Robotit kuntoutuksessa ja yksilöllisessä hyvinvointivalmennuksessa

Kolmas työpaja pidettiin 12.9.2017 Airo Islandilla. Paikalla oli jälleen lukuisa määrä tekoälyn ja robottien käytöstä kiinnostuneita hyvinvoinnin asiantuntijoita.

Ennen työpajaa kuulimme esityksiä erilaisista kuntoutusratkaisuista. Erityisesti jäi mieleen Laitilan terveyskodin esitys kuntoutusrobotti Lokomatista. Lokomat on kävelyrobotti, joka auttaa esimerkiksi aivohalvaus potilaita kuntoutumaan tai parantamaan vaikkapa alaraajahalvaantuneiden elämänlaatua.

Terveyskodin esityksessä näimme kuvan naisesta, joka oli tapaturman seurauksena menettänyt toimintakykynsä. Kuvassa hän istui taantuneena rullatuolissa. Hänen kognitiivinen kyvykkyytensä oli heikentynyt merkittävästi ja hän oli pysyvästi sairaalahoidossa. Lopulta hänen miehensä otti yhteyttä Terveyskotiin, jossa luvattiin yrittää auttaa. Seuraavissa kuvissa näimme lupaavaa kehitystä. Rollaattorin tukemana nainen pystyi siirtymään palvelukotiin. Viimeinen kuva nosti varmasti kyyneleen monen silmään, nainen kiipesi portaita omassa kodissaan.

Opimme, että aivohalvauspotilaita on Suomessa 15000 vuosittain. Luku on valtava. Robotin avulla nämä ihmiset voidaan kuntouttaa takaisin elämään nopeammin ja tehokkaammin. Terveyskodin Pauliina näytti myös, millaista kuntouttajan työ olisi ilman robottia – todella raskasta. Kansallisen hyvinvoinnin ja kansantaloudenkin kannalta on tärkeää saada ihmiset onnettomuuden tai sairauden jälkeen pikaisesti toimintakykyisiksi ja elinvoimaisiksi.

Mutta kävelyrobotti ei ole ainoa robotti, jota kuntouksessa käytetään. QMedin markkina-analyysissa robottiavusteisen kuntouksen alueet on listattu seuraavasti:

  • Stroke Rehabilitation 65
    1.1 Stroke Protocols 65
    1.1.2 Rehabilitation Medicine: New Therapies in Stroke Rehabilitation 66
    1.1.3 Botulinum Toxin Injections 67
    1.1.4 Constraint Induced Movement Thymyhmerapy (CIMT) 68
    1.1.5 Dynamic Splinting 69
    1.1.6 Electrical Stimulation 69
    1.1.7 Robotic Therapy Devices 69
    1.1.8 Partial Body Weight-Supported Treadmill70
    1.1.9 Virtual Reality (including Wii-hab) 70
    1.1.10 Brain Stimulation 71

http://www.qmed.com/news/supplier/new-study-2022-global-rehabilitation-robots-market-size-growth-trends-industry-analysi

Robottien hintaa pidetään helposti esteenä sen hankkimiselle, mutta kannattaa varmasti laskea investoinnin takaisinmaksu laajemminkin, kuin yhden yrityksen, organisaation tai henkilön näkökulmasta. Myös kekseliäisyydellä on merkitystä. Toissavuona Tanskan matkalla nähtiin teollisuusrobotista tehty kuntoutusrobotti, joka auttoi Jesperiä kuntoutumaan aivohalvauksesta yli puolet nopeammin, mitä perinteisen kuntoutuksen keinoin olisi voitu saada aikaan.

Työpajassa kuntoutuksesta keskusteltiin innokkaasti, onhan kuntoutus ja hyvinvointivalmennus tärkeää jokaiselle, terveydentilasta huolimatta – meillä kaikilla on ”oma lehmä ojassa”, jos näin saa sanoa.

Ryhmien pohdintoja:

Arvolupaus

  1. Asiakkaalle
    – toimintakykyiseksi kuntoutuminen ja ennaltaehkäisy
    – robotiikka ei lisää eriarvoisuutta eikä epäinhimillisyyttä
    – asiakas saa itse osallistua toimintakyvyn arviointiin ja olla aktiivinen kuntoutuja
  2. Työntekijälle
    – vähennetään työelämän fyysistä ja psyykkistä kuormitusta
  3. Yhteiskunnalle
    – tuottavuuden lisäys: ”arvoa tuottavaa aikaa”, ei tarvitse lisätä henkilökuntaa.

Kansalliset tavoitteet

  1. Tekoälyn käyttö eettisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.
  2. Opetussuunnitelmiin robotiikkaa.
  3. Asenteet positiivisiksi robotiikkaa kohtaan
  4. Lainsäädännön nykyaikaistaminen
  5. ”Kotitalousvähennys” tai Kela -korvaus.

Toimenpiteet

  • Toimintakyvyn arviointi robottiavusteisesti. Kansalliset kriteerit!
  • Datan kerääminen ja hyödyntäminen
    – huomaamattomat sensorit, big data, pitkäaikaisanalyysit

Mittarit

  • MÄÄRITELTÄVÄ!
  • Tuottavuuden kasvu
  • Hoidon vaikuttavuus

Oppimiskohteet

  • Japani, Kiina
  • Kuinka käyttää hyväksi pelillistämistä, hauskanpitoa, toivon herättämistä ja yksilön motivaatiota.

Keskustelunaiheet

  • Etiikka: datan käyttö, yksityisyydensuoja
  • Datan omistajuus ja käyttöoikeus
  • Toimintakyvyn määrittely? Asiakas- vai organisaatiolähtöisesti? Entä tavoitteet?
  • Yksilön ja omaisten vastuu toimintakyvystä.

Kumppanuudet, verkostot ja viestintäkanavat

  • Alueellinen erikoistuminen ja osaamisen jakaminen
  • Digisote, ODA. KODA
  • Airo Island ry.

Käytössä olevat ratkaisut, hyvät käytännöt, olemassa olevat osaamisverkostot, käynnissä olevat hankkeet

  • fi
  • kävelyrobotti
  • virtuaaliset kokemukset
    – kaupassakäynti
    – muistot
  • puettava teknologia, älyvaatteet
  • biohakkerointi
  • virtuaalivalmentaja
  • pelillistäminen
  • videovisit ym.

 

Hankkeista, hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista kootaan tietoa yhteiseen tiedostoon osoitteessa http://airoisland.fi/happenings/hyvinvointityopajat/hyvinvointirobotiikka-hankkeet/  lisääthän tietämäsi hankkeet sinne yhteystietojen kera!

Kuntoutus on paljon muutakin kuin fyysistä kuntouttamista. Motivaatiolla ja psyykkisellä kuntouttamisella on suuri merkitys, Työpajassa esille tulleesta pelillistämisestä näimme seminaarissa hienon esimerkin kävelylaattojen muodossa. Myös sosiaalisella robotiikalla on tärkeä rooli kuntoutumisessa. Meditas Oy on kerännyt kokemuksia Nao (Zora) robotin käytöstä.

Työpajan lopuksi Jukka Lähesmaa painotti yhdessä tekemistä. Hyvinvointi koskettaa jokaista Suomessa asuvaa ja jokaista ihmistä maailmassa. AiRo  -ohjelmaa rakennetaan yhdessä, suurkiitos jälleen kaikille, jotka osallistuitte työpajaan jakamaan osaamistanne!

Kolmannessa työpajassa mukana olivat:

Sami Keränen, vs. päällikkö, Helsingin terveys- ja sosiaalitoimi, Psykiatria- ja päihdepalvelut
Antti Saarinen, erityisasiantuntija, Turun kaupunki, hyvinvointitoimialan hallinto
Janne Keskinarkaus, projektinjohtaja, Lapin sairaanhoitopiiri
Mikko Häikiö, kehityspäällikkö, Lapin sairaanhoitopiiri
Markitta Karvinen, palvelupäällikkö, Helsingin kaupunki
Seppo Vihinen, Dex Oy
Katrina Harjuhahto-Madetoja, Eteva Oy
Kirsi Ahonen, ylihoitaja, Laakson sairaala, Hgin kaupunki SOTE
Tuija Vainio, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala, Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluosasto
Jaakko Salonen, kommunikaatio-ohjaaja, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala, Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluosasto
Helena Soini, Erityissuunnittelija, TtT, dosentti, Helsingin sosiaali- ja terveystoimi
Tuomas Yliruka, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri,
Helena Launiainen, tutkimusjohtaja, Miina Sillanpään Säätiö
Sanna Kääriä, Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon opiskelija, Itä-Suomen yliopisto
Minna Laine, toimitusjohtaja, Meditas Oy + harjoittelija
Kaisu Sutinen, Helsingin Yliopisto
Leena Manner, Evondos Oy
Satu-Minna Piiroinen, PKKY, Joensuu
Nicholas Andersson, Airo Island ry.
Ari Tarkiainen, Karelia ammattikorkeakoulu, Joensuu
Sanna Hartman, Helsingin kaupunki
Tarja Saarinen, Helsingin kaupunki
Anna-Liisa Lyytinen, Kuntoutuksen osaamiskeskuksen johtaja, Helsingin kaupunki,
Mari Kangasniemi, dosentti, Itä-Suomen yliopisto
Katri Toivakka, tiimivastaava, Eksote, keskussairaala
Merja Lampinen, palvelupäällikkö, Eksote, keskussairaala,
Niina Holappa, projektipäällikkö, Prizztech Oy
Tero Mikola, liiketoimintapäällikkö, Medbit Oy
Cristina Andersson
Johanna Mätäsaho
KIITOS KAIKILLE!

Share
Uncategorized