Kansallinen hyvinvoinnin AiRo eli #hyteairo -ohjelma jatkuu nyt kolmatta vuotta. Esiselvitysten ja suunnitteluvaiheen jälkeen ollaan siirrytty toimenpiteisiin. Työpajojen työn tuloksena syntyi joukko tavoitteita ja toimenpiteitä, joihin voit tutustua Valtioneuvoston julkaisujen sivulla.

Hyteairo -ohjelman arvolupaus on:


AiRo-teknologioiden avulla laajennetaan ihmisten kyvykkyyksiä siten, että inhimillinen arvokkuus, itsenäisyys ja hyvinvointi saavutetaan yhä laadukkaampien ja tehokkaampien palvelujen avulla samalla kun ihmisten tekemä työ suuntautuu entistä merkityksellisempiin tehtäviin. AiRoteknologiat tehostavat julkisten varojen käyttöä ja tuottavat Suomeen taloudellista kasvua ja toimeliaisuutta luoden uutta työtä ja uusia yrityksiä. AiRo-ohjelma luo puitteet arvolupauksen toteuttamiseksi.


Vielä on matkaa, jotta AiRo teknologiat saadaan suomalaisten hoivaa ja hyvinvointipalveluja tarvitsevien ihmisten hyödyksi ja alan ammattilaisten työn tueksi.

Kysyttäessä: ”Olette tehneet tutkimuksen, jossa kartoitettiin suomalaisten suuryritysten digitaalisia valmiuksia. Tämän tutkimuksen mukaan puolella kotimaisista yrityksistä on datastrategia. Miten näitä tuloksia pitäisi tulkita: ollaanko Suomessa hyvässä jamassa vai pitäisikö olla huolissaan?” Googlen maajohtaja Antti Järvinen toteaa:


Kyllä meidän pitää ehdottomasti olla huolissaan Suomessa. Meillä on korkea teknologiaosaaminen ja muistaakseni eniten valkokaulustyöläisistä insinöörejä suhteessa työssäkäyvään väestöön muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna. Silti tuntuu, että fokus on pitkälti niin sanotuissa takapihan teknologioissa: Olemme hyviä logistiikkakeskusten, prosessien ja toiminnanohjausjärjestelmien kanssa sekä automatisoimaan tehtaitamme. Mutta kuluttajarajapinnassa suomalaiset yritykset ovat olleet luvattoman heikkoja: olemme huonoja rakentamaan sellaisia sähköisiä palveluja ja tuotteita, joita suomalaiset kuluttajat haluavat käyttää ja joiden käyttämisestä kuluttajat nauttivat.


Lähde: Bonfire älyradio podcast

Erityisesti vanhustenhoidon pulmat ovat puhuttaneet viime aikoina. Haasteet ovat olleet useaan otteeseen hyteairo työpajoissa esillä, eikä pelkästään vanhustenhoidossa vaan myös kuntoutuksessa, lääkehuollossa ja sairaaloiden prosesseissa. Seminaareissa on ollut mahdollisuus tutustua ratkaisuihin, jotka auttaisivat merkittävästi parantamaan tilannetta, mutta ketterä käyttöönotto on vielä muutaman askeleen päässä. Antti Järvinen jatkaa ”Meillä on korkea teknologiaosaaminen ja paljon hyviä insinöörejä. Mutta meillä on valitettavan vähän sellaisia avauksia, että se osaaminen kääntyisi etupihalle: yritysten myyntiin, markkinointiin, asiakaspalveluun, uusiin palveluihin ja tuotteisiin.” Voisiko tässä olla syy vitkasteluun myös sote -sektorin puolella?

Mutta toisaalta: Sote -sektorilla on myös paljon ”takapihan” hommia, joissa AiRo -teknologiat ovat kypsiä ja jo hinnaltaankin edullisia ja niitä voisi ottaa käyttöön hoitajien työtä helpottamaan. Robotit voisivat kuljettaa likapyykkejä, laboratorioputkia, lääkkeitä ja muuta sellaista, mihin hoitajien aikaa kuluu. Robotit voivat myös huolehtia kirjaamisista ja muista rutiineista vapauttaen aikaa siihen tärkeimpään – ihmistyöhön. Vanhusten hoivassa kallista ei ole se, että ihminen hoivaa ihmistä. Kallista on se, että ammattiinsa opiskellut, työtään rakastava, hoitaja kuljettaa pyykkejä, siivoaa ja naputtaa tietokonetta.

”Etupihalla” robotit ovat myös valmiita erilaisiin tehtäviin, joissa säästyy hoitohenkilökunnan aikaa ja voimia ja näistä on jo näyttöä, että tulokset ovat aikaisempaan menettelytapaan verrattuna parempia. Näin on mm. kuntoutuksessa ja lääkkeiden annostelussa. Ratkaisujen rohkea ja laaja käyttöönotto parantaa kansanterveyttä, keventää hoitajien taakkaa ja tuo myös mittavia taloudellisia etuja.

Mikä sitten avuksi, että hyteairo etenisi? Tätä pohdittiin tammikuun työpajassa. Ratkaisujen kolmen kärki:

Investointiosaamisen päivitys: AiRo -teknologiat ovat uusia ratkaisuja. Viisi vuotta sitten ei olisi ollut mahdollista ottaa tekoälyä ja robotteja laajassa mittakaavassa osaksi terveydenhoidon kokonaisratkaisuja, mutta tänä päivänä se on mahdollista. Kuitenkin investointeja tehdään tuohon vanhaan tilanteeseen perustuen. Robotiikan hyödyt ulottuvat kansantalouteen saakka.

Johtaminen: Johtaminen ajassa, jossa tekoälyt ja robotit ovat oppivia ja pystyvät auttamaan monissa eri tehtävissä, johtamisen pitää uudistua. Toisaata on lisättävä kyvykkyyttä rakentaa organisaatiota ja toimintaa siten, että tehtävien toteutus perustuu ihmisen ja teknologian yhteistyöhön, toisaalta johtamisen on tultava yhä inhimillisemmäksi, painottaen inhimillisen potentiaalin ja välittämisen merkitystä työympäristössä, jossa robotti voi kohdata asiakkaan eri yhteyksissä ”robotin tavalla” ja missä ”takapihan” tehtäviä hoitavat robotit ja tekoälyt.

Tietoisuus ja osaaminen: Vielä on paljon tehtävää, että kaikki alan toimijat sekä asiakkaat (nykyiset ja tulevat, eli me kaikki) tiedostavat robotiikan mahdollisuudet. Terveydenhoidon asiakkaan näkökulmasta on tärkeää tietää, että jossain vaiheessa hoivaa robotti saattaa tulla vastaan – todennäköisesti tuleekin – jotta hänen ei tarvitse huolestua hoivansa laadusta. Ammattilaisten tulee tietää hyteairosta, jotta teknologioita voidaan ottaa ketterästi käyttöön sekä hyödyntää niitä kestävällä tavalla. Hyteairo -osaamista on tuotava alan opintoihin, opettajille sekä alalla työskenteleville. Hyvinvointi osaamista tarvitaan myös hyteairo – tuotteita tarjoaville yrityksille.

Kehitys kehittyy ja teknologioiden kehitys on vauhdikasta ja vaikka hyteairon tavoitteita on jo määritelty ei se tarkoita sitä, että uusia tavoitteita ja toimenpiteitä ei voisi laatia, kun ajassa edetään. Työpajaa puhutti mm. japanilaisten tavoite saada vähennettyä hoitajien työperäiset selkävaivat nollaan robotteja hyödyntämällä.

Hyteairo -työ jatkuu. Tervetuloa mukaan!

Hyteairo Sairaala työpajakooste 2019

 

Share
Uncategorized