesti toimintakykyisiksi ja elinvoimaisiksi.

Mutta kävelyrobotti ei ole ainoa robotti, jota kuntouksessa käytetään. QMedin markkina-analyysissa robottiavusteisen kuntouksen alueet on listattu seuraavasti:

  • Stroke Rehabilitation 65
    1.1 Stroke Protocols 65
    1.1.2 Rehabilitation Medicine: New Therapies in Stroke Rehabilitation 66
    1.1.3 Botulinum Toxin Injections 67
    1.1.4 Constraint Induced Movement Thymyhmerapy (CIMT) 68
    1.1.5 Dynamic Splinting 69
    1.1.6 Electrical Stimulation 69
    1.1.7 Robotic Therapy Devices 69
    1.1.8 Partial Body Weight-Supported Treadmill70
    1.1.9 Virtual Reality (including Wii-hab) 70
    1.1.10 Brain Stimulation 71

http://www.qmed.com/news/supplier/new-study-2022-global-rehabilitation-robots-market-size-growth-trends-industry-analysi

Robottien hintaa pidetään helposti esteenä sen hankkimiselle, mutta kannattaa varmasti laskea investoinnin takaisinmaksu laajemminkin, kuin yhden yrityksen, organisaation tai henkilön näkökulmasta. Myös kekseliäisyydellä on merkitystä. Toissavuona Tanskan matkalla nähtiin teollisuusrobotista tehty kuntoutusrobotti, joka auttoi Jesperiä kuntoutumaan aivohalvauksesta yli puolet nopeammin, mitä perinteisen kuntoutuksen keinoin olisi voitu saada aikaan.

Työpajassa kuntoutuksesta keskusteltiin innokkaasti, onhan kuntoutus ja hyvinvointivalmennus tärkeää jokaiselle, terveydentilasta huolimatta – meillä kaikilla on ”oma lehmä ojassa”, jos näin saa sanoa.

Ryhmien pohdintoja:

Arvolupaus

  1. Asiakkaalle
    – toimintakykyiseksi kuntoutuminen ja ennaltaehkäisy
    – robotiikka ei lisää eriarvoisuutta eikä epäinhimillisyyttä
    – asiakas saa itse osallistua toimintakyvyn arviointiin ja olla aktiivinen kuntoutuja
  2. Työntekijälle
    – vähennetään työelämän fyysistä ja psyykkistä kuormitusta
  3. Yhteiskunnalle
    – tuottavuuden lisäys: ”arvoa tuottavaa aikaa”, ei tarvitse lisätä henkilökuntaa.

Kansalliset tavoitteet

  1. Tekoälyn käyttö eettisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.
  2. Opetussuunnitelmiin robotiikkaa.
  3. Asenteet positiivisiksi robotiikkaa kohtaan
  4. Lainsäädännön nykyaikaistaminen
  5. ”Kotitalousvähennys” tai Kela -korvaus.

Toimenpiteet

  • Toimintakyvyn arviointi robottiavusteisesti. Kansalliset kriteerit!
  • Datan kerääminen ja hyödyntäminen
    – huomaamattomat sensorit, big data, pitkäaikaisanalyysit

Mittarit

  • MÄÄRITELTÄVÄ!
  • Tuottavuuden kasvu
  • Hoidon vaikuttavuus

Oppimiskohteet

  • Japani, Kiina
  • Kuinka käyttää hyväksi pelillistämistä, hauskanpitoa, toivon herättämistä ja yksilön motivaatiota.

Keskustelunaiheet

  • Etiikka: datan käyttö, yksityisyydensuoja
  • Datan omistajuus ja käyttöoikeus
  • Toimintakyvyn määrittely? Asiakas- vai organisaatiolähtöisesti? Entä tavoitteet?
  • Yksilön ja omaisten vastuu toimintakyvystä.

Kumppanuudet, verkostot ja viestintäkanavat

  • Alueellinen erikoistuminen ja osaamisen jakaminen
  • Digisote, ODA. KODA
  • Airo Island ry.

Käytössä olevat ratkaisut, hyvät käytännöt, olemassa olevat osaamisverkostot, käynnissä olevat hankkeet

  • fi
  • kävelyrobotti
  • virtuaaliset kokemukset
    – kaupassakäynti
    – muistot
  • puettava teknologia, älyvaatteet
  • biohakkerointi
  • virtuaalivalmentaja
  • pelillistäminen
  • videovisit ym.

 

Hankkeista, hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista kootaan tietoa yhteiseen tiedostoon osoitteessa http://airoisland.fi/happenings/hyvinvointityopajat/hyvinvointirobotiikka-hankkeet/  lisääthän tietämäsi hankkeet sinne yhteystietojen kera!

Kuntoutus on paljon muutakin kuin fyysistä kuntouttamista. Motivaatiolla ja psyykkisellä kuntouttamisella on suuri merkitys, Työpajassa esille tulleesta pelillistämisestä näimme seminaarissa hienon esimerkin kävelylaattojen muodossa. Myös sosiaalisella robotiikalla on tärkeä rooli kuntoutumisessa. Meditas Oy on kerännyt kokemuksia Nao (Zora) robotin käytöstä.

Työpajan lopuksi Jukka Lähesmaa painotti yhdessä tekemistä. Hyvinvointi koskettaa jokaista Suomessa asuvaa ja jokaista ihmistä maailmassa. AiRo  -ohjelmaa rakennetaan yhdessä, suurkiitos jälleen kaikille, jotka osallistuitte työpajaan jakamaan osaamistanne!

Kolmannessa työpajassa mukana olivat:

Sami Keränen, vs. päällikkö, Helsingin terveys- ja sosiaalitoimi, Psykiatria- ja päihdepalvelut
Antti Saarinen, erityisasiantuntija, Turun kaupunki, hyvinvointitoimialan hallinto
Janne Keskinarkaus, projektinjohtaja, Lapin sairaanhoitopiiri
Mikko Häikiö, kehityspäällikkö, Lapin sairaanhoitopiiri
Markitta Karvinen, palvelupäällikkö, Helsingin kaupunki
Seppo Vihinen, Dex Oy
Katrina Harjuhahto-Madetoja, Eteva Oy
Kirsi Ahonen, ylihoitaja, Laakson sairaala, Hgin kaupunki SOTE
Tuija Vainio, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala, Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluosasto
Jaakko Salonen, kommunikaatio-ohjaaja, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala, Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluosasto
Helena Soini, Erityissuunnittelija, TtT, dosentti, Helsingin sosiaali- ja terveystoimi
Tuomas Yliruka, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri,
Helena Launiainen, tutkimusjohtaja, Miina Sillanpään Säätiö
Sanna Kääriä, Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon opiskelija, Itä-Suomen yliopisto
Minna Laine, toimitusjohtaja, Meditas Oy + harjoittelija
Kaisu Sutinen, Helsingin Yliopisto
Leena Manner, Evondos Oy
Satu-Minna Piiroinen, PKKY, Joensuu
Nicholas Andersson, Airo Island ry.
Ari Tarkiainen, Karelia ammattikorkeakoulu, Joensuu
Sanna Hartman, Helsingin kaupunki
Tarja Saarinen, Helsingin kaupunki
Anna-Liisa Lyytinen, Kuntoutuksen osaamiskeskuksen johtaja, Helsingin kaupunki,
Mari Kangasniemi, dosentti, Itä-Suomen yliopisto
Katri Toivakka, tiimivastaava, Eksote, keskussairaala
Merja Lampinen, palvelupäällikkö, Eksote, keskussairaala,
Niina Holappa, projektipäällikkö, Prizztech Oy
Tero Mikola, liiketoimintapäällikkö, Medbit Oy
Cristina Andersson
Johanna Mätäsaho
KIITOS KAIKILLE!

#hyteairo blogi: Toinen työpaja

Robotit sairaaloissa, logistiikassa ja lääkehuollossa

Pari vuotta sitten olimme Sairaanhoitajaliiton järjestämässä paneelissa Sairaanhoitajapäivillä Messukeskuksessa yhdessä futuristi Elina Hiltusen kanssa. Puhuimme molemmat innostuneesti robottien ja teknologian mahdollisuuksista terveydenhoidossa. Asia oli monille silloin uusi. Paneelin alussa juontaja kysyi satapäiseltä yleisöltä, kuka toivoisi robottia avukseen, vai muutama käsi nousi ylös. Lopussa samaan kysymykseen tuli kädennosto reippaasti yli puolelta kuulijoista. Epäilykset hälvenevät tietoa lisäämällä. Käyttämällä epäilykset katoavat kokonaan. Esityksen jälkeen meidät pysäytti lähellä eläkeikää oleva, pitkän elämäntyön sairaanhoitajana tehnyt ihminen. Hän kiitti esityksestä sanoen: ”Neljäkymmentä vuotta olen tätä työtä tehnyt. Sinä aikana on tullut paljon laitteita työni avuksi, yhtäkään niistä en antaisi pois”.

Paro

Sairaala on teknologistunut kautta aikojen, robottien tulo ei ole sairaaloille ja alan ihmisille mitään uutta. Ymmärrettävää on, että robotteihin liittyy paljon pelkoa ja epäilyksiä, mikä on toisaalta hyvä asia, sillä niihin paneutumalla opimme, miten voidaan toimia parhaalla mahdollisella tavalla.

Logistiikassa robotteja on niin ikään ollut käytössä jo pitkään. Muun muassa TUG -robotti kuljettaa erilaisia tarvikkeita sairaaloissa. TUG oli esimerkkinä EVA:n Robotit töihin raportissa http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2016/09/Robotit-t%C3%B6ihin.pdf

Digital Workforcen selvityksen mukaan sairaanhoitajien työajasta jopa 60-80% kuluu erilaiseen tietojärjestelmä- tai logistiikkatyöhön. Robottien tarkoituksena on vapauttaa aikaa hoivatyöhön ja asiakkaiden kohtaamiseen.

Sairaaloiden robotiikkaa edustavat myös erilaiset toimenpide -robotit. Tuttuja ovat jo kirurgiset robotit kuten DaVinci. Toimenpide -robotit vähentävät kudosvaurioita ja virheitä sekä lisäävät tarkkuuttta ja lyhentävät toipumis aikaa:

The benefits of robotic surgery include:

  • Smaller incisions
  • Shorter hospital stays
  • Decreased postsurgery pain medication requirements
  • Improved cosmetic appearance after surgery

Childrens Hospital Los Angeles

Yllä mainittu TUG kuljettaa myös lääkkeitä. Ratkaisuja on muitakin ja emmeköhän jossain vaiheessa saa myös kotoista Evondos -robottia pyörille?

Lääkehuollon ja muun sairaalalogistiikan automaation avulla saavutetaan AZO:n artikkelin mukaan seuraavanlaisia hyötyjä:

  • Medicines are delivered with a higher accountability via an integrated chain of custody systems
  • Automated delivery enables pharmacy technicians to focus on performing high-value tasks such as mixing IVs without committing any mistake.
  • Delivery of medicines can be more frequent and nurses can concentrate on caring for patients rather than worry about missing medicines and supplies.
  • Automated delivery brings down costs and improves on-time reliability.
  • Waste can be collected more frequently, improving control of infection and maintaining a neat appearance in the facility.
  • Automated waste transport brings down the risk of injuries from the transport of heavy loads.
  • Lab test items can be delivered immediately, hence speeding the testing process.
  • Some of these systems have call functionality to deliver to departments behind locked doors.
  • Accurate tracking of high-priced equipment and supplies ensure that the number of lost items is decreased.

https://www.azorobotics.com/Article.aspx?ArticleID=111

Työpajassa ryhmät jaettiin teemojen mukaisiin fokusryhmiin. Eri ryhmien pääkohdat olivat samansuuntaisia Seuraavassa ryhmien pohdintoja koosteena:

Arvolupaus

  • Katkeamaton palvelu (logistiikka)
  • Asiakkaan turvallinen lääkehoito

Sairaalaryhmä:

Potilas

  • Hoidon laatu ja palveluiden saatavuus
  • Hoito henkilökohtaista ja tasalaatuista
  • Tiedon kulku hoitoketjun mukana paranee
  • Virheetön & kirjaamisen oikeus, kaikki kerralla oikein

Hoitohenkilökunta

  • Työn mielekkyys
  • Uuden oppiminen ja kouluttaminen
  • Tukea ja mielenrauhaa päätöksiin
  • Oikeat tiedot käytössä

Yhteiskunta

  • Tuottavuuden paraneminen
  • Kustannustehokkuus
  • Yhtenäiset toimintamallit

Keskeiset hyödyt eri ryhmille

  • Tiedon käyttö johtamisen välineenä
  • Ajanvarausten ja toimintojen ohjaaminen
  • Parantunut potilasturvallisuus
  • Hallitsematon monilääkehoito vähenee
  • Yhteisvaikutukset itsehoitolääkkeiden ja luontaistuotteiden välillä vs. reseptilääkkeet
  • Kirjataan tulevaisuudessa Omakanta/ODA
  • Itsehoitosivustoille tieto -> siirtyy eArkisto/potilastietojärjestelmä

Kansalliset tavoitteet

  • Optimointi: resurssit ja reitit (logistiikka)
  • Laatu
  • Sisäänkirjautuminen
  • Yhteinen rajapinta
  • Kansalaisen turvallinen lääkehoito -> myydään hyvä toimintamalli maailmalle
  • Turvallisuuden varmistaminen -> taustatiedot
  • Tylsien töiden automatisointi -> robotti mukana kliinisessä päätöksenteossa
  • Kansallinen yhteistyö
  • Innovaatioiden rahoituksen tukeminen tuotteistamiseen saakka

Toimenpiteet

  • Järjestelmähaasteet
  • STM/Kela tms antaa kehitystyön puitteet, alustan, projektisoi -> halukkaan toimijat ilmoittautuvat ja sitoutuvat kehitystyöhön projektin ajaksi (vrt. open source -tyyppinen kehitystyö ympäristö)
  • Kansallisten projektien kirjasto nettiin
  • Valinnanvapaus (Ruotsissa)
  • Sairaalarobotiikka hackathon, potilaat mukana kehityksessä
  • Sairaalamaailman mahdollisuuksien selvitys yhteistyössä -> pilotit
  • Yhteneväiset toimintamallit -> määrittely ja käyttöönotto
  • Tiedottaminen ja viestintä -> yhtenäinen kansallinen
  • Kantalaajennus

Oppimiskohteet

  • Ekosysteemin yhteiset perusrakenteet
  • Tietoturva!
  • Rajapinnat ja niiden tunnistaminen -> asiakkuuden siirtyminen eri hoitopaikasta toiseen, miten järjestelmät tunnistavat asiakkaan

Keskustelun aiheet

  • Vastuukysymykset
  • Kenen työtä helpotetaan
  • Yhteiskäyttöautot/välineet. MaaS.
  • AI:n käyttö -> kenellä vastuu virheistä?
  • Sairauksien ennakointi
  • Miten valvonta & viranomaistoiminta?

Mittarit

  • Lääkekustannukset vähenevät/hävikki alas
  • Lääkevahingot vähentyvät
  • Toiminta/menovertailua (laskentaa)

Resurssit

  • Julkisella rahalla kehitysalusta + projektinhallinta
  • Yksityiset toimijat saavat hyödyn tehdystä kehitystyöstä, esim patentti
  • Rahoitus/rahoitusmallit

Kumppanuudet, verkostot ja viestintäkanavat

  • Tietoa siitä mitä saa tehdä (STM)
  • Tieto siitä, mitä on jo tehty (kunnat, yritykset, eri toimijat)
  • Tieto siitä, missä ympäristössä voidaan kehittää, esim yhteinen ”sandbox”
  • ATK -päivät
  • Moniammatillinen yhteistyö, (tietojärjestelmien asiantuntijat/toimittajat)
  • Kuntaliiton foorumi
  • Healthtech Finlandin hyödyntäminen

Korjaa nämä

  • Sisällön kirjaamisesta tiedon hyödyntämiseen
  • Selvitetään mitä on jo tehty, voidaan muokata, mitä puuttuu
  • Miten parhaat ratkaisut saadaan tuotantokäyttöön
  • Lähete lainsäädäntö (hidastaa)
  • Rekisterin pitäjyys
  • Tietosuoja lainsäädäntö

Käytössä olevat ratkaisut, hyvät käytännöt, olemassa olevat osaamisverkostot, käynnissä olevat hankkeet

  • Sairaalan lääkevarasto älyllinen -> toimitukset, eräpäivät, vanhentumispäivät -> suorittaa täydennystilaukset ja poistot ohjelmoinnin mukaan
  • Järjestelmä toimittaa oikeat lääkkeet, määrät ostoille
  • Oston lääkekaapissa potilaskohtainen annosjakelu
  • Ostolla lääkkeiden jakelu mobiilitekniikan avulla*
  • Kotiin lähtiessä järjestelmä toimittaa potilaan lääkitystiedot reseptikeskukseen -> apteekkijärjestelmään -> paikallinen annosjakelu, (esim. KOHO) -> lääkeautomaatit, älydosetit*, IOI huone/kaappi -> palaute hoitoyksikköön -> etäyhteys potilaaseen.
  • Rai (tiedon hyödyntäminen ennakoinnissa)
  • Sora (keskustelemalla hoitoa lasten kanssa)
  • Espoon uusi sairaala seuranta/valvonta aktivoituu vaaratilanteissa
  • Terveys ja sosiaali Effica
  • Apteekeissa robotiikkaa

HUOM!

Hankkeista, hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista kootaan tietoa yhteiseen tiedostoon osoitteessa http://airoisland.fi/happenings/hyvinvointityopajat/hyvinvointirobotiikka-hankkeet/  lisääthän tietämäsi hankkeet sinne yhteystietojen kera!

Robottien ja tekoälyn avulla rakennetaan uutta hyvinvointia, uudella tavalla ja uusin työkaluin. maailmassa. AiRo  -ohjelmaa rakennetaan yhdessä, suurkiitos jälleen kaikille, jotka osallistuitte työpajaan jakamaan osaamistanne! Työpajaan osallistuivat:

Jukka Lähesmaa, STM
Lisbeth Fagerström, professorn i vårdvetenskap, Åbo Akademi
Susanne Hägglund, research architect, Åbo Akademi
Tomi Apostolakis, RPA Team lead, healthcare and governance, Digital Workforce Oy
Minna Laine, toimitusjohtaja, Meditas Oy
Joni Hammar, Päijät-Hämeen keskussairaala
Kaisu Sutinen, Helsingin Yliopisto

Markitta Karvinen, palvelupäällikkö, Helsingin kaupunki
Pirjo Huttunen, kehityspäällikkö Espoon kaupunki

Leena Manner, Evondos Oy
Ari Salmela, Hallintoylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Arttu Perttula ICT-asiantuntija, Satasote
Elina Ottela, asiantuntija, HtM ,esh, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, kehittämisyksikkö
Nicholas Andersson, Airo Island ry.

Leila Lehtinen, hallituksen jäsen, Kela
Liisa Hyssälä, Sitra
Heljä Karvonen, STM
Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala. EU-Eesc
Mikko Puputti, Prizz Oy, Robocoast
Jukka Hissa, Prizz Oy, Robocoast
Henna Granqvist, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
Sanna Hartman, Helsingin kaupunki
Anna-Liisa Lyytinen, Kuntoutuksen osaamiskeskuksen johtaja, Helsingin kaupunki,
Inka Lappalainen, Project manager, Senior Scientist, M.Sc. (Ed), VTT
Risto Suoknuuti, Erityisasiantuntija, Säteilyturvakeskus
Sakari Ranta, Unicom Consulting Oy
Katri Toivakka, tiimivastaava, Eksote, keskussairaala
Merja Lampinen, palvelupäällikkö, Eksote, keskussairaala,
Cristina Andersson
Johanna Mätäsaho

SUURKIITOS KAIKILLE!