ROBOTIT VALTASIVAT LOGOMON 9.3.2018 #hyteairo

Meditas Oy ja Turun ammattikorkeakoulu järjestivät Turun Logomossa 09.03.2018 ”Robotit valtaavat nyt Logomon” -seminaarin, jonka tarkoituksena oli esitellä robotiikan mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyssektorille. Tilaisuus oli suunnattu ja siihen osallistui 50 osallistujaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, niin kehitys- esimies- kuin opetusalalta. Tilaisuus oli osa Sosiaali- ja terveysministeriön kansallista hyvinvoinnin AiRo-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on rakentaa strateginen tiekartta tekoälyn ja robotiikan hyödyntämisen suuntaviivoiksi ja toimenpiteiksi hyvinvointialalle.

Päivä koostui kuulemalla Kansallisen Hyvinvoinnin AiRo-ohjelman tavoitteet, joista kertoi ensin Jukka Lähesmaa, STM ja Cristina Andersson, Develor Oy:stä. Seminaaripäivän teemana oli teema ”Vuosi 2018 ja asenne muuttuu”, jonka avasivat Sakari Koivunen, Turku AMK ja Minna Laine, Meditas Oy. Päivän tavoite kiteytyi lauseeseen, ”jos päivän loputtua mitkään aiheet eivät koskettaneet-tämä seminaari oli turha.” Muutos- se oli seminaaripäivän sana.

Kuulimme Helinä Melkaksen, professorin Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, luennon Robotit innovaationa hyvinvointipalveluissa: Kokeilujen tuoma kokemustieto ja kentän monialainen ääni esiin. Melkaksen esittelemässä kyselyssä selvitettiin eri toimijoiden, kuten kuntien, yritysten ja hoiva-alan organisaatioiden näkemyksiä hyvinvointipalvelujen robotiikasta sekä rooleista ja yhteistyöstä robotiikan käyttöönotossa. Laajan valtakunnallisen kyselyn toteutti LUT Lahti keväällä 2017 osana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa “Robotit ja hyvinvointipalveluiden tulevaisuus” (ROSE) -hanketta sekä LUT:n Smart Services for Digitalisation -tutkimusalustan toimintaa (DIGI-USER).

Tutkimusraportti ”Robotit innovaationa hyvinvointivaltiossa”, – kysely kentän eri toimijoiden tarpeista, rooleista ja yhteistyöstä löytyy täältä: https://bitly.com/2zFrPI9. Seuraavaksi kuulimme Sote sektorin kentän toiveet ja tarpeet teknologiasta, joita avasi Riitta Karjalainen, Asumispalvelujen päällikkö Turun Hyvinvointialalta. Tässä puheenvuorossa tuli esille hyvin monia mahdollisuuksia ja esimerkkejä teknologian ratkaisuista, joita heidän toimialallaan voisi hyödyntää, mutta jotka vielä eivät ole arjessa.

Seuraavat case-esimerkit tulivat Robotti työkaverina- Kuntoutusmaailmasta. Esimerkit olivat Logomat kävelyrobotista ja Suomen ensimmäisen eksoskeletonin käytöstä.

Case numero 1:ssä fysioterapeutti Pauliina Iiskala, Laitilan Terveyskodista kertoi useita esimerkkejä kävelyrobotin avulla toipumisesta ja kuntoutumisesta. Näitä robotteja on Suomessa vain viisi, vaikka esimerkiksi uusia aivoverenkierto häiriöitä tulee jopa 20000 / vuosi.

Case numero 2 esitteli Suomen ensimmäisen eksoskeleton-robotin käytöstä kävelykuntoutuksessa. Fysioterapeutti Katri Pihlaja-Kuhna, Folkhälsan Välfärd Ab/Rehab Korsholm kertoi ensimmäisien kuukausien kokemuksista ja asiakkaiden tunteista, kun he pystyivät tekemään arkielämään liittyviä asioita seisten ensimmäisen kerran vammautumisen jälkeen. Aiheesta löytyy lisää täältä https://www.folkhalsan.fi/fi/uutiset/2017/juni/folkhalsan-panostaa-robotiikkaan-kuntoutuksessa/

Ennen taukoa Tuomas Kärki, VMP Interiorista esitteli mahdollisuuksia mobiiliroboteista sairaalaympäristössä ja lääkelogistiikassa. Esittelytilassa mobiilirobottiin oli mahdollisuus tutustua myös tauon aikana, samoin kuin Dose System lääkemuistuttajaan sekä Moto Tiles-tekoälypeliin (kuntoutukseen) sekä SAMK:n Pepper robottiin.

Viimeisenä esityksenä kuulimme humanoidirobotti Pepperin mahdollisuudet osallistavassa opetuksessa sekä kokemuksia uusista käyttöalueista. Näimme myös demoesityksen. Esityksessä olivat mukana Sari Merilampi, TkT, tutkimusyliopettaja, hyvinvointiteknologia,  SAMK, Mirjam Heiskala, AAC asiantuntija, sisällöntuottaja, Evantia, Aarne Kempas, TVT-asiantuntija, sisällöntuottaja, Tuusulan kunta, Santeri Saari, tietotekniikan opiskelija, SAMK, Ida Salminen, sähköautomaatio-opiskelija, SAMK.

Tilaisuuden päätti Meditas Oy:n Minna Laineen ja Turun ammattikorkeakoulussa tuotantoautomaation koulutus- ja tutkimusvastaavana työskentelevän Sakari Koivusen luotsaama paneelikeskustelu, jossa pyrittiin yhdessä miettimään, kuinka teknologiaa voitaisiin hyödyntää konkreettisesti kunkin panelistin osaamisalan osalta koulutuksessa, julkisella sektorilla, ministeriössä sekä yksityissektorilla. Paneelikeskustelun jäseniksi oli kutsuttu Turun kaupungin Vanhusten asumispalvelujen päällikkö Riitta Karjalainen, Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntijana toimiva Jukka Lähesmaa, palveluinnovaatioiden professori Helinä Melkas Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmässä vaikuttava tutkimusyliopettaja Sari Merilampi.

Ensimmäisenä panelisteilta tiedusteltiin, millaista teknologiaa he itse haluaisivat käyttää ikäihmisinä. Esille tuli kaikkein tärkeimpänä mm, että lääkehoito olisi kunnossa ja että sitä valvottaisiin hyvin toimivan teknologian turvin. Toinen panelisti täydensi tätä näkemystä nostamalla aihealueen, jossa huomioitaisiin elämän säilyvän mielekkäänä ja arvokkaana. Ikäihmisten viihtymistä voitaisiin tulevaisuudessa lisätä teknologian avulla, käyttämällä tähän esimerkiksi virtuaalitodellisuuden luomia mahdollisuuksia. Mielenkiintoisina sektoreina yksi panelisteista mainitsi elämys- ja virtuaalimatkailun omassa puheenvuorossaan -nykyteknologia kun mahdollistaa jo siihenkin. Toinen korosti toiveenaan mahdollisuutta säilyttää ikääntyneempänäkin suhde luontoon ja eläimiin. Yksi tärkeimmistä, mutta aivan liian vähän puhutuista osa-alueista on säilyttää kyky huolehtia omasta hygieniastaan ja täten myöskin omanarvontunteestaan. Erilaiset teknologiset ratkaisut saattaisivat olla avuksi tässäkin, mutta valitettavasti nämä ratkaisut eivät ole todellisuutta vielä Suomessa. Keskustelu tiivistyi hyvin kommenttiin, ”kun on elossa pitää voida myöskin elää”.

Seuraavaksi panelisteilta kysyttiin, mitä he voisivat itse tehdä edustamallaan sektorilla, jotta robotiikkaa voitaisiin paremmin hyödyntää käytännön elämässä. Keskustelu alkoi tärkeällä kommentilla siitä, että erilaisten innovaatioiden käyttöönotto on tärkeää, vaikka julkiselle sektorille osoitetut määrärahat asettavatkin sille haasteita. Esille tuli myös käyttöönotonteemaa: olisi tärkeätä tehdä tutkimusta, joka nimenomaan edistäisi robotiikan käyttöönottoa. Samoin olisi tärkeätä puhua robotiikasta useissa eri yhteyksissä myös sellaiselle kuulijakunnalle, joka ei lähtökohtaisesti ole tullut kuuntelemaan robotiikasta.

Paneelin pohtiessa robotiikan laajamittaisempaa esille tuomista, eräs panelisti totesi, että teknologian kehittymisen hurjaan tahtiin ja sen tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin ei olla tarpeeksi varauduttu. Hän huomautti myös, että teknologian mukanaan tuoma muutos on suurempi muutos kuin esimerkiksi nyt hankkeilla oleva maakunta- ja SOTE-uudistus. On erittäin mielenkiintoista ja harmillistakin, että vaikka monia eri teknologian ratkaisuja pilotoidaankin, useat niistä eivät koskaan etene hankintavaiheeseen saakka. Todettiin SOTE-uudistuksen olevan rakenteellinen uudistus, joka pitkällä tähtäimellä nimenomaan paremmin mahdollistaa uusien robotiikan ratkaisujen käyttöönoton. Meillä ei todellakaan ole kuitenkaan varaa jäädä tuleen makaamaan ja odottamaan uusien rakenteiden valmistumista vaan teknologian ratkaisujen käyttöönotto olisi aloitettava heti.

Paneelin lopuksi pohdittiin kustannustehokkuutta ja keinoja sen parantamiseen. Panelistit pohtivat, että koska ennaltaehkäisevää hoitoa ja sen vaikuttavuutta on vaikea näyttää toteen, on kustannustehokkuuden mittaamista voitava kehittää. Paneelissa kuultiin, että AiRo-ohjelman puitteissa on suunniteltu toimintamallia, jolla pyritään järjestelmällisesti arvioimaan tuloksia ja niiden vaikutuksia. Tässä esimerkkitapauksiksi on suunniteltu case-esimerkeiksi kuntoutusrobotiikka ja lääkejakelu. Ne ovat esimerkkejä jo käytössä olevista ratkaisuista ja sellaisista hoivan osa-alueita, joissa ennalta ehkäisevällä teknologialla on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa positiivisesti myös asiakkaiden elämänlaatuun. Paneelikeskustelun lopuksi toivottiin, että hoitohenkilökunnan innostusta ja kehityshalukkuutta kannustettaisiin enemmän arjessa. Monet panelistit yhtyivät toiveeseen, mutta esille tuli myös, että tässä kohden on syytä huomioida hoiva-alan hierarkia: usein lääkärit eivät lähde mielellään tai voimakkaasti teknologiahankkeisiin, vaikka niitä kohtaan olisikin kiinnostusta muun hoitohenkilökunnan joukossa. Kuka huolehtii lääkäreiden robotiikka koulutuksesta?

Lopussa osallistujat haastettiin antamaan konkreettisia lupauksia siitä, mitä he aikovat tehdä seuraavan kuukauden aikana edistääkseen teknologian hyödyntämistä. Osallistujia oli 54.

Seuraavanlaisia lupauksia tuli:

– vien teknologiatietoutta eteenpäin omassa yksikössäni (8)

– miettiä omassa työyhteisössä kuinka hyötyisimme robotiikasta ja millaisesta

– jalkauttaa humanoidirobotin hyötyjä palvelualoille yhä enemmän

– sukeltaa enemmän robotiikkaan yleisesti ja puhua sen puolesta

– kouluttaa uuden ihmisen robotin käyttöön

– pyrin edistämään robotiikan kokeiluja ja käyttöönottoa sotesektorilla

– huomioida opetuksessani robotiikan entistä enemmän ja kehitän lisää omia tietojani ja taitojani

– ottaa terv.huoltoalan opetuksessa hyvinvointiteknologiaa entistä enemmän esille

– tutustua robotiikkaan ja digitalisaatioon sekä niiden hyödyntämiseen vanhuspalveluissa enemmän

– tiedottaa ja tuoda enemmän esille kävelykuntoutusta sekä sen mahdollisuuksia ja hyötyjä

– puhua robotiikasta vaikuttajille yötä päivää ja isolla innolla ja siten edistää terveysteknologian käyttöönottoa Suomessa

– edistää iäkkäiden kaatumisen ehkäisyä ja turvallista liikkumista sekä itsenäisempää elämää lisäämällä fyysisen tasapainon vaikuttavauutta robotiikan avulla

– tukea hoitajien työtä tukemavan teknologian tunnetummaksi tekemistä

– myötävaikuttaa että Turussa järjestetään syksyllä yhteistyössä AMK:n kanssa teknologiatapahtuma

– vien palvelurobotiikkaa eteenpäin työyhteisöissä, tuttavapiirissä ja omassa työssä. Puhun positiivisesti ja kannustavasti

– opettaa uusia toimintatapoja ja kokeilla uusia ideoita

– käytämme hankkimiamme monipuolisia teknologia-avusteisia kuntoutusvälineitä

– lupaan viedä omaa ilosanomaa eteenpäin

– koulutuksen kehittäminen Varsinais-Suomessa

– kuntapäättäjänä edistää robotiikkaa

– hyödyntää mobiilikärryä

– edistää kaikissa mahdollisissa tilanteissa teknologian tietämystä ja mahdollisuuksien esiintuomista

Pohdintaa:

Päivän sisältö paljon positiivista energiaa uuden kehittämiseen. Päivän sisältö sai palautetta monipuolisuudestaan ja konkretiastaan. Erityisesti case-esimerkit puhuttivat osallistujia ja niistä saimmekin paljon palautetta, miten potilastarinat ovat liikuttaneet. Monet eivät ole tienneet mitään esimerkiksi kuntoutusrobotiikasta ja että Suomessakin tätä jo tehdään.

Ajankohtaista pohdintaa tuli mm. innovaatioihin liittyvistä hankinnoista. Onko edellisenä vuonna budjetoidut määrärahat niin lukkoon lyötyjä, että niissä ei ole mitään liikkumavaraa uusille innovatiivisille hankinnoille, vaikka ne parantaisivatkin työn sisältöä sekä kustannustehokuutta heti?

Varmaa ainakin on, että keskustelu aiheen tiimoilta jatkuu ja sen täytyy jatkua, jotta asennemuutos oikeasti alkaisi näkymään rohkeina käyttöönottoina.

Turku 22.4.2018

Minna Laine, Meditas Oy Sakari Koivunen, Turku AMK

Meditas Oy