Toimintaedellytykset robotiikan ja tekoälyn hyödyntämiseen.

 

”AiRo teknologioiden avulla laajennetaan ihmisten kyvykkyyksiä siten, että inhimillinen arvokkuus, itsenäisyys ja hyvinvointi saavutetaan yhä laadukkaampien ja tehokkaampien palvelujen avulla samalla kun ihmisten tekemä työ suuntautuu entistä merkityksellisempiin tehtäviin. AiRo -ohjelma luo puitteet arvolupauksen toteuttamiseksi.”

Työpajojen edetessä on arvolupaus kehittynyt ylläolevaan muotoon. Työpajat jatkuvat vielä ja arvolupaus – tai visio – kehittyy vielä teidän palautteidenne pohjalta.

14.11.2017 pidetyssä työpajassa arvolupaukseen liittyvät ajatukset olivat ylläolevan lauselman mukaisia. Erityisesti huomio kiinnittyi rutiinien ja virheiden vähenemiseen, työn mielekkyyden ja työterveyden ja työkyvyn paranemiseen. Työ kehittymistä pidettiin myös tärkeänä mahdollisuutena.

Osaaminen on nähty ongelmana jo pidempään. Konepajat esittivät hätähuutonsa Metallipro -lehdessä muutama vuosi sitten. Sen jälkeen ”osaamisgap” on tunnistettu muillakin aloilla. Osaamista on tarkasteltava kaikilla tasoilla yksilöstä yrityksiin ja yhteiskuntaan samoin kuin koulutuksessa peruskoulusta korkeimpiin koulutusasteisiin. Asiaan on jo kiinnitetty huomiota, mutta lisää tarvitaan. Yhteiskunnan tasolla uusi osaaminen tarkoittaa esimerkiksi lainsäädännön, yhteiskuntarakenteiden ja veropohjan uudistustarpeiden ymmärtämistä ja kehittämistä, yrityksissä uusien liiketoimintamallien käyttöönottoa ja yksilöillä osaamista, joka mahdollistaa elinkeinon oman elämän näköpiirissä tarjoten samalla tilaisuuksia mielekkäisiin ja kiinnostaviin työtehtäviin.

Työtä riittää jatkossakin. Katri Saarikiven sanoja lainatakseni: ”ihmisten ongelmat ja tarpeet ovat loputon luonnonvara”. Työt ovat tulevaisuudessa erilaisia kuin nyt, siksi tarvitsemme myös uutta osaamista.

Eettiset kysymykset koskettavat meitä kaikkia ja meidän tulisikin aktiivisesti pohtia, miten eettistä päätöksentekoa ja robottien käyttöä voidaan edistää. Aiheesta on kirjoittanut hyvän blogin Tapio Aaltonen.

Osaamisen kehittäminen työssä ja täydennyskoulutuksen kautta alan ammattilaisille sekä peruskoulutuksen uudistaminen nousivat tärkeimmiksi tekijöiksi toimintaedellytyksiä kehitettäessä. Tärkeitä asioita ovat myös tietoisuuden lisääminen AiRo -teknologioista sekä kansalaisten osallistuminen ja kokeilumahdollisuus robottien käyttöönotossa.

Robottien puhekyky kehittyy. Erilaiset chatbotit ovat käytössä jo monessa paikassa myös hyvinvointialalla. Jatkossakin on pidettävä huolta, että palvelua saadaan suomen kielellä, myös roboteilta. Työpaja korosti dialogia ja johtamista. Muutosjohtamista tarvitaan, jotta uudet teknologiat saadaan tehokkaasti käyttöön, ihmisten osaamista samalla arvostaen ja kehittäen.

Tietoturva, tietojärjestelmät, standardit, lainsäädäntö, avoimet rajapinnat – uudet teknologiat edellyttävät uudenlaista säätelyä ja entisten purkamista. Työpaja ehdottaa ”AiRo joutsenmerkin” kehittämistä, merkki myönnettäisiin turvallisiksi ja käytettäviksi todetuille AiRo -tuotteille.

Yhteistyön ja erilaisten rajojen ylittäminen nousee työpajoissa esille kerta kerran jälkeen. Yhteisen kehittämisfoorumin perustaminen ja tarve kansalliselle koordinoinnille on ilmeinen. Tarvitaanko AiRo asiamies tai AiRo Hub, kuten työpajan ehdotuksista voidaan lukea? Mukaan yhteistyöhön tarvitaan tieteentekijät, elinkeinoelämä, sote -sektori, kolmas sektori ja asiakkaat – eli käytännössä kaikki!

 

Työpajan ideat:

Keskeiset hyödyt eri ryhmille

SOTE AMMATTILAINEN

  • Työn rutiinit vähenee.
  • Kehittyvät työtehtävät mielekkäät.
  • Rutiinityön virheet vähenee.
  • Työterveys/työkyky paranee.

KANSALAINEN, ASIAKAS/POTILAS

  • Palvelut mahdollistuvat
  • Palveluiden saatavuus ja laatu paranee
  • Vanhusten ja erityisryhmien palvelut tasavertaisiksi muiden kanssa.
  • Palvelun säätö potilaan tilanteen/kyvykkyyden mukaan.
  • Mahdollisuus olla aktiivinen potilas.

TALOUS, TEOLLISUUS YHTEISKUNTA:

  • Hyvinvointiyhteiskunnan säilyminen.
  • Oikea-aikaiset terveyttä ylläpitävät toimenpiteet.
  • Tarkoituksenmukaiset, helpot ja yksilölliset palvelut.
  • Ratkaisuja ihmisten arkeen (asiakkaat, työntekijät).
  • Ketterät kokeilut -> “muut vasta miettii, me ehdimme jo mokata”.

Toimenpiteet

  • Koulutus ja osaaminen (“robottikuiskaaja” koulutus).
  • Asiakaskeskeinen kehittäminen.
  • Aktivointi, kokeiluun kannustaminen.
  • Koordinaatio ja lainsäädännön “säätäminen”.
  • STM:n startup.
  • Henkilöstön osaamisen lisääminen
  • Työssäoppiminen
  • Peruskoulutuksen uudistaminen.
  • Täydennyskoulutus.
  • Hyötyjen argumentointi ja viestintä.
  • Kansalaiset mukaan suunnitteluun (osallistaminen).
  • Arkipäiväistäminen.
  • Kansallisen + alueellisen koordinaatiotahon luonti.
  • Avoimet rajapinnat.
  • Tekniset asiat/tietojärjestelmät.
  • Toimijat/monitoimijaisuus, dialogi.
  • Yhteinen kieli. Ammattijargonin sijaan suomenkieli.
  • Avoimet keskustelut myös mediassa.
  • Muutosjohtajuus, muutoksen johtaminen.
  • AiRo sovellusten suositukset (vrt. käypähoitosuositukset).

Korjaa nämä

  • Motivaattorit ja resurssit yhteiskehittämiseen.
  • Robottien KELA-korvattavuus.
  • Tuotekehittäjä.
  • Käyttöliittymän helppous.

Keskustelunaiheet

  • Investoinnit: Alusta.
  • Vastuullinen: Tarve luotettavaan tietoon. Kuluttajavalmius.
  • Miten osallisuus varmistetaan?
  • Onko mahdollisuus valita/vaihtaa mielipidettä?
  • Eettinen keskustelu: Mitä eettisyys tarkoittaa tässä kontekstissa?
  • Mukaan tieteentekijät, business, Sote-ammattilaiset, kolmas sektori ja asiakkaat.
  • Onko osaamista tarpeeksi? vai tarvitaanko osaamista muualta? Miten osaamista/osaajia houkutellaan juoneen?
  • Airo “joutsenmerkki”.
  • Keskustelu/kansalaiskeskustelu (fasilitoitu).

Kumppanuudet, verkostot ja viestintäkanavat

  • Yritykset (koulutusteknologia) palvelu).
  • Startup-yritykset.
  • Järjestöt (potilas, ammatti, kansalais).
  • KELA + Vak. Yht.
  • Media
  • Kansallinen+ alueellinen koordinaatiotaho.
  • YO, AMK, koulut, oppilaitokset.
  • Suunnitelmallinen verkostoituminen
  • Sotedigi-yhtiölle tehtäväksi toimintaedellysten varmistaminen?
  • Kansainvälinen yhteistyö.

Oppimiskohteet

  • Epävarmuuden sietäminen.

Käytössä olevat ratkaisut ja hyvät käytännöt, olemassa olevat verkostot, käynnissä olevat hankkeet:

  • Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen lähtökohtana mm. sähköiset terveystarkastukset.
  • Hyvät käytännöt jakoon, tiedonvaihto.
  • Riittävät toimenpideohjelmat.

Resurssit

  • Lainsäädäntö, joka mahdollistaa avoimet rajapinnat + tietojen vaihdon.
  • Osaaminen, soveltamisosaaminen.
  • Datan omistajuus & käyttö.
  • AiRo-Hub: Airo-laki/pelisäännöt, startup-henkinen, Airo-merkki/laatumenettely, Kokeilualusta
  • Asiakkaan/ammattilaisen polkujen tarinallistaminen, keskustelun fasilitointi + KV-verkostot.
  • Standardit

 

Työpajaan osallistuivat:

Jukka Lähesmaa, STM
Helena Soini, Helsingin kaupunki
Eeva Kiuru, CEO & Founder, Health Innovation Academy Oy
Tuija Arvo, TtM, ylihoitaja, Helsingin kaupunki
Antti Saarinen, erityisasiantuntija, Turun kaupunki, hyvinvointitoimialan hallinto
Ari Salmela, Hallintoylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Tarja Mäkitalo, varapj, koulutus- ja tiedotusvastaava, luottamusmies, Jyty Vaasa ry.
Sakari Ranta, Unicom Consulting Oy
Sanna Kääriä, Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon opiskelija, Itä-Suomen yliopisto
Akhilleus Sironen, suunnittelija, Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
Hannu Saarmala, Suunnittelija, Helsingin kaupunki – Helsingfors stad, Sosiaali- ja terveystoimi
Pirjo Huttunen, kehityspäällikkö, Espoon sosiaali- ja terveystoimi
Leena Manner, Evondos Oy
Helena Launiainen, tutkimusjohtaja, Miina Sillanpään Säätiö
Kaisu Sutinen, Helsingin Yliopisto
Katrina Harjuhahto-Madetoja, Eteva Oy
Tero Mikola, liiketoimintapäällikkö, Medbit Oy
Anna-Liisa Lyytinen, Kuntoutuksen osaamiskeskuksen johtaja, Helsingin kaupunki,
Leila Lehtinen, kaupalinen johtaja, Smarp Oy
Cristina Andersson
Johanna Mätäsaho
Nicholas Andersson, Airo Island ry

 

Share
Uncategorized