#hyteairo blogi: päätöstilaisuus

Hyteairo päätöstilaisuudessa äänestettiin jatkotoimenpiteistä. Tutustu äänestyksen tuloksiin jutun lopussa

Seminaarit takana, työ alkamassa

Robotiikka hyvinvoinnin mahdollistajana- seminaarisarja. Rohkeudesta tai kunnianhimon puutteesta seminaarisarjan järjestäjiä ei voi syyttää: tavoitteet asetettiin jo otsikossa korkealle.  Hyvin onnistuttiinkin, sillä seminaarien keskustelut avasivatkin näkökulmia ja antoivat ajattelemisen aihetta. Pureuduimme robotiikan, tekoälyn ja terveysteknologian haasteisiin ja mahdollisuuksiin monelta kantilta.

Tiedämme kuitenkin, ettei maailma seminaareilla valmistu. Ratkaisujen tarve näkyy kirkkaana kuuluisalle sokealle Reetallekin. Yhtä selvää on, ettei mikään taikurisauvan heilautus tuo ratkaisua. Edessä on iso urakka ja paljon työtä.

Nyt pitääkin kysyä miten seminaarien sana muuttuu nopeasti lihaksi, vaikuttaviksi toimenpiteiksi?

Julkinen sote-sektori painii yhtä aikaa monien ongelmien kanssa. Talousarvioiden riittämättömyys, epätietoisuutta tarjoava ja rakenteet mullistava sote-uudistus, työuupumuksen partaalla työskentelevä henkilöstö, jatkuvat uudistukset ja kehitysideat, joita sektorille työntävät teknologiayritykset ja luottamushenkilöt usein vaativat.

En ihmettele ollenkaan, jos uudistuskyky ja/tai -halu ovat kateissa.

Samaan aikaan teknologiayritykset käyvät omia eloonjäämistaisteluitaan. Vaikka tulevaisuus tarjoaa isoja mahdollisuuksia, moni loistava idea, tuote tai palvelu kompastuu terveysteknologian syvään, lähinnä Grand Canyonia muistuttavaan valtavaan kuolemanlaaksoon. Konkurssi on menestystä todennäköisempi tulevaisuus aloittavalle teknologiayritykselle.

Erinomaisillekin innovaatioille tuttu ongelma on rahoituksen puuttuminen liikevaihdon kasvaessa kuluja paljon hitaammin. Haasteen kulmakerrointa kasvattaa myös se, että aidoilla innovaatioilla ei ole kysyntää vaan se on luotava alusta alkaen tietoisuutta kasvattamalla. Tuskainen, hidas tie!

Toisaalta terveysteknologiaa viedään jo nyt noin kolmella miljardilla eurolla vuosittain ja alan odotetaan kasvavan suureen merkitykseen ja menestykseen.

Yhdistettäessä terveysteknologian ostajien jo valmiiksi täynnä olevat kädet ja palveluntarjoajien eli terveysteknologiayritysten usein olematon kyky odottaa, tuhotaan paljon hyviä mahdollisuuksia kestävyysvajeen ratkaisemiseen.

Mutta kuka tälle lähes luonnonlain kaltaiselle tilanteelle voi tehdä jotain? Mitä sille pitäisi tehdä?

Ratkaisun avaimet kerrotaan jo päiväkodissa, sillä lapsetkin tietävät kertoa, että elefantti syödään osissa pieninä palasina. Terveysteknologian käyttöönoton elefantti on myös pilkottava pieniksi, toteuttamiskelpoisiksi osiksi ja syötävä pala kerrallaan.

Oleellista on, että nyt ryhdytään paloittelupuuhiin ihan tosissaan. Eikä vain mietitä rakenteita.

Hyväksi alkupalaksi urakassa suosittelen Norjassa käytössä olevaa mallia. Siellä Helsedirektoratet-viranomainen arvioi markkinoille tulevan terveysteknologian ja antaa kunnille suosituksia sen käyttöönotosta. Näin jokaisen kunnan ei itse tarvitse arvioida teknologian soveltuvuutta, tarjoamia etuja tai luotettavuutta.

Helsedirektoratet-malli nopeuttaisi terveysteknologian käyttöönottoa. Se lyhentäisi teknologiayritysten kuolemanlaaksoa ja antaisi mahdollisuuden kehittää uutta teknologiaa, esimerkiksi robotteja. Paljon oleellisempaa kuitenkin on nopean käyttöönoton tuomat edut yhteiskunnalle ja meille kansalaisille.

Jaksaisimme silloin paremmin, sekä Suomi että suomalaiset.

-Leena Manner, Evondos Oy

 

Tilaisuuden kuluessa kävijät pääsivät äänestämään strategiatyön kohtia. Tässä äänestyksen lopputulos.

#hyteairo blogi: seitsemäs työpaja

AiRo teknologiat – robotiikka ja tekoäly hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän vauhdittajina

Moderni robotti muodostuu monesta eri teknologiasta. Sensoreiden avulla robotti aistii ympäristöään ja voi muuttaa toimintaansa havaintojensa perusteella. Sensorien avulla se myös kerää tietoa ympäristöstään, joka voi internet yhteyden kautta välittyä esimerkiksi palvelun tarjoajalle tai robottia käyttävän henkilön läheisille. Fyysisellä robotilla on jokin muoto, joka sopii kyseiseen tehtävään. Virtuaalinen robotti, tai ohjelmistorobotti voi myös esittäytyä muotona tai avattarena. Modernilla robotilla on myös aivot eli tekoäly, joka ohjaa sen toimintaa. Moderni tekoäly on oppivaa ja voi jossain määrin kehittää robotin toimintaa ilman ihmisen apua.

Työpaja vauhdissa

Suomessa näitä erillisiä teknologioita löytyy ja niitä on hyödynnettykin muun muassa raskaassa teollisuudessa. Metsä- ja kaivosalan koneet ovat pitkälti jo robotteja.

Terveydenhoidon sektorilla robotteja on toistaiseksi käytössä vähän. Vielä vähemmän on suomalaisia robotteja. Evondos Oy:n lääkeannostelija robotti on yksi harvoja – ehkä ainoa laatuaan.

Hyvinvointialan robotiikan tulevaisuudesta povataan loistavaa. Kansainvälinen robotiikkayhdistys IFR ennakoi palvelurobotiikalle huimia kasvulukuja vuosille 2016 – 2019.

Pelkästään lääketieteellisen robotiikan kasvu vuosina 2017 – 2024 ennakoidaan sadoiksi prosenteiksi 5000 miljoonasta dollarista 24365 miljoonaan dollariin.

Vaikka robotteja on ollut käytössä monilla aloilla jo pitkään, ovat kuitenkin esimerkiksi tekoälyn ja sensoreiden viimeaikaiset edistysaskeleen mahdollistaneet yhä kyvykkäämmät robotit moneen eri käyttöön myös hyvinvoinnin palveluissa. Uusia innovaatioita syntyy lähes päivittäin samalla, kun osa tuotteista alkaa jo vakiintua ja myynti kasvaa. Näin on esimerkiksi logistiikan-, kirurgisen-, kuntoutuksen- ja lääkehuollon robotiikan osalta.

Markkinat ovat valtavat ja tilaa on uusille yrittäjille. Robotiikan alalla yrittäjyyden ja markkinoille tulon kynnys on korkea, mutta riskinotto kannattaa. Tulevaisuudentutkimuslaitos IDC ennakoi, että vuonna 2019 35% mm. terveysalan suurimmista yrityksistä käyttää toiminnassaan robotteja.  Suomalaiselle elinkeinoelämälle hyvinvoinnin robotiikka on suuri mahdollisuus luoda uutta yritystoimintaa ja käynnistää täysin uuden ekosysteemin rakentuminen.

Hyteairon seitsemännessä työpajassa pohdittiin tekoälyn ja robotiikan mahdollisuuksia elinkeinoelämän kannalta. Työpajassa todettiin hyvinvoinnin robotiikan kehittämisen vaativan paljon resursseja ja uutta osaamista, mutta huomioitiin myös alan erinomaiset menestysmahdollisuudet. Robottiratkaisuilla on maailmanlaajuista kysyntää. Aktiivisena robottien kehittäjänä – käytön lisäksi – Suomi hyötyisi uusista työpaikoista ja vientituotteista.

Tietoisuuden lisääminen, robotiikan hardware -kiihdyttämön perustaminen, standardien kehittäminen ja systemaattisten pilotointien käynnistäminen nähtiin tärkeinä toimenpiteinä hyvinvointialan robotiikan yritysten saamiseksi Suomeen. Kysyttiin myös, onko tahtotila kohdillaan ja miten poistetaan kehityksen tulpat?

Alan toimijoiden verkottuminen ja laaja kansallinen yhteistyö nousi työpajassa esille, samoin kuin kaikissa aikaisemmissakin ryhmätöissä. Suomessakin on paljon kokeiluita ja suunnitelmia, yhteisestä pohdinnasta, kehittämisestä, kokeiluista ja käyttöönottojen kokemusten vaihdosta hyötyisivät kaikki alan toimijat ja asiakkaat.

Linkit:

https://ifr.org/ifr-press-releases/news/service-robotics

https://www.inkwoodresearch.com/reports/medical-robotics-market/

http://www.zdnet.com/article/the-future-of-robotics/

 

Työpajan ideariihen tulokset:

Arvolupaus

  • Parannamme keinoälyllä ja robotiikalla SOTEn tuottavuutta ja vaikuttavuutta turvallisesti ja eettisesti.

Kansalliset tavoitteet

  • SOTE toimijoiden ja yritysten vuorovaikutus toimivaa -> Tarpeet tulevat selväksi.
  • Osaamisen varmistaminen
  • Fyysisten HYTE-robottien liiketoiminnan aikaansaaminen suomeen.
  • Luoda alan yrityksiä Suomeen.
  • Rakentaa alan ekosysteemi.
  • Robottien soveltamista ja kokeiluja.
  • Toimijoiden verkottaminen.
  • Yhteisten tarpeiden tunnistaminen.
  • Ekosysteemin luominen.
  • PK-yritysten tukeminen.
  • Kansallisten toimijoiden tukea.
  • Best practices ulkomailta, oma osaaminen – lokalisointi, kieli, softa –

Keskustelun aiheet

  • Tietoturva, kyberturvallisuus, yksityisyydensuoja.
  • Isot ulkomaiset toimijat.
  • Kuka lähtee ensin? (varovaisuus)
  • Regulaatio, terveysteknologia.
  • Mikä on robotti? Miten tulisi määritellä?
  • Mitä osaamista/teknologiaa voidaan viedä?
  • Miten selvittää tarpeet robotiikalle järjestelmällisesti?
  • Robotiikan etiikka, eettiset kysymykset. “Robotti ihmisen korvaajana”. Työelämän joustavuus.
  • Poistaa ajatus “robotiikka vie työpaikat”

Mittarit

  • Yritysten määrä, tuottavuuden lisäys.
  • Vaikuttavuus.

    Työpaja työ vauhdissa
  • Kustannussäästöt.
  • Vienti.

Toimenpiteet

  • Tuetaan roboagentteja, tulkkeja teknologia & SOTE kentän välillä.
  • Laajempaa, systemaattisempia pilotteja vaikuttavuuden osoittamiseksi.
  • kokeilujen ja ratkaisujen tiedonjako.
  • Ekosysteemityön jatkaminen.
  • Kehittämis / Johtamis toimintamallin luominen maakuntiin. Ministeriö – MAKU. Maakunnan sisällä.
  • Robotiikka ja teknologia osaksi muuta koulutusta.
  • Terveellisen elämäntavan opettaminen kaikille nuorille. ML Teknologia -> leviäminen vanhemmille.
  • Kehityksen tulppien poistaminen “onko tahtotila paikallaan?”.
  • Hardis kiihdyttämö.
  • Osallistumisen markkinointi.
  • Median osallistuminen.
  • Kansallinen standardointi.
  • Robotiikkakoulutus ->työvoima.
  • Rahoitusta yrityksille.
  • Verokannustime
  • Robotiikkatietoisuuden lisääminen.
  • Opettajien koulutus.

Korjaa nämä

  • Pilotoi ja monista, opi pilotoinneista.
  • Kokeilujen ja käyttöönottojen esteet.
  • Innovaatiohankinnat

Keskeiset hyödyt eri ryhmille

  • Resurssien säästö.
  • Työpaikkoja.
  • Vientiä.
  • Hyvä arki & elämänlaatu.

Kumppanuudet, verkostot ja viestintäkanavat

  • Ammattilaiset & opiskelijat yms. törmäyttäminen.
  • Kansainväliset yhteistyöverkostot.
  • Tietoa / alustojen verkosto.
  • Yhdistysten verkostoituminen.

Oppimiskohteet

  • SOTE-sektorin tarpeet esille / teknologiayritysten tietoon.
  • Konseptointimalleja / esimerkkilajeista oppiminen.
  • Kokemusten siirto toiselle toimijalle.

Resurssit

  • Business Finland, Sotedigi Oy.
  • Uudet liiketoimintamallit, esim: leasing mahdollisuudet.

Käytössä olevat ratkaisut

  • Ohjelmistorobotiikka -> Laajemmin käyttöön.
  • HYVÄKSI – Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto -hanke / Prizztech Oy.

Työpajaan osallistuivat:

  1. Antti Saarinen, erityisasiantuntija, Turun kaupunki, hyvinvointitoimialan hallinto
  2. Heidi Tanttu
  3. Jaana Lappi, TEM
  4. Antti Eskola, TEM
  5. Outi Keski-äijö, Business Finland
  6. Marketta Niemelä, VTT
  7. Nicholas Andersson, Airo Island ry.
  8. Jukka Lähesmaa, STM
  9. Johanna Aappola, Winnova Oy
  10. Jouko Salonen, Migri
  11. Minna Laine, Meditas Oy
  12. Katrina Harjuhahto-Madetoja, Eteva Oy
  13. Sanna Hartman, Helsingin kaupunki
  14. Anna-Liisa Lyytinen, Kuntoutuksen osaamiskeskuksen johtaja, Helsingin kaupunki,
  15. Tero Mikola, liiketoimintapäällikkö, Medbit Oy
  16. Sakari Ranta, Unicom Oy
  17. Timo Tuominen, Finanssiala ry.

Lisätietoja:

Cristina Andersson: cristina.andersson@develor.fi