Tekoäly ja mobiilirobotit sote-sektorilla
Porissa järjestettiin 15.11.2017 sosiaali- ja terveysministeriön AiRo-ohjelman alueellinen työpaja, jossa paikalliset sote-toimijat, oppilaitokset sekä kehittäjä- ja tutkimusorganisaatiot visioivat tekoälyn ja mobiilirobotiikan mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Työpajan aluksi STM:n Jukka Lähesmaa avasi osallistujille AiRo-ohjelman tavoitteita. Tämän jälkeen kuultiin aiheeseen liittyvät alustukset. Sitran Ratkaisu 100 -kilpailun toiseksi voittajaksi valitun, tekoälyä kehittävän HeadAi:n perustaja Harri Ketamo kertoi tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksista sote-sektorilla. VMP-Interior Oy:n Tuomas Kärki ja Satakunnan ammattikorkeakoulun Mirka Leino ja Santeri Saari demonstroivat näyttävästi mobiilirobottien toimintaa. Alustusten lopuksi Medbit Oy:n Tero Mikola pureutui robotiikan käyttöönoton näkökulmiin.
Työpajassa osallistujat visioivat mobiilirobotiikan ja tekoälyn tulevaisuuden käyttökohteita. Mobiilirobottien ajateltiin voivan vastata sairaaloissa lähettitoiminnasta, sänkyjen kuljetuksista, lääkekuljetuksista sekä näytteiden kuljetuksesta laboratorioon. Mobiilirobottien koettiin voivan hoitaa vaatteiden, tarvikkeiden ja lääkinnällisten laitteiden kuljetuksia. Teknologiaa ajateltiin voitavan hyödyntää myös lääkinnällisten laitteiden paikannukseen. Osallistujien mukaan robotiikkaa voitaisiin käyttää opastuksessa, desinfioinnissa, siivouksessa sekä astioiden ja sänkyjen pesussa. Mahdollisesti robotiikkaa voitaisiin käyttää potilaiden suihkutuksessa. Mobiilirobotiikka voisi soveltua myös ruokahuoltoon, ja mobiilirobotti voisi toimia liikkuvana kanttiinina.
Robotiikan hyödyntämisen ajateltiin tehostavan henkilöstön ajankäyttöä, koska työaikaa ei kulu esimerkiksi tavaroiden kuljettamiseen. Robotiikan hyödyntämisen uskottiin myös lisäävän henkilöstön työmotivaatiota, sillä henkilöstö voisi keskittyä ammatillista osaamista vastaaviin tehtäviin. Robotiikan käyttöönoton haasteiksi koettiin mm. asenteet, tietoturvallisuuteen liittyvät riskit sekä fyysisten ympäristöjen soveltuvuus.
Osallistujat pohtivat, että tekoälyä voitaisiin käyttää asiakkaan tai potilaan palvelutarpeen ja hoidon (esi)arvioinnissa sekä hoitopolun suunnittelussa. Tekoäly voisi avustaa diagnosoinnissa, kuvantamisessa ja sairauksien tunnistamisessa kuvista sekä hakemalla tutkimuskäyttöön olennaisia artikkeleita. Puheentunnistuksella sanelut voitaisiin muuttaa välittömästi sähköiseen muotoon potilastietojärjestelmään. Tekoäly voisi tarjota tarkistuslistoja potilaiden kotiuttamisen yhteydessä. Lisäksi tekoäly voisi seurata laitteiden huoltotarpeita ja hälyttää niistä. Myös My datan hyödyntämistä ehdotettiin Kanta-järjestelmän kautta.
Tekoälyn ajateltiin mahdollistavan tiedon helpon saatavuuden, suorittavan mekaanisia rutiineja, nopeuttavan tekemistä ja lisäävän potilasturvallisuutta (esim. lääkehoito). Tekoälyn mahdollisuuksista sote-sektorilla kaivattiin kuitenkin vielä lisää tietoa ja hyötyjä.
Kansallisiksi tavoitteiksi ehdotettiin kokeilukulttuurin lisäämistä, kansallisten toimijaverkostojen luontia, riittäviä tutkimuspanostuksia, kansallista potilastietorekisteriä sekä IT-ekosysteemikartan laadintaa. Keskusteluissa nousi esille lainsäädännön ajan tasalle saattaminen, datan omistukseen liittyvät asiat sekä kv-yhteistyö. Toimenpiteiden päävastuuta ehdotettiin sosiaali- ja terveysministeriölle.
Robotiikan ja tekoälyn kehittämisen ja käyttöönoton edistämiseksi toivottiin kestävää julkista rahoitusta valtiolta. Osallistujat pitivät tärkeänä, että alalla toimiville olisi tarjolla monitieteellisiä koulutuksia sekä työelämään liittyviä kouluttautumismahdollisuuksia oman ammattitaidon kehittämiseksi. Yhdeksi menetelmäksi AiRo-teknologioiden kehittämiseksi sote-sektorille ja käyttöönoton nopeuttamiseksi ehdotettiin Living lab -toimintamallin organisointia.
Keskusteluissa todettiin, että aiheeseen liittyvän viestinnän pitäisi olla monipuolista, mutta myös tavoittaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Yritysten ja julkisen sektorin tulisi viestiä laajasti robotiikasta ja tekoälystä saaduista kokemuksista. Robotiikan ja keinoälyn ratkaisuja pitäisi tuoda myös esille paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat, jotta ne tulisivat yleisemmin tutummaksi ja hyväksyttävämmäksi.
Työpajan yhteenvedossa todettiin, että valmiit robotiikan ratkaisut tulisi ottaa käyttöön välittömästi. Satakuntaan voitaisiin perustaa oma Living lab -ympäristö AiRo-teknologioiden kehittämiseen, ja Porin seutu voisi ottaa vastuuta kansallisesta AiRo Living lab -päivän järjestämisestä. Osallistujien mukaan olisi tärkeää luoda sekä kansallinen että kansainvälinen AiRo-teknologioiden innovaatioverkosto. Erityisesti tässä vaiheessa kaivattaisiin paljon lisätietoa AiRo-teknologioista. Tätä varten tulisikin perustaa kansallinen tietopankki olemassa olevista ratkaisuista, jotta AiRo-teknologioihin liittyvä tietoisuus laajensi ja olisi kaikkien helposti saatavilla.
Kaiken kaikkiaan työpaja herätti osallistujissa valtavaa innostusta ja uteliaisuutta AiRo-teknologioita kohtaan. Porin seudun sote-sektori kumppaneineen on jo valmis hyppäämään AiRo-tulevaisuuteen!
Tekoäly ja mobiilirobotit sote-sektorilla -tilaisuuden järjestämisestä vastasivat Prizztech Oy:n Robocoast-verkosto sekä HYVÄKSI – Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto ja Älykäs tuotanto -hankkeet. Hankkeita rahoittaa Satakuntaliitto EAKR-rahoituksella.
Robocoast on päässyt Kiinan kansallisen modernisointiohjelman MiC2025 (Made in China 2025) strategiseksi kumppaniksi, mikä tarjoaa myös tässä työpajassa esille nostettuun palvelurobotiikan Living lab -toimintaan yhden uuden kehittämisnäkökulman. Palvelurobotiikan kehittäminen SOTE –alalle on kiinnostava aihealue myös Kiinassa ja kokeilualustan luominen Suomeen olisi mahdollista toteuttaa yhteistyössä MiC2025 -ohjelman kanssa. Tällöin voisi olla myös mahdollista kanavoida rahoitusta MiC2025 -ohjelmasta yhteisen palvelurobotiikan Living lab -ympäristön rakentamiseen.
Lisätietoja tilaisuudesta:
Mikko Puputti, mikko.puputti@prizz.fi
Niina Holappa, niina.holappa@prizz.fi
Jukka Hissa, jukka.hissa@prizz.fi
Työpajaan osallistuivat:
Johanna Aappola, WinNova
Minna Alhonen, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Jouko Alinen, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Sirkku Blomgren, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Ermo Haavisto, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Jukka Hissa, Prizztech Oy
Niina Holappa, Prizztech Oy
Silja Iltanen, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Elise Inberg, Porin perusturva
Eija Kallio, WinNova
Harri Ketamo, HeadAI
Taina Kilpeläinen, Porin kaupunki
Tuomas Kärki, VMP-Interior Oy
Merja Lehto, Lehtocare Oy
Mirka Leino, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Jukka Lähesmaa, STM
Tero Mikola, Medbit Oy
Mikko Puputti, Prizztech Oy
Erja Myllyharju, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Jari-Pekka Niemi, Prizztech Oy
Arttu Perttula, Satakunnan maakuntauudistus
Elisa Ranne, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Pirjo Rehula, Porin perusturva
Santeri Saari, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Mirva Saarinen, POSA
Ari Salmela, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Mari Sanila, Porin kaupunki: OTE7 –kokeiluhanke, Satakunnan polut hoitoon ja kuntoutukseen –hanke
Timo Virko, VMP-Interior Oy
Veli-Matti Vuori, Sataedu
