SENIORITALOUDEN työpajat -TIIVISTELMÄ 14.6.2019

INTERREG BSR OSIRIS -HANKE

Kesäkuussa järjestettiin kolme senioritalouden työpajaa, kaksi Riihimäellä ja yksi Airo Islandissa, Helsingissä. Niissä kuultiin inspiroivia alustuspuheenvuoroja senioritaloudesta ja seniorien älykkäästä asumisesta.  Osallistujat edustivat useita eri tahoja, kuten järjestöjä, eläkeläisyhdistyksiä, Riihimäen kaupunkia ja yrityksiä.

Työpajoissa ideoitiin monialaisesti uusia tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja ennakko-luulottomasti mm. palvelumuotoilun metodeja hyödyntäen.

Leena Lemola (toim.)

Riihimäen osuudet: Konsultointi ja koulutus Leena Lemola, www.kokolele.fi, sekä Airo Islandia käsittelevä osuus: Cristina Andersson, Develor Oy, www.develor.fi

Sisällys

Taustaa hankkeelle. 2

Riihimäen tilaisuuksien teemat 2

Asiantuntijapuheenvuorot Riihimäellä ja Helsingissä. 3

4.6.2019 Työpajan alustuspuheenvuorot Riihimäellä. 3

5.6.2019 Seminaarin puheenvuorot Helsingissä. 4

11.6.2019 Työpajan alustuspuheenvuorot Riihimäellä. 5

Alustukset inspiroivat keskusteluun ja ideointiin. 6

Ensimmäinen työpaja Riihimäellä. 8

Riihimäen toinen työpaja. 9

Kuvia tilaisuuksista. 14

Taustaa hankkeelle

EU Interreg BSR Osiris -hankkeessa edistetään senioritalouden kehittymistä. Sen päätavoitteena on edesauttaa älykästä, kestävää ja osallistavaa senioritalouden kehitystä Itämeren maiden alueella. Se tapahtuu tukemalla innovatiivisia toimijoita uusien ja älykkäiden ikääntyvän väestön erityistarpeisiin suunnattujen tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä ja niiden viemisessä markkinoille.

Työn pohjaksi halutaan selvittää millaisia mahdollisuuksia ja haasteita seniorit tarjoavat asiakkaina nykyisille ja tulevaisuuden palveluille. Yhtenä tavoitteena on rakentaa senioreille suunnattu älykkään asumisen tarjonnan ja kysynnän malli ja konsepti, joka on toistettavissa ja varioitavissa sekä sisältää varustukseen, palveluihin, yhteisöllisyyteen ja toteutusmalliin liittyviä määrittelyjä. Hankkeessa ovat mukana Suomesta Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy sekä Hämeen Ammattikorkeakoulu. Tämän selvityksen toteutuksesta vastaa Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy.

Riihimäen tilaisuuksien teemat

Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n ensimmäinen seniorien älykästä asumista koskeva työpaja järjestettiin 4.6.2019 Riihimäen Matkakeskuksessa, toinen työpaja Airo Island Ry:n tiloissa 5.6.2019, ja kolmas jälleen Riihimäen Matkakeskuksessa 11.6.2019. Fasilitaattorivastuussa näissä työpajoissa olivat Cristina Andersson Develor Oy:sta (Airo Islandin työpaja) ja Leena Lemola Konsultointi ja koulutus Leena Lemolasta (Riihimäen työpajat).

Kaksi ensimmäistä työpajaa olivat Thematical Focus Group -workshoppeja, joissa käsiteltiin valitun teeman mukaisesti älykkään asumisen tarjonnan ja kysynnän mallia ja konseptia (palvelut, varustus, yhteisöllisyys ja toteutus). Kolmas Co-creation workshopissa lähdettiin syventämään edellisten työpajojen ideoita liiketoimintamahdollisuuksiksi.

Hankkeen konseptin mukaisesti osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joista A:ssa oli mukana mm. hankkeen edustajia, yrittäjiä ja senioritalouden ja seniorien asumista koskevan teeman parissa työskenteleviä tutkijoita. B ryhmässä taas oli edustajia yliopistomaailmasta, sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista, eläkejärjestöjen ja  yhdistysten edustajia, kunnallispoliitikkoja sekä senioreja.

Työpajoissa hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä. Palvelumuotoilun suomalainen uranuurtaja Mikko Koivisto on todennut (2019): ”Palvelumuotoilun nopeaa leviämistä Suomessa on edistänyt se, että se sopii arvopohjaltaan ja ideologialtaan hyvin suomalaiseen kulttuuriin. Suomi on hyvin ei-hierarkkinen yhteiskunta, jossa korostetaan tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Demokratiaan ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin myös luotetaan. ” Työpajoissa olikin selvää, että metodit innostivat ja sopivat hyvin ryhmiin, joissa oli monen ikäisiä ja eri ammattiryhmien edustajia.

Teemoihin liittyen työpajoihin kutsuttiin alan asiantuntijoita, tutkijoita ja yrittäjiä alustamaan varsinaista työpajatyöskentelyä. Puheenvuorot kestivät kukin 20-30 minuuttia. Kaikkiaan puhujia oli kolmessa tilaisuudessa yhteensä 12 henkilöä, joista Minna Takala puhui kahdessa tilaisuudessa, ja kolme henkilöä edusti hanketta (Mika Herpiö, Marina Weck ja Botond Dereb-Vér). Kussakin työpajassa oli 20-25 osallistujaa. Riihimäen tiloihin oli mahdollista ottaa kerralla mukaan maksimissaan 30 henkilöä.

Kaikkiaan kolme työpajaa tuotti reilusti yli 50 tuote- ja palveluideaa sekä huomioita senioritalouden haasteista ja mahdollisuuksista. Airo Islandissa pidettyä työpajaa koskevan erillisen raportin sieltä kerättyine ideoineen on laatinut Cristina Andersson. Näistä kaikista ideoista valikoitui muutama tarkempaan tarkasteluun kolmannessa työpajassa. Ideoita tullaan jatkokäsittelemään elokuussa pidettävissä työpajoissa sekä tiedottamaan tuloksista mm. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötahoja. Liitteenä työpajoista kerätyt ideat.

Asiantuntijapuheenvuorot Riihimäellä ja Airo Islandissa

Riihimäellä sekä Airo Islandissa asiantuntijapuhujat valittiin edustamaan senioritaloutta mahdollisimman monesta näkökulmasta. Esillä oli tutkimuksellinen, tulevaisuutta peilaava, älyteknologiaa, hoivaa ja rakentamista tunteva osaaminen. Puhujat edustivat julkista ja yksityistä sektoria. PowerPoint esitykset ovat luettavissa hankesivustolla vielä kesän 2019 aikana. Tästä tiedotetaan työpajoihin osallistuneita sähköpostitse.

4.6.2019 Työpajan alustuspuheenvuorot Riihimäellä

Projektipäällikkö Marina Weck Hamkista esitteli Interreg BSR Osiris  hanketta, sen taustaa, tavoitteita ja toimijoita.

Yliopettaja Katariina Välikangas Hamkista totesi, että nykyään tehdään liikaa ratkaisuja hoivan ehdolla, pitäisi miettiä enemmän kokonaisuutta ja seniorien erilaisia tarpeita. Nyt Suomessa tuntuu laajempi asumispoliittinen kokonaiskuva puuttuvan. Välikangas näkee yhtenä hienona asiana vanhusneuvostojen uuden tulemisen, ikääntyneet tarvitsevat etujensa ajamiseen omia äänitorvia!

Arkkitehti SAFA Anne Ranta-Eskola Arcare Oy:sta totesi, että senioreille suunnattavassa rakentamisessa on suunnitteluvaiheessa otettava huomioon monta asiaa. Näitä ovat toimivuus, tehokkuus, taloudellisuus, energiatehokkuus, esteettömyys, hyvä elämä, asukkaan ja omaisten tarpeet sekä henkilökunnan laadukkaat työolot. Hän suree, että liian usein vain arkkitehdit tuntuvat vaalivan näiden lisäksi esteettistä näkökulmaa. Senioreille tärkeää on nähdä ja kokea luonto ja liikenne, vaikka sitten suurien ikkunoiden kautta. Ihmismieli kun kaipaa virikettä. Ranta-Eskola kertoi esimerkkinä onnistuneesta moniammatillisesta suunnittelutiimistä loviisalaisesta Hyvän elämän talo -konseptista. Harmaakallio on ympärivuorokautista palvelua tarvitseville ikäihmisille suunnattu tehostetun palveluasumisen yksikkö, jonka toiminta perustuu asukkaan yksilöllisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Hyväkuntoisimmilla on mahdollisuus nauttia tai työskennellä ympäröivissä puutarhoissa, ja huonokuntoisimmilla asiakkailla hyvä näköyhteys pihoille isojen, matalalla olevien ikkunoiden kautta. Yhteiset tilat kokoavat ikäihmisiä erilaisiin aktiviteetteihin ja keskusteluryhmiin.

Aluekehitysasiantuntija Minna Takala Hämeen liitosta kysyi esityksessään, taipuvatko hämäläiset nopeaan kehittämiseen. Hänen mielestään taipuvat. Olennaista on yhdistää eri osa-alueita, kuten luovaa taloutta, rakentamista ja robotiikkaa, ei vain ajatella asioista siilomaisesti. Hän peräänkuulutti myös senioreille uusia, luontevia kohtaamispaikkoja. Esimerkkinä tästä hän käytti Sunshine Popup Parkia, jossa lukiolaiset ideoivat ja rakensivat hämeenlinnalaisen kauppakeskuksen sisälle sisäpuiston. Puisto herätti paljon kiinnostusta ja kävijöitä.

Hallituksen puheenjohtaja Timo Liukko Small Data Gardenista (ja First Round Oy:sta) totesi, että monesti tarvetta erilaisille arkea helpottaville laitteille ja järjestelmille olisi, mutta ostovalmiutta ei sitten ehkä olekaan. Ihminen on kekseliäs ja uusia ideoita kyllä syntyy paljon, mutta testaaminen ja pilotointi ovatkin haasteellisempia. Tärkeää on käydä keskustelua siitä, mihin rahaa kanavoidaan, onko kyseessä kaupallinen liiketoimintamalli vai jokin muu. Hyötyjen mittaaminen ja laskeminen on siksikin tärkeää.

Fasilitaattori, yrityskouluttaja ja konsultti Leena Lemola Konsultointi ja koulutus Leena Lemolasta avasi älykkään asumisen käsitettä ja alusti työpajatyöskentelyn

5.6.2019 Seminaarin puheenvuorot Airo Islandissa

  • Avaus: tekoäly ja robotiikka vanhusten apuna, Jukka Lähesmaa, STM
  • Osiris -hanke ja vanhustalous,Mika Herpiö, Riihimäen kaupunki
  • Lääkeannostelu -robotti, tutkimuksia ja kokemuksia,Leena Manner, Evondos
  • Kuntoutus kotona – hyvinvointialan suuri mahdollisuus,Minna Laine, Meditas Oy
  • Kanta-Hämeen älykkään erikoistumisen strategia Smart Tavastia 2018-2021, Minna Takala, Hämeenliitto
  • Hippa -hankkeen esittely, Minna Kilpeläinen, Metropolia AMK.
  • Cristina Andersson, Mahdollisuuksien markkina, sekä työpajan alustaminen ja ohjeistaminen

Cristina Andersson on tiivistänyt Airo Islandissa pidettyjen seminaari- ja työpajaosuuksien keskusteluja seuraavasti:

Senioritalous on valtava mahdollisuus luoda hyvinvointia ikääntyville samalla kun luodaan markkinoita uusille yrityksille ja parannetaan olemassa olevien yritysten ja palvelujen tuottavuutta ja elinvoimaisuutta. Työpajan seminaariosuudessa painotettiin senioreiden osuuden voimakasta kasvua ja korostettiin, että vaikka kyseessä on valtava haaste niin se olisi kuitenkin ennen kaikkea nähtävä mahdollisuutena rakentaa uutta hyvinvointia maahamme.

Työpajassa esitettiin voimakas vaatimus siitä, että ihmistä ei tulisi määritellä ikänsä perusteella – palveluntarjoajan ensimmäinen kysymys ei pitäisi olla ”kuinka vanha olet”. Ihminen tulee kohdata ihmisenä, ei ikänä tai oireena.

Iäkkään ihmisen käsitteestä käytiin myös keskustelua. Monet pitivät sanaa ”vanhus” loukkaavana ja suosivat sanaa ”seniori” tai ”ikääntyvä”. Käsitteestä ei päästy yksimielisyyteen, mutta yhtä mieltä oltiin siitä, että kun ihminen kohdataan kunnioittaen ja omana itsenään, niin päästään hyvään vuorovaikutukseen.

Itsenäinen elämä niin pitkään kuin mahdollista, vireyden ja toimintakyvyn ylläpito ja kehittäminen, kokonaisvaltaiset palvelut ja teknologian hyödyntäminen olivat puheiden ja keskustelujen keskiössä.

Itsenäiseen elämään haettiin apua niin roboteilta kuin erilaisilta älykonsepteilta. Robottibussi tai -auto auttaisi kulkemaan kauppaan ja muille asioille. Robotti voisi myös auttaa erilaisissa kodin askareissa ja oman kunnon ylläpitämisessä ja kuntoutuksessa. Seminaarissa esiteltiin mm. Mototiles älykuntoutus-ratkaisu, joka mahdollistaa esimerkiksi tasapainon ja koordinaation kehittämisen myös kotioloissa. Robotit ja älylaitteet voivat auttaa muistamaan, aivan arkinen asia, kuten ”missä ovat silmälasini” voisi saada apua robotilta. Tilaisuudessa kuultiin kokemuksia Evondos lääkeannostelurobotista. Muistin tukeminen jokapäiväisessä lääkkeenotossa on erityisen tärkeää seniorin hyvinvoinnin kannalta ja se auttaa myös kotihoitohenkilöstöä koordinoimaan työpäiväänsä tehokkaammin.

Teknologiaa ei kuitenkaan tulisi käyttää siten, että henkilön oma toimintakyky jää toissijaiseksi. Vaikkapa kotiapurobotin tulee kannustaa omatoimisuuteen ja osallisuuteen tekemisessä. Virikkeellisyydestä ja henkisestä hyvinvoinnista tulee huolehtia älykoteja kehitettäessä.

Sosiaali- ja terveysministeriön Kansallisen hyvinvoinnin AiRo (tekoälyn ja robotiikan) eli Hyteairo ohjelman esittelyssä kerrottiin ohjelman eri osa alueista, joista koti -osio on keskiössä ja ohjelman kärkenä. Hyteairo  ohjelmaa voidaan hyödyntää eri teknologioiden käyttöönoton suunnitteluissa ja valmisteluissa. Esimerkiksi ”kotien pilotointiympäristöt” osio tuottaa paljon relevanttia tietoa senioritalouden ratkaisuihin.

Tärkeänä koettiin tietoisuuden lisääminen erilaisista palveluista ja erityisesti teknologioista. Robotit ja laitteet saatetaan kokea pelottaviksi. Niihin tutustuminen tutuissa paikoissa, esimerkiksi kirjastoissa, edesauttaa teknologian käyttöönottoa. Onnistumistarinoiden jakaminen on osa tietoisuuden ja hyväksynnän kasvattamista. Miten onnistumistarinat jaetaan? Tuomalla tarinat sinne, missä seniori voi ne kohdata. Terveyskeskukset, kulttuuritilat, kahvilat, pankit?

Viimeisenä, mutta ehkä tärkeimpänä: perustarpeista huolehtiminen. Terveellinen ruokailu, päivittäinen hygienia ja liikunta. Hyvän elämän perusasiat jäävät helposti vaivojen ja sairauksien jalkoihin. Teknologiaa tulisi hyödyntää paitsi hoitoon ja hoivaan myös jokapäiväiseen hyvään elämään ja arjessa selviytymiseen.

Ratkaisut ovat suurelta osin jo olemassa. Tarvitaan kyvykkyyttä ja uusia taitoja – esimerkiksi uutta investointiosaamista, jotta ratkaisut saadaan hyötykäyttöön. Tarvitaan myös systeemistä ja rakenteellista kehitystä. Esimerkiksi pilotointien ja kokeilujen juurruttaminen ja koko maata koskeva hyväksyntä (onnistunut pilotointi – hyväksyntä kaikkialla) sekä tietoisuus eri puolilla maata tapahtuvista hankkeista ja hyvistä käytännöistä on edellytys, jotta senioritalous ja hyvinvointimarkkina olisivat myös taloudellisesti kannattavia yrityksille ja muille alan organisaatioille.

11.6.2019 Työpajan alustuspuheenvuorot Riihimäellä

Projektisihteeri Botond Vereb-Dér esitteli hanketta, sen taustaa, tavoitteita ja toimijoita.

Tutkijatohtori Lina van Aerschot Jyväskylän yliopiston Hoivan ja ikääntymisen tutkimuksen huippuyksiköstä kertoi, että väestön ikääntyessä avun tarpeet ovat siirtyneet myöhemmäksi eliniän pidentyessä; usein apua aletaan tarvita vasta yli 80- tai 85-vuotiaana. Yksinasuvien määrä Suomessa on 20 vuodessa lähes kaksinkertaistunut, n.  puolesta miljoonasta yli miljoonaan kotitalouteen, ja jo noin 40 % Suomen asuntokunnista on yksin elävien kotitalouksia. Van Aerschotin mukaan yksinasuminen ei välttämättä tarkoita yksinäisyyttä, mutta yksinasuminen vaikuttaa siihen, miten arki järjestyy erityisesti silloin, kun kunto heikkenee. Tutkimusten mukaan läheiset ihmiset ja sosiaalisen integraation kokeminen ennustavat pitkää ikää (Holt-Lunstad ym 2010) ja tunne kuulumisesta osaksi jotakin yhteisöä on ensiarvoisen tärkeää. Van Aerschot totesi, että yksinäisyys tappaa todennäköisemmin kuin tupakointi, alkoholi, ylipaino ja liikunnan puute. Esimerkkinä sosiaalisen hyvinvoinnin parantamisesta, hän kertoi Jyväskylään rakennetuista ASO-kerrostaloista, Ilona-taloista. Näissä jokaisella on omat asuntonsa, mutta myös yhteisiä tiloja sekä koordinaattori, joka neuvoo asiakkaita arjessa ja järjestää erillisiä aktiviteetteja. Van Aerschot painotti sitä, että vaikka naapuriapu on hieno asia, niin se ei kuitenkaan ratkaise hoivaa tarvitsevien ihmisten tarpeita. Tukena voisikin olla arjessa avustava robotiikka, joka auttaa vaikkapa syömisessä ja peseytymisessä tai raskaissa koti- ja pihatöissä. Myös etäyhteysteknologia voisi olla hyödyllinen keino sosiaalisten suhteiden vahvistamiseksi.

Fasilitaattori, yrityskouluttaja ja konsultti Leena Lemola Konsultointi ja koulutus Leena Lemolasta kävi läpi edellisten työpajojen tuloksia ja ideoita, kävi läpi palvelumuotoilun periaatteita ja metodeja sekäa alusti työpajatyöskentelyn.

Alustukset inspiroivat keskusteluun ja ideointiin

Alustukset olivat innostavia, joten kysymyksiä ja kommentteja esitettiin runsaasti. Esille tuli muun muassa ikääntyvien ihmisten sosiaalinen hyvinvointi, yksinelävien lisääntyminen ja riski jäädä syrjään muusta yhteisöstä. Yksinäisyys koettiin vakavasti otettavana ilmiönä, johon pitäisi puuttua eri keinoin. Ryhmissä todettiin myös, että vaikka monella on halua pitää yhteyksiä yksinäisiin ikäihmisiin, niin naapurit ja sukulaiset eivät silti halua ryhtyä toisen henkilön omaishoitajaksi ja vastuunottajaksi. Naapuriapu ei siis ole ratkaisu yhteiskuntavastuullisesta näkökulmasta. Painokkaasti mainittiin myös, että vanhusten palvelu ja hoivapuoli olisi pidettävä erillään. Osallistujat pahoittelivat, että kolmatta sektoria vapaaehtois-työntekijöineen halutaan nyt moneen eri paikkaan korvaamaan vakituista henkilöstöä, mutta ongelmana on vapaaehtoisten riittämättömyys joka sektorille. Monella vapaaehtoisella voi myös oma jaksaminen kärsiä kovassa tekemisen ja tarvitsemisen paineessa.

Ryhmässä todettiin, että vaikka erilaisten mobiilisovellusten käyttö on yleistynyt ja tulevilla sukupolvilla on jo paljon teknologista osaamista, niin jatkossakin teknologian käytön pitäisi olla vapaaehtoista. Esimerkiksi Helsingin työpajassa esille tullut automatisoitu alapesuallas koettiin jatkossa tärkeäksi osaksi seniorien koteja. Vaikka teknologiaa vältettäisiinkin jossain tilanteessa, ja haluttaisiin mieluummin inhimillinen toimija kotiin, niin henkilökohtaisen hygienian hoitamiseen hyväksyttäisiin mieluummin robotin kaltainen teknologinen apuväline, kuin vieras, ehkä useinkin vaihtuva lähihoitaja.

Ryhmissä keskusteltiin paljon myös siitä, että nykyinen ajatusmalli siitä, että ihmiset asuisivat mahdollisimman pitkään kotona, ei ole yksiselitteisesti vain hyvä asia. Huolimatta siitä, että moni haluaa asua kotonaan pitkään, niin jossain vaiheessa lähes kaikilla tulee vastaan raja kotona asumisessa. Elämä yksin kotona koetaan turvattomaksi tai sosiaalisesti eristäväksi. Rajan tullessa vastaan, seuraava asumispaikka on useimmiten palvelutalo.

Tätä ennen, jo eläköitymisvaiheessa tulee yleisesti vastaan asumista koskevat uudet ratkaisut. Työläästä tai turhan isosta asunnosta halutaan muuttaa helpompaan ja esteettömämpään asumisen muotoon. Tässä murrosvaiheessa kuitenkin kipuillaan kovasti, rakasta kotia on vaikea jättää ja vaihtoehtoja asumiselle ei koeta olevan riittävästi. Osallistujat toivoivatkin käytännön asumisneuvontaa ja henkistä tukea tässä elämän murrosvaiheessa.

Ranta-Eskolan ja Van Aerschotin esityksissään kuvaamat sosiaaliset asumisraportit koettiinkin hyvin kiinnostaviksi. Näissä asumisen muodoissa huolta herätti vain niiden kalleus asujille. Jos yksinäisyys tappaa varmimmin ikäihmisen, niin eikö sosiaalinen hyvinvointi yhteisöllisessä asumisessa olisi taloudellisesti tuettavaa asumista?

Ryhmässä pohdittiin myös, voisiko seniorien tietotaitoa paremmin kerätä käyttöön esimerkiksi tietotaitopankin avulla. Riihimäellä mietittiin erityisesti, voisiko kaupungin tyhjiksi jääneitä tiloja tai olemassa olevaa kerrostalokantaa modernisoida nykyvaatimukset täyttäviksi, sosiaalisen asumisen edellytykset vastaaviksi senioriasunnoiksi. Osa totesi, ettei rakennuksia kannata uudistaa, koska se olisi taloudellisesti kannattamatonta. Erityisen tärkeäksi koettiin kuitenkin, että kaikessa senioriasunto-suunnittelussa hyödynnettäisiin nykyistä paremmin seniorien näkemyksiä ja kokemuksia käyttäjinä.

Airo Islandissa puhututti paljon robotiikka ja uusi teknologia yleensä. Monella seniorilla on voimakkaitakin ennakkoluuloja uuttaa tekniikka kohtaan. Näitä voisi hälventää esimerkiksi siten, että tekniikkaa pääsisi kokeilemaan ohjatusti terveyskeskuksissa, kirjastoissa tai muissa sopivissa tiloissa. Eräs osallistuja oli ottanut ajatuksesta jo kopin ja kertoi kolmannessa työpajassa, että Riihimäellä on jo alustavasti aloitettu suunnittelutyö siitä, minne tällainen testauskeskus voitaisiin luoda.

Keskusteluissa tuli esille, että entisajan kauppa-autot haluttaisiin tuunattuina takaisin, nyt esimerkiksi roboautoina, jotka toisivat elintarvikkeita kotiin tai monipuolisina palveluautoina. Eräs lähes reippaasti yli 70-vuotias aktiivinen osallistuja toivoi auton soittavan Rolling Stonesin varhaistuotantoa tullessaan pysäkille. Tämä osaltaan kertoo nykyseniorien toiveista elää omannäköistä, toimeliasta elämäänsä, ei niinkään ikäihmisiin asetettujen stereotypioiden mukaisesti.

Airo Islandissa pidetyssä työpajassa keskustelut ja ideointi liittyivät paljolti arjen elämistä helpottaviin apuvälineisiin, kun taas Riihimäellä puhututti ja ideoita syntyi ennen kaikkea sosiaalisen hyvinvoinnin tarpeisiin.

Ensimmäinen työpaja Riihimäellä

Osallistujista ensimmäisessä työpajassa ryhmään A kuului 12 henkilöä ja ryhmään B kuului 11 henkilöä. Alustusten tavoitteena oli inspiroida osallistujia kommentoimaan senioritaloutta koskevista mahdollisuuksista ja esteistä sekä ideoimaan uusia tuotteita, palveluja liiketoimintamalleja.

Alustusten aikana osallistujilta kerättiin lapuilla Ideoita.

Fokusryhmä A:han kuuluville jaettiin siniset laput ja fokusryhmä B:hen kuuluville pinkit laput. Erityisesti fokusryhmä B:ssä olevat näkivät tarpeelliseksi ottaa seniorit mukaan kaikkeen palvelujen ja tuotteiden suunnitteluun sekä seniorirakentamista koskevaan suunnittelutyöhön. Ideoiden jatkotyöstäminen tapahtui sekoittamalla fokusryhmän jäsenet neljään pienryhmään.

Työpajassa arvioitiin kiinnostavimpien aihealueiden liiketoiminnallista potentiaalia.

 

Riihimäen toinen työpaja

Riihimäen toisessa työpajassa osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään, joissa molemmissa oli sekä A:n että B:n edustajia. Ryhmät opastettiin harjoitusten tekoon ja aikaa annettiin vajaa kaksi tuntia. Työkalupohjina olivat idealomake, miellekartta, empatiakartta, asiakaslogiikkaan perustuva liiketoimintakanvas ja liiketoiminnan kannattavuutta arvioiva lomake.

Ryhmän jäsenet saivat oman harkintansa ja aikataulunsa mukaan päättää, mitä lomakkeita täyttävät, toiveena esitettiin, että kaikki työstäisivät asiakaslogiikkaan perustuvan kanvaksen. Työskentely oli erittäin aktiivista kaikissa ryhmissä ja myöhemmin eräältä osallistujalta tuli tällainen palaute: Kiitokset mainiosta, mielenkiintoisesta ja idearikkaasta iltapäivästä teille kaikille.”

RYHMÄ 1: SENIORIASUKKAAN ASUNTO

  1. Idealomake
IDEA JATKOIDEA 1 JATKOIDEA 2 JATKOIDEA 3
Kotona asumisen esteettömyys kaikille apuvälineet, istumahissi (kerrostaloihin), asumiskerrokseen kaikki tarpeelliset tilat kuvayhteys sukulaisiin

pihat, sähköovet, sauna esteettömäksi, valotunnisteet

esteettömyys, tuotteiden pakkauksille suuret ja selkeät kuvakkeet – oltava lakisääteistä
Ikäihmisten tasapainokyvyn säilyttäminen, kaatumisten estäminen tasapainoelimelle ärsykkeet – keinutuoli

liikuntapalvelut, metsäpolut

kaatumishälytykset älykodit, kaatumisia ennakoivat laitteet
sosiaalisuus, mielenterveys, yhteisöllisyys suostuttelumarkkinointi, rakentamisessa yhteisöllisyyden huomioiminen, asuntojen suunnittelussa tulisi huomioida seniorien tarpeet rakennusmuodot, yhteiset tilat

avaruus

  1. Empatiakartta (visuaalinen työkalu potentiaalista käyttäjäprofiilista)

 

 

  1. Asiakaslogiikkaan perustuva liiketoimintamalli

 

 

  1. Liiketoimintakonseptin toimivuuden arviointi

 

RYHMÄ 2: KORTTELIBUSSI

 

 

RYHMÄ 3: MEIDÄN OLOHUONE

  1. Idealomake
IDEA JATKOIDEA 1 JATKOIDEA 2 JATKOIDEA 3 JATKOIDEA 4
Korttelitori

korttelin puistoon esim. viikoittainen yhteisötori, jonne kokoontua saamaan palveluja, esim. tarjolla ulkoilupalveluja

Apuvälineteknologian esittely Panostetaan markkinointiin Liikkuva korttelibussi (verenpainemittaus, labrakokeet, kirjasto) seniorit ja lapset kohtaavat
Kaupungilla olevat vapaat tilat seniorikäyttöön koulujen tyhjät tilat käyttöön yhdistysten olohuone (vrt Hyvinkään Onnensilta) yritysyhteistyö, esim. K-ryhmä
Vanhusten etsivä palvelu (ei jätetä yksin)

apuvälinelainaus ml. tekniset laitteet

ks. idea 1, esim. ruohonleikkuri tai pölynimuri
Käsienpuhdistusautomaatti

automaattisuihku, peseytyminen

hygienia

teknologian esittely

–          bussi

–          Riihikoti

tutustuminen teknologiaan ennen kuin muistisairaus alkaa kuivausautomaatti pukeminen ja riisuminen
  1. Miellekartta valitusta ideasta
  1. Asiakaslogiikkaan perustuvan liiketoimintamalli
  1. Liikekonseptin toimivuuden arviointi

 

Kuvia tilaisuuksista

Riihimäen työpaja (Thematic Focus Group) 4.6.2019, alustusten kuuntelua

Riihimäen työpajan osallistujia 4.6.2019

Alustamassa Minna Takala Hämeen liitosta 4.6.2019 Riihimäellä

Työpajatyöskentelyä pienryhmissä 4.6.2019 Riihimäellä

Vasemmalta oikealle: fasilitaattori Leena Lemola Konsultointi ja koulutus Leena Lemolasta, hankkeen projektisihteeri Botond Vereb-Dér Hamkista, elinkeinojohtaja Mika Herpiö Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:sta, projektipäällikkö Marina Weck Hamkista

Osallistuja Pia Enström Riihimäen kaupungista robottikissa sylissään, Helsingin työpaja 5.6.2019

Pienryhmätyöskentelyä Helsingin työpajassa 5.6.2019

Keskustelua ja verkostoitumista tauolla Riihimäen työpajassa 11.6.2019

Pienryhmätyöskentelyä Riihimäellä 11.6.2019

Pienryhmän tulosten esittelyä Riihimäellä 11.6.2019

Share
error
Uncategorized