Tavoitteet

Robotit auttavat ikäihmisiä ja muita tukea tarvitsevia henkilöitä elämään itsenäisesti ja turvallisesti omissa kodeissaan. Samalla robotit auttavat kotihoidon ammattilaisia hoitamalla rutiinitehtäviä ja antamalla aikaa ihmisten kohtaamiseen. Robotit hillitsevät sosiaali- ja terveysmenojen kasvua ja auttavat turvaamaan korkeatasoisen ikäihmisten hoivan Suomessa.

Hyvinvointirobotiikka kodeissa auttaa arjen tehtävissä, parantaa ja ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia sekä luo turvaa mm. seuraavilla tavoilla

  • auttavat ostosten tekemisessä ja muussa asioinnissa. Robotti auttaa muistamaan hoidettavia asioita ja hoitaa tiettyjä rutiinitehtäviä asukkaan puolesta
  • hoitavat arjen tehtäviä kuten siivousta ja ruuanlaittoa
  • vähentävät yksinäisyyttä tarjoamalla seuraa sekä toimimalla viestintävälineenä läheisten ja hoitohenkilökunnan kanssa
  • suorittavat kotihoidon toimenpiteitä, kuten annostelevat lääkkeitä, avustavat syömistä ja seuraavat vointia. Lisäksi laitteet välittävät näistä tietoa ammattihenkilöille
  • ennaltaehkäisevät vaaratilanteita, kuten lieden päälle jäämistä ja muistisairaan katoamista
  • tunnistavat tapaturmatilanteet ja kutsuvat apua paikalle. Tulevaisuudessa robotit voivat myös antaa vähintäänkin ensiapua, kuten auttaa nostamaan kaatuneen vanhuksen
  • älykkäät rollaattorit ja pyörätuolit sekä tulevaisuudessa tukirankarobotit auttavat liikkumisessa

Kotihoidon työntekijöiden näkökulmasta robotit ovat työvälineitä, jotka auttavat hoitamaan asiakkaita entistä paremmin. Edellä kuvatut kodeissa toimivat robotit vapauttavat ammattihenkilön työaikaa rutiineista ihmisten kohtaamiseen ja tärkeimpiin hoitotoimenpiteisiin. Kotikäynnit voidaan mitoittaa henkilökohtaisten tarpeiden eikä rutiinien hoitamisen näkökulmasta. Robotit tuottavat myös tärkeää tietoa hoitotyön sekä palvelutarpeen arvioinnin tueksi.  Tieto hätätilanteista ja avun tarpeesta saadaan nopeasti.

Kotihoitajien apuvälineinä toimimisen lisäksi ohjelmistorobotit auttavat kotihoidon suunnittelussa ja organisoinnissa. Esimerkiksi ohjelmistorobotit voivat suunnitella työvuoroja ja optimoida logistiikkaa. Ohjelmistorobotit voivat myös esimerkiksi kerätä seurantatietoa ikäihmisen voinnista ja kotona selviytymisestä sekä sen perusteella tuottaa herätteitä palvelutarpeen uudelleen arviointiin.

Hyödyntämällä robotteja kotona ja kotihoidon palveluprosesseissa voidaan saavuttaa kustannussäästöjä. Evan raportissa Raportit töihin arvioidaan, että Suomessa ainakin 20 prosenttia sairaanhoitajien ja lähihoitajien töistä pystyttäisiin korvaamaan jo olemassa olevilla robotiikan ja automatiikan sovelluksilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavien kustannusten hillitsemiseksi tarvitaan robotiikan tehostamismahdollisuuksia hyvän hoivan turvaamiseksi. Tutkittua tietoa hyvinvointirobotiikan vaikuttavuudesta laajassa mittakaavassa on kuitenkin vielä hyvin vähän.

Suomalaiset yritykset menestyvät kotihoitoon liittyvän hyvinvointirobotiikan kansainvälisillä markkinoilla ja luovat siten uusia työpaikkoja sekä parantavat kansantaloutta. Kehittämällä ja hyödyntämällä robotteja Suomessa järjestelmällisesti palvelujärjestelmän tarpeisiin yritysten ja julkishallinnon yhteistyössä syntyy osaamista ja tuotteita, jotka voivat menestyä kansainvälisesti. Kansainvälisen kehityksen kärjessä pysymiseksi tarvitaan jatkuvaa kansainvälisen kehityksen seurantaa ja yhteistyötä parhaiden kansainvälisten alan kehittäjien kanssa myös Suomessa.

Kustannussäästöt ja teollisuuspolittikan voisi käsitellä kaikkien teemojen osalta yhdessä ja samalla voisi tehdä nostoja niistä robotiikan osa-alueista, joilla Suomella olisi jo menestymisen eväitä tai joihin pitäisi panostaa?

Työpajassa 13.6.2017 nousivat esille seuraavat aiheet ja asiat:

Arvolupaukset

Kotihoitoon ja kotona asumiseen liittyvän hyvinvointirobotiikan arvolupaukset ovat seuraavat:

Ikäihmiset ja muut kotihoidon asiakkaat

  • Ihmisarvo ja itsemääräämisoikeus
  • Yksityisyys ja tietosuoja
  • Helppokäyttöisyys
  • Turvallisuus ja luottamus

Sote-ammattilaiset

  • Resurssien järkevä kohdentaminen
  • Laadukkaampi ja monipuolisempi toiminta
  • Helppokäyttöisyys

Yhteiskunta

  • Kustannustehokkuus
  • Teknologian ja uuden liiketoiminnan kehittäminen

Keskustelun aiheet

Kotihoidon ja kotona asumisen robotiikkaan liittyvät keskeiset keskustelun aiheet ovat seuraavat

  • Maksaako yhteiskunta vai henkilö itse robotit kotiin? Mitkä robotit ovat julkisen kotihoidon palveluja? Minkä robottien hankinnasta henkilö voi saada korvauksia? Salliiko valinnanvapaus yhtä lailla robottien kuin muiden palveluiden valitsemisen?
  • Lisäävätkö hyvinvointirobotit yhteiskunnan eriarvoisuutta? Ovatko robotit vain maksukykyisten ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin tuki- ja turvavälineitä?
  • Miten varmistetaan, että robotit varmasti tuovat kotihoitoon kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta? Mikä on kotihoidon robotiikan todellinen kustannus-hyöty? Onko vaarana, että henkilökustannusten säästöt käytetään kalliiseen ja ei niin tuottavaan teknologiaan?
  • Miten varmistetaan vaikuttaviksi ja toimiviksi todettujen robotiikkaratkaisujen laajamittainen käyttöönotto ja jalkauttaminen osaksi normaaleja toimintamalleja?

Toimenpiteet

  1. Koordinoitu kehittäminen ja kokeilu. Hyvinvointirobotiikan kokeiluja tehdään laajasti eri puolella maata. Tiedon saanti käynnissä olevasta kehityksestä on vaikeaa, parhaat käytännöt eivät leviä ja työnjakoa kokeilujen välillä ei juuri ole. Toimenpiteinä ehdotetaan seuraavaa
    1. perustetaan kansallisen tahon ja osapuolien koordinoimaan hyvinvointirobotiikan kehitystä ja kokeiluja
    2. kootaan tieto käynnissä olevista kokeiluista ja parannetaan tiedonvaihtoa kokeiluhankkeiden välillä
    3. vahvistetaan käynnissä olevien hyvinvointirobotiikan osaamiskeskittymien ja testauspaikkojen kehittymistä tai luodaan tarpeen mukaan uusia
  2. Vaikuttavuuden tutkimus. Laaditaan suunnitelma hyvinvointirobotiikan vaikuttavuuden
  3. Käyttöönoton nopeuttamisen keinot.

3.Oppimiskohteet

  • Poikkitieteellisyys (kaupallinen, tekninen, kliininen)
  • Riskinottokyky
  • Johtaminen mahdollistaa käyttöönoton
  • Paljon toimijoita – yhteinen agenda?

4.Keskustelun aiheet

  • Kotihoidon robottien rahoitus. Julkinen rahoitus, korvaukset, osana valinnanvapautta vs. henkilökohtainen investointi
  • Laitteiden ylläpito
  • Saatavan datan omistajuus ja hyötykäyttö
  • Imagostrategia: ”Robotti” voi kuulostaa pelottavalta
  • Robotin tooli (resurssien kohdentaminen, työpaikat, veronmaksu)
  • Etiikka, yksinäisyys
  • Yhdenvertaisuus, Polarisaation vahvistumisen uhka
  • Toimintakyky ja hoidon vaikuttavuus
  • Kansalaisten luottamus ja kyky omaksua uusia toimintatapoja

5.Toimenpiteet

  • Etädiagnostiikka, ennakoiva diagnostiikka, kotiin vietävä teknologia, etämonitorointi -> esteiden poistaminen uusien teknologioiden markkinoille tuomiseksi.

– ”hoivarobotti kiihdyttämö”

– ”Palveluasumisen koelaboratorio – testauspaikka”

  • Rahoituksen ehdot muutettava, jotta jokaisen ei tarvitse tehdä jokaista kokeilua itse.
  • Myös MedTech -alan lainsäädäntövalmennus.

6.Resurssit

  • Infra toimivaksi koko maassa!
  • Luovia tapoja?

7.Kumppanuudet, verkostot ja viestintäkanavat

  • Asiakkaat/potilaat
  • Omaiset
  • SoTe -ammattilaiset
  • Laitteiden ja ohjelmistojen suunnittelijat ja toimittajat
  • Lainsäätäjät ja valvonta (Valvira)

8.Mittarit

  • Asiakastyytyväisyys

HUOM!

Hankkeista, hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista kootaan tietoa yhteiseen tiedostoon osoitteessa http://airoisland.fi/happenings/hyvinvointityopajat/hyvinvointirobotiikka-hankkeet/  lisääthän tietämäsi hankkeet sinne yhteystietojen kera!

 

Share
Uncategorized