Robotit sairaaloissa, logistiikassa ja lääkehuollossa

Pari vuotta sitten olimme Sairaanhoitajaliiton järjestämässä paneelissa Sairaanhoitajapäivillä Messukeskuksessa yhdessä futuristi Elina Hiltusen kanssa. Puhuimme molemmat innostuneesti robottien ja teknologian mahdollisuuksista terveydenhoidossa. Asia oli monille silloin uusi. Paneelin alussa juontaja kysyi satapäiseltä yleisöltä, kuka toivoisi robottia avukseen, vai muutama käsi nousi ylös. Lopussa samaan kysymykseen tuli kädennosto reippaasti yli puolelta kuulijoista. Epäilykset hälvenevät tietoa lisäämällä. Käyttämällä epäilykset katoavat kokonaan. Esityksen jälkeen meidät pysäytti lähellä eläkeikää oleva, pitkän elämäntyön sairaanhoitajana tehnyt ihminen. Hän kiitti esityksestä sanoen: ”Neljäkymmentä vuotta olen tätä työtä tehnyt. Sinä aikana on tullut paljon laitteita työni avuksi, yhtäkään niistä en antaisi pois”.

Paro

Sairaala on teknologistunut kautta aikojen, robottien tulo ei ole sairaaloille ja alan ihmisille mitään uutta. Ymmärrettävää on, että robotteihin liittyy paljon pelkoa ja epäilyksiä, mikä on toisaalta hyvä asia, sillä niihin paneutumalla opimme, miten voidaan toimia parhaalla mahdollisella tavalla.

Logistiikassa robotteja on niin ikään ollut käytössä jo pitkään. Muun muassa TUG -robotti kuljettaa erilaisia tarvikkeita sairaaloissa. TUG oli esimerkkinä EVA:n Robotit töihin raportissa http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2016/09/Robotit-t%C3%B6ihin.pdf

Digital Workforcen selvityksen mukaan sairaanhoitajien työajasta jopa 60-80% kuluu erilaiseen tietojärjestelmä- tai logistiikkatyöhön. Robottien tarkoituksena on vapauttaa aikaa hoivatyöhön ja asiakkaiden kohtaamiseen.

Sairaaloiden robotiikkaa edustavat myös erilaiset toimenpide -robotit. Tuttuja ovat jo kirurgiset robotit kuten DaVinci. Toimenpide -robotit vähentävät kudosvaurioita ja virheitä sekä lisäävät tarkkuuttta ja lyhentävät toipumis aikaa:

The benefits of robotic surgery include:

  • Smaller incisions
  • Shorter hospital stays
  • Decreased postsurgery pain medication requirements
  • Improved cosmetic appearance after surgery

Childrens Hospital Los Angeles

Yllä mainittu TUG kuljettaa myös lääkkeitä. Ratkaisuja on muitakin ja emmeköhän jossain vaiheessa saa myös kotoista Evondos -robottia pyörille?

Lääkehuollon ja muun sairaalalogistiikan automaation avulla saavutetaan AZO:n artikkelin mukaan seuraavanlaisia hyötyjä:

  • Medicines are delivered with a higher accountability via an integrated chain of custody systems
  • Automated delivery enables pharmacy technicians to focus on performing high-value tasks such as mixing IVs without committing any mistake.
  • Delivery of medicines can be more frequent and nurses can concentrate on caring for patients rather than worry about missing medicines and supplies.
  • Automated delivery brings down costs and improves on-time reliability.
  • Waste can be collected more frequently, improving control of infection and maintaining a neat appearance in the facility.
  • Automated waste transport brings down the risk of injuries from the transport of heavy loads.
  • Lab test items can be delivered immediately, hence speeding the testing process.
  • Some of these systems have call functionality to deliver to departments behind locked doors.
  • Accurate tracking of high-priced equipment and supplies ensure that the number of lost items is decreased.

https://www.azorobotics.com/Article.aspx?ArticleID=111

Työpajassa ryhmät jaettiin teemojen mukaisiin fokusryhmiin. Eri ryhmien pääkohdat olivat samansuuntaisia Seuraavassa ryhmien pohdintoja koosteena:

Arvolupaus

  • Katkeamaton palvelu (logistiikka)
  • Asiakkaan turvallinen lääkehoito

Sairaalaryhmä:

Potilas

  • Hoidon laatu ja palveluiden saatavuus
  • Hoito henkilökohtaista ja tasalaatuista
  • Tiedon kulku hoitoketjun mukana paranee
  • Virheetön & kirjaamisen oikeus, kaikki kerralla oikein

Hoitohenkilökunta

  • Työn mielekkyys
  • Uuden oppiminen ja kouluttaminen
  • Tukea ja mielenrauhaa päätöksiin
  • Oikeat tiedot käytössä

Yhteiskunta

  • Tuottavuuden paraneminen
  • Kustannustehokkuus
  • Yhtenäiset toimintamallit

Keskeiset hyödyt eri ryhmille

  • Tiedon käyttö johtamisen välineenä
  • Ajanvarausten ja toimintojen ohjaaminen
  • Parantunut potilasturvallisuus
  • Hallitsematon monilääkehoito vähenee
  • Yhteisvaikutukset itsehoitolääkkeiden ja luontaistuotteiden välillä vs. reseptilääkkeet
  • Kirjataan tulevaisuudessa Omakanta/ODA
  • Itsehoitosivustoille tieto -> siirtyy eArkisto/potilastietojärjestelmä

Kansalliset tavoitteet

  • Optimointi: resurssit ja reitit (logistiikka)
  • Laatu
  • Sisäänkirjautuminen
  • Yhteinen rajapinta
  • Kansalaisen turvallinen lääkehoito -> myydään hyvä toimintamalli maailmalle
  • Turvallisuuden varmistaminen -> taustatiedot
  • Tylsien töiden automatisointi -> robotti mukana kliinisessä päätöksenteossa
  • Kansallinen yhteistyö
  • Innovaatioiden rahoituksen tukeminen tuotteistamiseen saakka

Toimenpiteet

  • Järjestelmähaasteet
  • STM/Kela tms antaa kehitystyön puitteet, alustan, projektisoi -> halukkaan toimijat ilmoittautuvat ja sitoutuvat kehitystyöhön projektin ajaksi (vrt. open source -tyyppinen kehitystyö ympäristö)
  • Kansallisten projektien kirjasto nettiin
  • Valinnanvapaus (Ruotsissa)
  • Sairaalarobotiikka hackathon, potilaat mukana kehityksessä
  • Sairaalamaailman mahdollisuuksien selvitys yhteistyössä -> pilotit
  • Yhteneväiset toimintamallit -> määrittely ja käyttöönotto
  • Tiedottaminen ja viestintä -> yhtenäinen kansallinen
  • Kantalaajennus

Oppimiskohteet

  • Ekosysteemin yhteiset perusrakenteet
  • Tietoturva!
  • Rajapinnat ja niiden tunnistaminen -> asiakkuuden siirtyminen eri hoitopaikasta toiseen, miten järjestelmät tunnistavat asiakkaan

Keskustelun aiheet

  • Vastuukysymykset
  • Kenen työtä helpotetaan
  • Yhteiskäyttöautot/välineet. MaaS.
  • AI:n käyttö -> kenellä vastuu virheistä?
  • Sairauksien ennakointi
  • Miten valvonta & viranomaistoiminta?

Mittarit

  • Lääkekustannukset vähenevät/hävikki alas
  • Lääkevahingot vähentyvät
  • Toiminta/menovertailua (laskentaa)

Resurssit

  • Julkisella rahalla kehitysalusta + projektinhallinta
  • Yksityiset toimijat saavat hyödyn tehdystä kehitystyöstä, esim patentti
  • Rahoitus/rahoitusmallit

Kumppanuudet, verkostot ja viestintäkanavat

  • Tietoa siitä mitä saa tehdä (STM)
  • Tieto siitä, mitä on jo tehty (kunnat, yritykset, eri toimijat)
  • Tieto siitä, missä ympäristössä voidaan kehittää, esim yhteinen ”sandbox”
  • ATK -päivät
  • Moniammatillinen yhteistyö, (tietojärjestelmien asiantuntijat/toimittajat)
  • Kuntaliiton foorumi
  • Healthtech Finlandin hyödyntäminen

Korjaa nämä

  • Sisällön kirjaamisesta tiedon hyödyntämiseen
  • Selvitetään mitä on jo tehty, voidaan muokata, mitä puuttuu
  • Miten parhaat ratkaisut saadaan tuotantokäyttöön
  • Lähete lainsäädäntö (hidastaa)
  • Rekisterin pitäjyys
  • Tietosuoja lainsäädäntö

Käytössä olevat ratkaisut, hyvät käytännöt, olemassa olevat osaamisverkostot, käynnissä olevat hankkeet

  • Sairaalan lääkevarasto älyllinen -> toimitukset, eräpäivät, vanhentumispäivät -> suorittaa täydennystilaukset ja poistot ohjelmoinnin mukaan
  • Järjestelmä toimittaa oikeat lääkkeet, määrät ostoille
  • Oston lääkekaapissa potilaskohtainen annosjakelu
  • Ostolla lääkkeiden jakelu mobiilitekniikan avulla*
  • Kotiin lähtiessä järjestelmä toimittaa potilaan lääkitystiedot reseptikeskukseen -> apteekkijärjestelmään -> paikallinen annosjakelu, (esim. KOHO) -> lääkeautomaatit, älydosetit*, IOI huone/kaappi -> palaute hoitoyksikköön -> etäyhteys potilaaseen.
  • Rai (tiedon hyödyntäminen ennakoinnissa)
  • Sora (keskustelemalla hoitoa lasten kanssa)
  • Espoon uusi sairaala seuranta/valvonta aktivoituu vaaratilanteissa
  • Terveys ja sosiaali Effica
  • Apteekeissa robotiikkaa

HUOM!

Hankkeista, hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista kootaan tietoa yhteiseen tiedostoon osoitteessa http://airoisland.fi/happenings/hyvinvointityopajat/hyvinvointirobotiikka-hankkeet/  lisääthän tietämäsi hankkeet sinne yhteystietojen kera!

Robottien ja tekoälyn avulla rakennetaan uutta hyvinvointia, uudella tavalla ja uusin työkaluin. maailmassa. AiRo  -ohjelmaa rakennetaan yhdessä, suurkiitos jälleen kaikille, jotka osallistuitte työpajaan jakamaan osaamistanne! Työpajaan osallistuivat:

Jukka Lähesmaa, STM
Lisbeth Fagerström, professorn i vårdvetenskap, Åbo Akademi
Susanne Hägglund, research architect, Åbo Akademi
Tomi Apostolakis, RPA Team lead, healthcare and governance, Digital Workforce Oy
Minna Laine, toimitusjohtaja, Meditas Oy
Joni Hammar, Päijät-Hämeen keskussairaala
Kaisu Sutinen, Helsingin Yliopisto

Markitta Karvinen, palvelupäällikkö, Helsingin kaupunki
Pirjo Huttunen, kehityspäällikkö Espoon kaupunki

Leena Manner, Evondos Oy
Ari Salmela, Hallintoylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Arttu Perttula ICT-asiantuntija, Satasote
Elina Ottela, asiantuntija, HtM ,esh, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, kehittämisyksikkö
Nicholas Andersson, Airo Island ry.

Leila Lehtinen, hallituksen jäsen, Kela
Liisa Hyssälä, Sitra
Heljä Karvonen, STM
Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala. EU-Eesc
Mikko Puputti, Prizz Oy, Robocoast
Jukka Hissa, Prizz Oy, Robocoast
Henna Granqvist, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
Sanna Hartman, Helsingin kaupunki
Anna-Liisa Lyytinen, Kuntoutuksen osaamiskeskuksen johtaja, Helsingin kaupunki,
Inka Lappalainen, Project manager, Senior Scientist, M.Sc. (Ed), VTT
Risto Suoknuuti, Erityisasiantuntija, Säteilyturvakeskus
Sakari Ranta, Unicom Consulting Oy
Katri Toivakka, tiimivastaava, Eksote, keskussairaala
Merja Lampinen, palvelupäällikkö, Eksote, keskussairaala,
Cristina Andersson
Johanna Mätäsaho

SUURKIITOS KAIKILLE!

Share
Uncategorized