Syksyn eka #hyteairo – lääkehuoltoa ja tilannekuvaa

Hyteairo seminaarit ja työpajat käynnistyivät 24.9.2018. Saimme tällä kertaa kokoontua Tekniikan Museon puolella Yrityskylän järjestelyiden vuoksi. Hieno paikka olikin, kiitos museolle!

Voidaan sanoa, että nyt käynnistyi hyteairon kolmas kierros. Ensimmäinen kierros käsitti esivalmistelun, toisella kierroksella työpajailimme ohjelman teemojen, eli sairaalat, logistiikka, lääkehuolto, kuntoutus ja hyvinvointivalmennus sekö kotihoito, ympärillä. Täältä voit tutustua materiaaleihin http://airoisland.fi/hyteairo/ .

Jos et päässyt ensimmäiseen seminaariin ja työpajaan mukaan, niin hyvin ehtii vielä mukaan! Seuraava seminaari ja työpaja ovat 25.10 ja teemana on silloin hyvinvointivalmennus, joka edellisellä kierroksella jäi vähemmälle huomiolle. Tervetuloa mukaan! Ilmoittaudu seminaariin ja työpajaan allekirjoittaneelle. Tutustu seminaareihin ja työpajoihin http://airoisland.fi/hyteairo/hyteairoseminaarit/

Seminaarin teemana oli lääkehuolto. Kuulimme Tampereen teknisen yliopiston tutkijoiden Jouni Lyly-Yrjänäisen ja Vesa Tiitolan esityksen lääkeannostelija robotin käytöstä. Jo aiemmin olimme kuulleet Evondoksen asiakaskokemuksia robotin käytöstä. Vanhukset ovat kokeneet robotin erittäin hyvänä kumppanina lääkehuollossa kotona ja robotti vähentää myös kotihoidon käyntejä, antaen lisää aikaa vuorovaikutukselle kun käyntejä suoritetaan.

Modella mielenkiintoista Tiitolan ja Lyly-Yrjänäisen esityksessä oli tutkimustulos, jossa robotin suurin hyöty ei ollutkaan tuossa käyntien määrän vähentämisessä, vaan aamuruuhkan selvittämisessä. Kun robotti hoitaa annostelun aamuruuhkan aikaan, voidaan laskea, että silloin on säästynyt yksi hoitajan työpäivä. Robotiikan hyödyt saattavat olla yllättäviä ja siksi onkin tärkeää, että saadaan tutkittua tietoa käyttöön.

 

Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti kertoi lääketeollisuuden haasteista. Myös lääkkeiden valmistus on murroksessa. Tekoälyä voidaan hyödyntää lääkehoidon lähes jokaisessa vaiheessa ja tämä aiheuttaa paljon pohdittavaa, mutta mahdollistaa myös yhä tarkemman ja yksilöllisemmän lääkehoidon potilaille. Tulevaisuudessa häämöttää myös lääkkeiden 3D printtaus.

Työpajassa käytiin läpi hyteairon nykytilannetta keväällä laaditun sääkartta -mallin avulla. Kovin sateiselta vielä näyttää, mutta aurinkokin pilkottaa joidenkin pilvien raosta. Koettiin, että tietoisuus AiRon mahdollisuuksista on jo levinnyt kutakuinkin tyydyttävästi, joten siellä puolella näkyi selkeästi aurinkoa pilviverhon takaa. Lääkinnällisistä laitteista ollaan säätämässä uutta direktiiviä, työpajalla ei ollut tietoa, miten se tulee vaikuttamaan hyteairo -alan yrityksiin. Ehkä verkostosta löytyisi tietoa?

Suomessa on säädetty kotihoidosta ja siihen tulisikin kehittää ratkaisuja kiireisesti. Kotihoito näytti arvioissa kuitenkin erittäin sateiselta samoin kuin alan liiketoiminta. Tutustu sääkarttaan täältä.

En malta olla laittamatta tähän loppuun Kuusamon lähihoitajien listaa, miten tekoälyä ja robotiikkaa voi hyödyntää hoivassa. Suukiitos Arja Riekille ja tiimille!

 

Kuusamon lähihoitajien ryhmätyön aatokset

TYÖ ja keinoäly:

Katrinkoti,kuntoutusyksikkö,

  • AVH-asiakkaan kuntoutus kävelyrobotin avulla. Nyt 3 hoitajaa kuntouttaa kävelyharjoituksessa, robotin kanssa kaksi hoitajaa vapautuu muuhun kuntoutustyöhön.
  • Muistiasiakkaat: Levottomuuteen hetkellisesti, rauhoittaa robon puhe. ajanviettoon: kertomuksia, vanhoja radio-ohjelmia, kaskuja, murteita ym.
  • Kirjaamisessa, tiedot heti potilastietoihin, esim. verenpaine, verendokeri, lämpö ym. Tunnistava robotti.
  • Kuntoutuskorttien teko ja päivitys näppärästi heti saa tehtyä.
  • Ei enää monia vaihtuvia salasanoja, sormi/kasvo tunnistin.
  • Avustaminen ruokailuun lähdössä, kukapa ei lähtisi robon perään
  • Työvuorolistat ohjelmoitu ja mitoitettu asiakkaiden hoitoisuuksien mukaan, huomioiden kuntoutustarpeet ja riittävästi hoitajia. Palkat, lomat, verotus ym. tekoäly tekee. Säästyisikö noista mainituista töistä hoitopuolelle lisää hoitajia? Tekoäly voisi myös tehdä ergonomisen työaika työvuorolistat, tiedetään jo millaiset työvuorot kuormittaa vuorotyölaisia. Eli myös vuorotyölaisen terveys parempi.
  • Hallinto???
  • Palvelutarpeen arvioinnissa mukana ja heti saisi tietää mitä, missä, mistä ja milloin.
  • Hoitoneuvotteluissa, samoin tekoälyn avulla tieto käytettävissä samantein.
  • MYSLI-tilaus, eli yksiköiden ateriat ja tuotteet. Tekoäly tietää asiakkaat ruokarajoitteineen, tilaus keskuskeittiöön napin painakuksella😂
  • Pyörätuoli-robotti, ohjelmoitu esim. kampaamo, kauppa, TK, ravintola missä haluaa käydä syömässä. Vapaus liikkua ja valita minne menee ja tekoäly voisi myös maksut hoitaa. jos asiakkaalla puheentuottamis ongelmia, tekoäly puhuu.
  • Yksiköiden laskutus asiakkaille, ei enää postia.

TUO, EDELLYTTÄÄ

  • Koulutusta lisää jo ala-asteelta lähtien, koodaus ja tekoälyjä kouluihin.
  • Ammattiin valmistautuviin kouluihin huima satsaus.
  • Hallituksella ja kaikilta päättävillä tahoilla ymmärrys, että tekoäly on  totta ja tehdä ja nähdä mitä se edellyttää päätösten teossa.
  • Suomalaisia yrityksiä kannustaa suunnitteluun ja toteutukseen, muutoin sen tekee muut maat.
  • Tuo kaivattuja työpaikkoja
  • Tuo innovaatisuutta.
  • Otetaan suunnitteluun mukaan hoitajat, fysio-, toiminta- ja puheterapeutit heti suunnitteluun ja koko toteutuksen matkan.
  • Kun suunnitellaan uusia seiniä mihin vaan, yksityiseen/julkiseen rakentamiseen, niin tekoäly vempeleiden ympärille muu rakennus suunnitellaan sitten. Kallista jälkeenpäin rakentaa.
  • Pitää nähdä myös investointina hoitopuolella, ei aina pakollisena menoeränä.

Kiitos työpajaporukoille sekä seminaarin loistaville puhujille. 25.10 jatketaan, aamulla seminaari alkaen aamupalalla klo 8.30 sekä jatkuen työpajan merkeissä (omakustanteisen) lounaan jälkeen klo 12-15.

Kiitos, että olet mukana rakentamassa uutta hyvinvointia Suomeen!

Robotteja kotiin?

Luin uutisen, jossa mainittiin Jibo Robotin epäonnistuneen. Jibo on sosiaalinen robotti, joka keskustelee ja voi kertoa esimerkiksi säätilan. Epäonnistumiseen liittyi vahvasti Amazonin Alexa ja Googlen Home. Nämä kaksi hoitavat samat asiat, mutta eivät ole brändättyjä roboteiksi. Niissä ei ole liikkuvia osia ja siten paljon huokeampia. Samalla ne ovat laitteita isoilta yrityksiltä, jotka osaavat vallata markkinaa. (Toiseen keskusteluun jää, ovatko nämä robotteja vai ei).

Tästä aloin kuitenkin miettimään mitä robotteja kotiin on mukava saada. Itselläni on käytössä pölynimurirobotti ja tiedän, että ruohonleikkurirobotit ovat myös aika suosittuja. Olen huomannut markkinoilla olevan ikkunanpesurobotteja ja räystäiden puhdistamisrobotteja. Ainakin mainitsemani robotti-imuri on auttanut paljon. Kotona on pölyt vähissä, vaikka välillä pitää itse vielä imuroida ovien takaa jne. Lisäksi asunto pitää jättää imurille sopivaan kuntoon, eli ottaa silityslauta ja pyykkiteline pois tieltä.

Budgee kauppakassirobotti

Kun miettii, mitä tehtäviä ei kotona halua tehdä, niin useimmiten tulee ensimmäisenä mieleen eri siivoustehtävät ja arkiaskareet sekä niiden robotisoiminen. Nämä ovat kuitenkin vielä aika haastavia tehtäviä nykyteknologialle, sillä eri pinnoilla voi olla erinäisiä esineitä ja pinnat ovat hyvin erilaisia ja eri korkeuksilla. Toisekseen eri koneet ovat jo ratkoneet esimerkiksi pyykin- ja astianpesun hyvin tehokkaasti.

Mitä muuta robotti voisi tehdä? Klassinen ajatus on oluen tuominen ruudun eteen, kun katsoo Netflixistä jotain sarjaa. Itse tykkäisin jos robotti auttaisi ja innostaisi urheilemaan. Voiko robotti olla innostavampi urheiluväline kuin punttisalin painot?

Ehkä parempi tapa ajatella mihin robotti pystyy on miettiä miten kotia pitäisi muuttaa, jotta robotti voisi siellä toimia. Pölynimurirobotin takia olen kotona pitänyt eri esteet poissa sen tieltä. Historian mukana asunnot ovat muuttuneet, jotta astian- ja pyykinpesukoneille on löytyneet omat paikat.

Voisiko eri siivoustehtävät luonnistua robotilta, mikäli koti muuttuu robotille sopivaksi? Voisiko robotti roikkua katosta tavalla tai toisella, jotta sen on mahdollista päästä pyyhkimään pölyjä eri pinnoilta. Ovatko nämä muutoksia joita haluamme kotiimme?

Ehkä suurimpana haasteena vielä koen, että montako robottia pitää kotona olla? Pölynimurirobotti, lattianlakaisurobotti, pyykkienviikkausrobotti, kokkirobotti, ikkunanpesurobotti , urheilurobotti jne. Tässä alkaa jo olla aika monta robottia yhteen kotiin. Sikäli on mieluisampaa jos nämä saisi yhteen robottiin. Tällaisia monitoimirobotteja on jo kehitteillä, esimerkiksi Care o Bot.

 

-Nicholas Andersson

Robottien moraali

Robottien moraalista on keskusteltu hyvin paljon. Useasti keskusteluissa nostetaan esille kysymys robottiautosta, jonka vaaratilanteen tullen pitäisi valita tappaako se vanhuksen tai nuoren. Lisäksi usein tulee esille, että robotilla pitäisi olla ihmisen moraali.

Tämä keskustelu on tärkeää ja haluan omalta osaltani kuljettaa sitä eteenpäin. Robotin moraali on sinänsä vielä haastava aihealue, kun sitä ei ole juurikaan tutkittu eikä roboteissa vielä ole ollut tarvetta moraalille. Yksi harvoista tutkijoista on Michael Laakasuo, joka vetää Moralities of Intelligent Machines tutkimusryhmää. Heitä kannattaa seurata.

Ihmisen moraali on aika monipuolinen käsite ja jokaisella ihmisellä on oma käsitys oikeasta moraalista ja kaikki toimivat erilaisella moraalisella koodilla. Tämän myötä on vaikea määrittää mikä olisi oikea ihmisen moraali, jonka haluamme robotille antaa. Vitsikkäästi voi kysyä pitäisikö robotissa olla Donald Trumpin vai minun moraali? Kumpikin on mielestäni huono vastaus, sillä kumpikin varmasti tekee toisenlaisia päätöksiä kuin mitä ihmiset toivovat robotilta.

Kuvassa Baxter Robotti ja Tekoäly

Lisäksi ongelmana on, että kuka päättää robotin moraalista. Määrittääkö robotin moraali robotin valmistaja, robotin käyttäjä vai ympäristö jossa robottia käytetään? Veikkaan, että eri roboteille pitää tapauskohtaisesti määrittää oma moraalinsa. Robottiautot varmasti tarvitsevat toisenlaisen moraalin kuin vartijarobotit.

Michael Laakasuo sanoi, että päättipä kuka tahansa robotin moraalista, pitää se olla selkeästi esillä ihmisten luettavissa. Täten kaikilla on mahdollisuus tietää miten heitä ympäröivät robotit käyttäytyvät eri tilanteissa.

Robottiautokeskustelussa nousee, kuten aiemmin mainitsin, usein esille kysymys kenen päälle robottiauto ajautuu vaaratilanteen tullen. Minun mielestäni tämä keskustelu on hiukan turha, sillä oletan robottiautojen olevan joka tapauksessa turvallisempia kuin ihmiset. Ihmisten oma käyttäytyminen ajoneuvoa kuljettaessa on suurin syy liikenneonnettomuuksissa. Nämä syyt voivat olla väsymystä, päihteiden vaikutuksen tai esimerkiksi ylinopeuden ajamista.

Tästä päättelen, että jos robottiauto ajaa lain mukaan, pysähtyy valoissa, ajaa nopeusrajoitusten mukaan, ei ole väsynyt ja keskittyy ajamiseen, se on turvallisempi kuin ihminen.

Ongelmaksi voi kuitenkin muotoutua se, jos emme tiedä miten robotti on päätöksensä tehnyt, jos se vaaratilanteeseen joutuu. On jo kehitetty tekoäly, joka tekee asioita ja ihminen ei tiedä miten se on asiat tehnyt. Tällöin voimme päätyä tilanteeseen, jossa robottiautot aiheuttavat huomattavasti vähemmän liikenneonnettomuuksia kuin ihmiset, mutta emme tiedä onnettomuuksien syitä. Silloin joudumme valitsemaan vähemmän onnettomuuksia, joiden syitä emme tiedä tai enemmän onnettomuuksia joissa pääsemme keskustelemaan kuskien kanssa.

Kansallista hyvinvointia rakentamassa

#hyteairo työ valmistui alkuvuodesta 2018. Kokonaisuus oli erittäin mielenkiintoinen ja sitä oli erittäin kiinnostava olla tekemässä. Mahdollisuudet tuoda esille tietoa ja samalla oppia itse hyvinvointiin ja terveyteen liittyvästä robotiikasta oli suuret, kun seminaareja pidettiin yksitoista kappaletta ja #hyteairo raporttia varten pidettyjä työpajoja oli kuusi kappaletta.

Yleensä kun seminaarissa puhun hyvinvointirobotiikasta ja tekoälystä, minulla on noin 15-60 minuuttia aikaa tuoda esille mahdollisuuksia ja esimerkkejä nykyisistä ratkaisuista. Nyt kuitenkin oli yli kaksikymmentä tuntia aikaa perehdyttää ihmisiä kehitykseen ja teknologian nykytilaan.

Seminaareissa en onneksi joutunut yksin kertomaan kaikkea, vaan saimme paikalle mahtavia alustuksia niiltä jotka tutkivat asiaa, teknologian kehittäjiltä sekä niiltä jotka ovat kädet savessa käytätmässä teknologiaa.

Mieleenpainuvimmat esitykset minulle olivat ne joissa kerrottiin teknologian tuomista hyödyistä esimerkkien, tarinoiden tai käyttöönoton vaikutuksista.

Vahvasti jäi mieleen Laitilan terveyskodin tarina heidän käytöstään Lokomat-kuntoutusrobotista. Robotin avulla on mahdollista kuntouttaa halvaantunut ihminen takaisin työkuntoon. Toki tietyin edellytyksin, selkärängan hermoradassa pitää olla edes hiuskarvan verran rataa jäljellä. Tällä hetkellä kuntoutus näissä potilaissa on mahdollista pelkästään tällä ratkaisulla. Puhuja Paulina Iiskala hienosti näytti esimerkkiä perinteisestä ihmisavusteisesta kävelykuntoutuksesta ja näytti videon robotista.

Hyödyt menetelmässä on yhteiskunnallisesti hyvin suuret. Esimerkkinä Pauliina kertoi 40 vuotiaasta miehestä joka pääsi pyörätuolista työelämään. Vastaavasti kustannukset yhteiskunnalle hänen hoivastaan olisivat huomattavasti suuremmat, kuin mitä kuntoutus maksoi.

Toinen esimerkki tuli Da Vinci- leikkausrobotista. Tästä meille kertoi HUS:in sairaanhoitaja Ville Ranne joka käyttää tätä robottia. Robotilla tehdään Suomessa paljon eturauhasen syöpäleikkauksia. Jälleen kerran hyödyt perinteiseen käsintehtyyn leikkaukseen ovat suuret. Potilailla on mahdollisuus säilyttää erektiokykynsä leikkauksen jäljiltä, jota perinteisemmässä operaatiossa ei ole.

Viimeisenä esimerkkinä nostan esille Evondos lääkeannostelurobotista esille tuotuja havaintoja käyttöönoton jälkeen. Numeroista kävi ilmi, että robotti ei sovellu aivan kaikille potilaille. Kuitenkin niille potilaille joille se soveltuu, niin heidän tyytyväisyys hoitoon oli noussut ja hoitokäyntien määrä oli vähentynyt, mutta hoitaja pystyi viettämään enemmän aikaa potilaan luona käynnillään. Tästä oli myös seurannut kustannussäästöjä hoiva-organisaatioille joilla Evondoksen ratkaisua oli kokeiltu.

Työpajat antoivat myös paljon lisää tietoa, kun oli mahdollisuus käsitellä valittuja aiheita alan ammattilaisten kanssa eri puolelta suomea. Mahdollisuudet nähtiin samanlaisina, mutta alueellisia haasteita oli erilaisia, kun vertaa eri kokoisia alueita ja erityisesti alueita jossa etäisyydet ovat pitempiä ja verkkoyhteyden saatavuus on ailahteleva.

Raportti on luettavissä meidän verkkosivuilla ja suosittelen tutustumaan siihen.

Syksyllä pääsemme jatkamaan tätä hienoa työtä eteenpäin!

 

Hauskaa kesää!

Nicholas Andersson

 

ROBOTIT VALTASIVAT LOGOMON 9.3.2018 #hyteairo

Meditas Oy ja Turun ammattikorkeakoulu järjestivät Turun Logomossa 09.03.2018 ”Robotit valtaavat nyt Logomon” -seminaarin, jonka tarkoituksena oli esitellä robotiikan mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyssektorille. Tilaisuus oli suunnattu ja siihen osallistui 50 osallistujaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, niin kehitys- esimies- kuin opetusalalta. Tilaisuus oli osa Sosiaali- ja terveysministeriön kansallista hyvinvoinnin AiRo-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on rakentaa strateginen tiekartta tekoälyn ja robotiikan hyödyntämisen suuntaviivoiksi ja toimenpiteiksi hyvinvointialalle.

Päivä koostui kuulemalla Kansallisen Hyvinvoinnin AiRo-ohjelman tavoitteet, joista kertoi ensin Jukka Lähesmaa, STM ja Cristina Andersson, Develor Oy:stä. Seminaaripäivän teemana oli teema ”Vuosi 2018 ja asenne muuttuu”, jonka avasivat Sakari Koivunen, Turku AMK ja Minna Laine, Meditas Oy. Päivän tavoite kiteytyi lauseeseen, ”jos päivän loputtua mitkään aiheet eivät koskettaneet-tämä seminaari oli turha.” Muutos- se oli seminaaripäivän sana.

Kuulimme Helinä Melkaksen, professorin Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, luennon Robotit innovaationa hyvinvointipalveluissa: Kokeilujen tuoma kokemustieto ja kentän monialainen ääni esiin. Melkaksen esittelemässä kyselyssä selvitettiin eri toimijoiden, kuten kuntien, yritysten ja hoiva-alan organisaatioiden näkemyksiä hyvinvointipalvelujen robotiikasta sekä rooleista ja yhteistyöstä robotiikan käyttöönotossa. Laajan valtakunnallisen kyselyn toteutti LUT Lahti keväällä 2017 osana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa “Robotit ja hyvinvointipalveluiden tulevaisuus” (ROSE) -hanketta sekä LUT:n Smart Services for Digitalisation -tutkimusalustan toimintaa (DIGI-USER).

Tutkimusraportti ”Robotit innovaationa hyvinvointivaltiossa”, – kysely kentän eri toimijoiden tarpeista, rooleista ja yhteistyöstä löytyy täältä: https://bitly.com/2zFrPI9. Seuraavaksi kuulimme Sote sektorin kentän toiveet ja tarpeet teknologiasta, joita avasi Riitta Karjalainen, Asumispalvelujen päällikkö Turun Hyvinvointialalta. Tässä puheenvuorossa tuli esille hyvin monia mahdollisuuksia ja esimerkkejä teknologian ratkaisuista, joita heidän toimialallaan voisi hyödyntää, mutta jotka vielä eivät ole arjessa.

Seuraavat case-esimerkit tulivat Robotti työkaverina- Kuntoutusmaailmasta. Esimerkit olivat Logomat kävelyrobotista ja Suomen ensimmäisen eksoskeletonin käytöstä.

Case numero 1:ssä fysioterapeutti Pauliina Iiskala, Laitilan Terveyskodista kertoi useita esimerkkejä kävelyrobotin avulla toipumisesta ja kuntoutumisesta. Näitä robotteja on Suomessa vain viisi, vaikka esimerkiksi uusia aivoverenkierto häiriöitä tulee jopa 20000 / vuosi.

Case numero 2 esitteli Suomen ensimmäisen eksoskeleton-robotin käytöstä kävelykuntoutuksessa. Fysioterapeutti Katri Pihlaja-Kuhna, Folkhälsan Välfärd Ab/Rehab Korsholm kertoi ensimmäisien kuukausien kokemuksista ja asiakkaiden tunteista, kun he pystyivät tekemään arkielämään liittyviä asioita seisten ensimmäisen kerran vammautumisen jälkeen. Aiheesta löytyy lisää täältä https://www.folkhalsan.fi/fi/uutiset/2017/juni/folkhalsan-panostaa-robotiikkaan-kuntoutuksessa/

Ennen taukoa Tuomas Kärki, VMP Interiorista esitteli mahdollisuuksia mobiiliroboteista sairaalaympäristössä ja lääkelogistiikassa. Esittelytilassa mobiilirobottiin oli mahdollisuus tutustua myös tauon aikana, samoin kuin Dose System lääkemuistuttajaan sekä Moto Tiles-tekoälypeliin (kuntoutukseen) sekä SAMK:n Pepper robottiin.

Viimeisenä esityksenä kuulimme humanoidirobotti Pepperin mahdollisuudet osallistavassa opetuksessa sekä kokemuksia uusista käyttöalueista. Näimme myös demoesityksen. Esityksessä olivat mukana Sari Merilampi, TkT, tutkimusyliopettaja, hyvinvointiteknologia,  SAMK, Mirjam Heiskala, AAC asiantuntija, sisällöntuottaja, Evantia, Aarne Kempas, TVT-asiantuntija, sisällöntuottaja, Tuusulan kunta, Santeri Saari, tietotekniikan opiskelija, SAMK, Ida Salminen, sähköautomaatio-opiskelija, SAMK.

Tilaisuuden päätti Meditas Oy:n Minna Laineen ja Turun ammattikorkeakoulussa tuotantoautomaation koulutus- ja tutkimusvastaavana työskentelevän Sakari Koivusen luotsaama paneelikeskustelu, jossa pyrittiin yhdessä miettimään, kuinka teknologiaa voitaisiin hyödyntää konkreettisesti kunkin panelistin osaamisalan osalta koulutuksessa, julkisella sektorilla, ministeriössä sekä yksityissektorilla. Paneelikeskustelun jäseniksi oli kutsuttu Turun kaupungin Vanhusten asumispalvelujen päällikkö Riitta Karjalainen, Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntijana toimiva Jukka Lähesmaa, palveluinnovaatioiden professori Helinä Melkas Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmässä vaikuttava tutkimusyliopettaja Sari Merilampi.

Ensimmäisenä panelisteilta tiedusteltiin, millaista teknologiaa he itse haluaisivat käyttää ikäihmisinä. Esille tuli kaikkein tärkeimpänä mm, että lääkehoito olisi kunnossa ja että sitä valvottaisiin hyvin toimivan teknologian turvin. Toinen panelisti täydensi tätä näkemystä nostamalla aihealueen, jossa huomioitaisiin elämän säilyvän mielekkäänä ja arvokkaana. Ikäihmisten viihtymistä voitaisiin tulevaisuudessa lisätä teknologian avulla, käyttämällä tähän esimerkiksi virtuaalitodellisuuden luomia mahdollisuuksia. Mielenkiintoisina sektoreina yksi panelisteista mainitsi elämys- ja virtuaalimatkailun omassa puheenvuorossaan -nykyteknologia kun mahdollistaa jo siihenkin. Toinen korosti toiveenaan mahdollisuutta säilyttää ikääntyneempänäkin suhde luontoon ja eläimiin. Yksi tärkeimmistä, mutta aivan liian vähän puhutuista osa-alueista on säilyttää kyky huolehtia omasta hygieniastaan ja täten myöskin omanarvontunteestaan. Erilaiset teknologiset ratkaisut saattaisivat olla avuksi tässäkin, mutta valitettavasti nämä ratkaisut eivät ole todellisuutta vielä Suomessa. Keskustelu tiivistyi hyvin kommenttiin, ”kun on elossa pitää voida myöskin elää”.

Seuraavaksi panelisteilta kysyttiin, mitä he voisivat itse tehdä edustamallaan sektorilla, jotta robotiikkaa voitaisiin paremmin hyödyntää käytännön elämässä. Keskustelu alkoi tärkeällä kommentilla siitä, että erilaisten innovaatioiden käyttöönotto on tärkeää, vaikka julkiselle sektorille osoitetut määrärahat asettavatkin sille haasteita. Esille tuli myös käyttöönotonteemaa: olisi tärkeätä tehdä tutkimusta, joka nimenomaan edistäisi robotiikan käyttöönottoa. Samoin olisi tärkeätä puhua robotiikasta useissa eri yhteyksissä myös sellaiselle kuulijakunnalle, joka ei lähtökohtaisesti ole tullut kuuntelemaan robotiikasta.

Paneelin pohtiessa robotiikan laajamittaisempaa esille tuomista, eräs panelisti totesi, että teknologian kehittymisen hurjaan tahtiin ja sen tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin ei olla tarpeeksi varauduttu. Hän huomautti myös, että teknologian mukanaan tuoma muutos on suurempi muutos kuin esimerkiksi nyt hankkeilla oleva maakunta- ja SOTE-uudistus. On erittäin mielenkiintoista ja harmillistakin, että vaikka monia eri teknologian ratkaisuja pilotoidaankin, useat niistä eivät koskaan etene hankintavaiheeseen saakka. Todettiin SOTE-uudistuksen olevan rakenteellinen uudistus, joka pitkällä tähtäimellä nimenomaan paremmin mahdollistaa uusien robotiikan ratkaisujen käyttöönoton. Meillä ei todellakaan ole kuitenkaan varaa jäädä tuleen makaamaan ja odottamaan uusien rakenteiden valmistumista vaan teknologian ratkaisujen käyttöönotto olisi aloitettava heti.

Paneelin lopuksi pohdittiin kustannustehokkuutta ja keinoja sen parantamiseen. Panelistit pohtivat, että koska ennaltaehkäisevää hoitoa ja sen vaikuttavuutta on vaikea näyttää toteen, on kustannustehokkuuden mittaamista voitava kehittää. Paneelissa kuultiin, että AiRo-ohjelman puitteissa on suunniteltu toimintamallia, jolla pyritään järjestelmällisesti arvioimaan tuloksia ja niiden vaikutuksia. Tässä esimerkkitapauksiksi on suunniteltu case-esimerkeiksi kuntoutusrobotiikka ja lääkejakelu. Ne ovat esimerkkejä jo käytössä olevista ratkaisuista ja sellaisista hoivan osa-alueita, joissa ennalta ehkäisevällä teknologialla on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa positiivisesti myös asiakkaiden elämänlaatuun. Paneelikeskustelun lopuksi toivottiin, että hoitohenkilökunnan innostusta ja kehityshalukkuutta kannustettaisiin enemmän arjessa. Monet panelistit yhtyivät toiveeseen, mutta esille tuli myös, että tässä kohden on syytä huomioida hoiva-alan hierarkia: usein lääkärit eivät lähde mielellään tai voimakkaasti teknologiahankkeisiin, vaikka niitä kohtaan olisikin kiinnostusta muun hoitohenkilökunnan joukossa. Kuka huolehtii lääkäreiden robotiikka koulutuksesta?

Lopussa osallistujat haastettiin antamaan konkreettisia lupauksia siitä, mitä he aikovat tehdä seuraavan kuukauden aikana edistääkseen teknologian hyödyntämistä. Osallistujia oli 54.

Seuraavanlaisia lupauksia tuli:

– vien teknologiatietoutta eteenpäin omassa yksikössäni (8)

– miettiä omassa työyhteisössä kuinka hyötyisimme robotiikasta ja millaisesta

– jalkauttaa humanoidirobotin hyötyjä palvelualoille yhä enemmän

– sukeltaa enemmän robotiikkaan yleisesti ja puhua sen puolesta

– kouluttaa uuden ihmisen robotin käyttöön

– pyrin edistämään robotiikan kokeiluja ja käyttöönottoa sotesektorilla

– huomioida opetuksessani robotiikan entistä enemmän ja kehitän lisää omia tietojani ja taitojani

– ottaa terv.huoltoalan opetuksessa hyvinvointiteknologiaa entistä enemmän esille

– tutustua robotiikkaan ja digitalisaatioon sekä niiden hyödyntämiseen vanhuspalveluissa enemmän

– tiedottaa ja tuoda enemmän esille kävelykuntoutusta sekä sen mahdollisuuksia ja hyötyjä

– puhua robotiikasta vaikuttajille yötä päivää ja isolla innolla ja siten edistää terveysteknologian käyttöönottoa Suomessa

– edistää iäkkäiden kaatumisen ehkäisyä ja turvallista liikkumista sekä itsenäisempää elämää lisäämällä fyysisen tasapainon vaikuttavauutta robotiikan avulla

– tukea hoitajien työtä tukemavan teknologian tunnetummaksi tekemistä

– myötävaikuttaa että Turussa järjestetään syksyllä yhteistyössä AMK:n kanssa teknologiatapahtuma

– vien palvelurobotiikkaa eteenpäin työyhteisöissä, tuttavapiirissä ja omassa työssä. Puhun positiivisesti ja kannustavasti

– opettaa uusia toimintatapoja ja kokeilla uusia ideoita

– käytämme hankkimiamme monipuolisia teknologia-avusteisia kuntoutusvälineitä

– lupaan viedä omaa ilosanomaa eteenpäin

– koulutuksen kehittäminen Varsinais-Suomessa

– kuntapäättäjänä edistää robotiikkaa

– hyödyntää mobiilikärryä

– edistää kaikissa mahdollisissa tilanteissa teknologian tietämystä ja mahdollisuuksien esiintuomista

Pohdintaa:

Päivän sisältö paljon positiivista energiaa uuden kehittämiseen. Päivän sisältö sai palautetta monipuolisuudestaan ja konkretiastaan. Erityisesti case-esimerkit puhuttivat osallistujia ja niistä saimmekin paljon palautetta, miten potilastarinat ovat liikuttaneet. Monet eivät ole tienneet mitään esimerkiksi kuntoutusrobotiikasta ja että Suomessakin tätä jo tehdään.

Ajankohtaista pohdintaa tuli mm. innovaatioihin liittyvistä hankinnoista. Onko edellisenä vuonna budjetoidut määrärahat niin lukkoon lyötyjä, että niissä ei ole mitään liikkumavaraa uusille innovatiivisille hankinnoille, vaikka ne parantaisivatkin työn sisältöä sekä kustannustehokuutta heti?

Varmaa ainakin on, että keskustelu aiheen tiimoilta jatkuu ja sen täytyy jatkua, jotta asennemuutos oikeasti alkaisi näkymään rohkeina käyttöönottoina.

Turku 22.4.2018

Minna Laine, Meditas Oy Sakari Koivunen, Turku AMK

Meditas Oy

#hyteairo blogi: päätöstilaisuus

Hyteairo päätöstilaisuudessa äänestettiin jatkotoimenpiteistä. Tutustu äänestyksen tuloksiin jutun lopussa

Seminaarit takana, työ alkamassa

Robotiikka hyvinvoinnin mahdollistajana- seminaarisarja. Rohkeudesta tai kunnianhimon puutteesta seminaarisarjan järjestäjiä ei voi syyttää: tavoitteet asetettiin jo otsikossa korkealle.  Hyvin onnistuttiinkin, sillä seminaarien keskustelut avasivatkin näkökulmia ja antoivat ajattelemisen aihetta. Pureuduimme robotiikan, tekoälyn ja terveysteknologian haasteisiin ja mahdollisuuksiin monelta kantilta.

Tiedämme kuitenkin, ettei maailma seminaareilla valmistu. Ratkaisujen tarve näkyy kirkkaana kuuluisalle sokealle Reetallekin. Yhtä selvää on, ettei mikään taikurisauvan heilautus tuo ratkaisua. Edessä on iso urakka ja paljon työtä.

Nyt pitääkin kysyä miten seminaarien sana muuttuu nopeasti lihaksi, vaikuttaviksi toimenpiteiksi?

Julkinen sote-sektori painii yhtä aikaa monien ongelmien kanssa. Talousarvioiden riittämättömyys, epätietoisuutta tarjoava ja rakenteet mullistava sote-uudistus, työuupumuksen partaalla työskentelevä henkilöstö, jatkuvat uudistukset ja kehitysideat, joita sektorille työntävät teknologiayritykset ja luottamushenkilöt usein vaativat.

En ihmettele ollenkaan, jos uudistuskyky ja/tai -halu ovat kateissa.

Samaan aikaan teknologiayritykset käyvät omia eloonjäämistaisteluitaan. Vaikka tulevaisuus tarjoaa isoja mahdollisuuksia, moni loistava idea, tuote tai palvelu kompastuu terveysteknologian syvään, lähinnä Grand Canyonia muistuttavaan valtavaan kuolemanlaaksoon. Konkurssi on menestystä todennäköisempi tulevaisuus aloittavalle teknologiayritykselle.

Erinomaisillekin innovaatioille tuttu ongelma on rahoituksen puuttuminen liikevaihdon kasvaessa kuluja paljon hitaammin. Haasteen kulmakerrointa kasvattaa myös se, että aidoilla innovaatioilla ei ole kysyntää vaan se on luotava alusta alkaen tietoisuutta kasvattamalla. Tuskainen, hidas tie!

Toisaalta terveysteknologiaa viedään jo nyt noin kolmella miljardilla eurolla vuosittain ja alan odotetaan kasvavan suureen merkitykseen ja menestykseen.

Yhdistettäessä terveysteknologian ostajien jo valmiiksi täynnä olevat kädet ja palveluntarjoajien eli terveysteknologiayritysten usein olematon kyky odottaa, tuhotaan paljon hyviä mahdollisuuksia kestävyysvajeen ratkaisemiseen.

Mutta kuka tälle lähes luonnonlain kaltaiselle tilanteelle voi tehdä jotain? Mitä sille pitäisi tehdä?

Ratkaisun avaimet kerrotaan jo päiväkodissa, sillä lapsetkin tietävät kertoa, että elefantti syödään osissa pieninä palasina. Terveysteknologian käyttöönoton elefantti on myös pilkottava pieniksi, toteuttamiskelpoisiksi osiksi ja syötävä pala kerrallaan.

Oleellista on, että nyt ryhdytään paloittelupuuhiin ihan tosissaan. Eikä vain mietitä rakenteita.

Hyväksi alkupalaksi urakassa suosittelen Norjassa käytössä olevaa mallia. Siellä Helsedirektoratet-viranomainen arvioi markkinoille tulevan terveysteknologian ja antaa kunnille suosituksia sen käyttöönotosta. Näin jokaisen kunnan ei itse tarvitse arvioida teknologian soveltuvuutta, tarjoamia etuja tai luotettavuutta.

Helsedirektoratet-malli nopeuttaisi terveysteknologian käyttöönottoa. Se lyhentäisi teknologiayritysten kuolemanlaaksoa ja antaisi mahdollisuuden kehittää uutta teknologiaa, esimerkiksi robotteja. Paljon oleellisempaa kuitenkin on nopean käyttöönoton tuomat edut yhteiskunnalle ja meille kansalaisille.

Jaksaisimme silloin paremmin, sekä Suomi että suomalaiset.

-Leena Manner, Evondos Oy

 

Tilaisuuden kuluessa kävijät pääsivät äänestämään strategiatyön kohtia. Tässä äänestyksen lopputulos.

#hyteairo blogi: seitsemäs työpaja

AiRo teknologiat – robotiikka ja tekoäly hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän vauhdittajina

Moderni robotti muodostuu monesta eri teknologiasta. Sensoreiden avulla robotti aistii ympäristöään ja voi muuttaa toimintaansa havaintojensa perusteella. Sensorien avulla se myös kerää tietoa ympäristöstään, joka voi internet yhteyden kautta välittyä esimerkiksi palvelun tarjoajalle tai robottia käyttävän henkilön läheisille. Fyysisellä robotilla on jokin muoto, joka sopii kyseiseen tehtävään. Virtuaalinen robotti, tai ohjelmistorobotti voi myös esittäytyä muotona tai avattarena. Modernilla robotilla on myös aivot eli tekoäly, joka ohjaa sen toimintaa. Moderni tekoäly on oppivaa ja voi jossain määrin kehittää robotin toimintaa ilman ihmisen apua.

Työpaja vauhdissa

Suomessa näitä erillisiä teknologioita löytyy ja niitä on hyödynnettykin muun muassa raskaassa teollisuudessa. Metsä- ja kaivosalan koneet ovat pitkälti jo robotteja.

Terveydenhoidon sektorilla robotteja on toistaiseksi käytössä vähän. Vielä vähemmän on suomalaisia robotteja. Evondos Oy:n lääkeannostelija robotti on yksi harvoja – ehkä ainoa laatuaan.

Hyvinvointialan robotiikan tulevaisuudesta povataan loistavaa. Kansainvälinen robotiikkayhdistys IFR ennakoi palvelurobotiikalle huimia kasvulukuja vuosille 2016 – 2019.

Pelkästään lääketieteellisen robotiikan kasvu vuosina 2017 – 2024 ennakoidaan sadoiksi prosenteiksi 5000 miljoonasta dollarista 24365 miljoonaan dollariin.

Vaikka robotteja on ollut käytössä monilla aloilla jo pitkään, ovat kuitenkin esimerkiksi tekoälyn ja sensoreiden viimeaikaiset edistysaskeleen mahdollistaneet yhä kyvykkäämmät robotit moneen eri käyttöön myös hyvinvoinnin palveluissa. Uusia innovaatioita syntyy lähes päivittäin samalla, kun osa tuotteista alkaa jo vakiintua ja myynti kasvaa. Näin on esimerkiksi logistiikan-, kirurgisen-, kuntoutuksen- ja lääkehuollon robotiikan osalta.

Markkinat ovat valtavat ja tilaa on uusille yrittäjille. Robotiikan alalla yrittäjyyden ja markkinoille tulon kynnys on korkea, mutta riskinotto kannattaa. Tulevaisuudentutkimuslaitos IDC ennakoi, että vuonna 2019 35% mm. terveysalan suurimmista yrityksistä käyttää toiminnassaan robotteja.  Suomalaiselle elinkeinoelämälle hyvinvoinnin robotiikka on suuri mahdollisuus luoda uutta yritystoimintaa ja käynnistää täysin uuden ekosysteemin rakentuminen.

Hyteairon seitsemännessä työpajassa pohdittiin tekoälyn ja robotiikan mahdollisuuksia elinkeinoelämän kannalta. Työpajassa todettiin hyvinvoinnin robotiikan kehittämisen vaativan paljon resursseja ja uutta osaamista, mutta huomioitiin myös alan erinomaiset menestysmahdollisuudet. Robottiratkaisuilla on maailmanlaajuista kysyntää. Aktiivisena robottien kehittäjänä – käytön lisäksi – Suomi hyötyisi uusista työpaikoista ja vientituotteista.

Tietoisuuden lisääminen, robotiikan hardware -kiihdyttämön perustaminen, standardien kehittäminen ja systemaattisten pilotointien käynnistäminen nähtiin tärkeinä toimenpiteinä hyvinvointialan robotiikan yritysten saamiseksi Suomeen. Kysyttiin myös, onko tahtotila kohdillaan ja miten poistetaan kehityksen tulpat?

Alan toimijoiden verkottuminen ja laaja kansallinen yhteistyö nousi työpajassa esille, samoin kuin kaikissa aikaisemmissakin ryhmätöissä. Suomessakin on paljon kokeiluita ja suunnitelmia, yhteisestä pohdinnasta, kehittämisestä, kokeiluista ja käyttöönottojen kokemusten vaihdosta hyötyisivät kaikki alan toimijat ja asiakkaat.

Linkit:

https://ifr.org/ifr-press-releases/news/service-robotics

https://www.inkwoodresearch.com/reports/medical-robotics-market/

http://www.zdnet.com/article/the-future-of-robotics/

 

Työpajan ideariihen tulokset:

Arvolupaus

  • Parannamme keinoälyllä ja robotiikalla SOTEn tuottavuutta ja vaikuttavuutta turvallisesti ja eettisesti.

Kansalliset tavoitteet

  • SOTE toimijoiden ja yritysten vuorovaikutus toimivaa -> Tarpeet tulevat selväksi.
  • Osaamisen varmistaminen
  • Fyysisten HYTE-robottien liiketoiminnan aikaansaaminen suomeen.
  • Luoda alan yrityksiä Suomeen.
  • Rakentaa alan ekosysteemi.
  • Robottien soveltamista ja kokeiluja.
  • Toimijoiden verkottaminen.
  • Yhteisten tarpeiden tunnistaminen.
  • Ekosysteemin luominen.
  • PK-yritysten tukeminen.
  • Kansallisten toimijoiden tukea.
  • Best practices ulkomailta, oma osaaminen – lokalisointi, kieli, softa –

Keskustelun aiheet

  • Tietoturva, kyberturvallisuus, yksityisyydensuoja.
  • Isot ulkomaiset toimijat.
  • Kuka lähtee ensin? (varovaisuus)
  • Regulaatio, terveysteknologia.
  • Mikä on robotti? Miten tulisi määritellä?
  • Mitä osaamista/teknologiaa voidaan viedä?
  • Miten selvittää tarpeet robotiikalle järjestelmällisesti?
  • Robotiikan etiikka, eettiset kysymykset. “Robotti ihmisen korvaajana”. Työelämän joustavuus.
  • Poistaa ajatus “robotiikka vie työpaikat”

Mittarit

  • Yritysten määrä, tuottavuuden lisäys.
  • Vaikuttavuus.

    Työpaja työ vauhdissa
  • Kustannussäästöt.
  • Vienti.

Toimenpiteet

  • Tuetaan roboagentteja, tulkkeja teknologia & SOTE kentän välillä.
  • Laajempaa, systemaattisempia pilotteja vaikuttavuuden osoittamiseksi.
  • kokeilujen ja ratkaisujen tiedonjako.
  • Ekosysteemityön jatkaminen.
  • Kehittämis / Johtamis toimintamallin luominen maakuntiin. Ministeriö – MAKU. Maakunnan sisällä.
  • Robotiikka ja teknologia osaksi muuta koulutusta.
  • Terveellisen elämäntavan opettaminen kaikille nuorille. ML Teknologia -> leviäminen vanhemmille.
  • Kehityksen tulppien poistaminen “onko tahtotila paikallaan?”.
  • Hardis kiihdyttämö.
  • Osallistumisen markkinointi.
  • Median osallistuminen.
  • Kansallinen standardointi.
  • Robotiikkakoulutus ->työvoima.
  • Rahoitusta yrityksille.
  • Verokannustime
  • Robotiikkatietoisuuden lisääminen.
  • Opettajien koulutus.

Korjaa nämä

  • Pilotoi ja monista, opi pilotoinneista.
  • Kokeilujen ja käyttöönottojen esteet.
  • Innovaatiohankinnat

Keskeiset hyödyt eri ryhmille

  • Resurssien säästö.
  • Työpaikkoja.
  • Vientiä.
  • Hyvä arki & elämänlaatu.

Kumppanuudet, verkostot ja viestintäkanavat

  • Ammattilaiset & opiskelijat yms. törmäyttäminen.
  • Kansainväliset yhteistyöverkostot.
  • Tietoa / alustojen verkosto.
  • Yhdistysten verkostoituminen.

Oppimiskohteet

  • SOTE-sektorin tarpeet esille / teknologiayritysten tietoon.
  • Konseptointimalleja / esimerkkilajeista oppiminen.
  • Kokemusten siirto toiselle toimijalle.

Resurssit

  • Business Finland, Sotedigi Oy.
  • Uudet liiketoimintamallit, esim: leasing mahdollisuudet.

Käytössä olevat ratkaisut

  • Ohjelmistorobotiikka -> Laajemmin käyttöön.
  • HYVÄKSI – Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto -hanke / Prizztech Oy.

Työpajaan osallistuivat:

  1. Antti Saarinen, erityisasiantuntija, Turun kaupunki, hyvinvointitoimialan hallinto
  2. Heidi Tanttu
  3. Jaana Lappi, TEM
  4. Antti Eskola, TEM
  5. Outi Keski-äijö, Business Finland
  6. Marketta Niemelä, VTT
  7. Nicholas Andersson, Airo Island ry.
  8. Jukka Lähesmaa, STM
  9. Johanna Aappola, Winnova Oy
  10. Jouko Salonen, Migri
  11. Minna Laine, Meditas Oy
  12. Katrina Harjuhahto-Madetoja, Eteva Oy
  13. Sanna Hartman, Helsingin kaupunki
  14. Anna-Liisa Lyytinen, Kuntoutuksen osaamiskeskuksen johtaja, Helsingin kaupunki,
  15. Tero Mikola, liiketoimintapäällikkö, Medbit Oy
  16. Sakari Ranta, Unicom Oy
  17. Timo Tuominen, Finanssiala ry.

Lisätietoja:

Cristina Andersson: cristina.andersson@develor.fi

Tulevat #hyteairo tapahtumat

Lähitulevaisuudessa on monta tapahtumaa #hyteairo sarjassa ja niiden selkeyttämiseksi ne esitellään linkkeineen tässä julkaisussa.

#hyteairo tapahtumasarja on yhdentoista seminaarin ja kuuden työpajan mittainen kokonaisuus hyvinvoinnin ja terveyden robotiikasta ja tekoälystä. Työpajoissa on tehty pohjaa kansalliselle hyvinvoinnin AiRo- ohjelmalle.

Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laadinta on ensimmäisen vaiheen loppusuoralla. Tarjolla on vielä pari tilaisuutta, johon toivon teidän pääsevän mukaan rikastuttamaan tapahtumaa ja jalostamaan ohjelman lopputulosta.

31.1.2018 seminaari ja työpaja

Klo 8.30 – 11.00 Seminaari: AiRo -teknologiat mielenterveystyön tukena. Tule kuuntelemaan mm. Harri Ketamolta, miten tekoälyä voi hyödyntää auttaa mielenterveystyössähttp://airoisland.fi/2017/12/20/31-1-2018-airo-teknologiat-mielenterveystyon-tukena-seminaari/ seminaari on ilmainen hyteairo työpajoihin osallistuneille.

13.00 – 16.00 Työpaja: Tekoäly ja robotit hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän vauhdittajina. Tule kuuntelemaan mielenkiintoisia alustuksia sekä antamaan tärkeä panoksesi hyteairon elinkeinoelämän osioon . Yhteistyössä TEM:n ja Business Finlandin kanssa.  http://airoisland.fi/2018/01/23/hyteairo-tekoaly-ja-robotit-hyvinvoinnin-ja-elinkeinoelaman-vauhdittajina/

Molempiin voi ilmoittautua allekirjoittaneelle. (jos olet jo ilmoittautunut, ei tarvitse ilmoittautua uudelleen) .

13.2.2018 seminaari ja expo klo 8.30 – 15.00

Hyteairo -ohjelman ensimmäinen huipennus. Mitä on saatu aikaan lähes vuoden mittaisen työn aikana? Tule tutustumaan jännittäviin robotteihin ja innostaviin ihmisiin. Ajankohtaiset ja mielenkiintoiset puheenvuorot esittävät mm. Matti Apunen ja Sirpa Pietikäinen. Tarjolla lounas ja asiaankuuluvat kahvit.

Ilmoittautuminen sivulla olevan linkin kautta http://airoisland.fi/2018/01/15/hyteairo-tapahtuma-13-2-2018-klo-8-30-15-00-hyteairo/

 Tähän tilaisuuteen myös etsitään robotteja, mikäli teillä robotti on jonka haluatte tuoda näytille niin ottakaa yhteyttä: http://airoisland.fi/2018/01/10/call-for-robots/

Kiitos kaikille jotka ovat tähän asti olleet mukana ja heille jotka ovat vielä tulossa mukaan.

#hyteairo – tekoäly ja robotit hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän vauhdittajina

Kansallinen hyvinvoinnin AiRo ohjelma – tekoäly ja robotit hyvinvoinnin ja elinekeinoelämän vauhdittajina. Työpaja 31.1.2018

Tervetuloa  #hyteairo työpajaan rakentamaan Suomen hyvinvoinnin uusia menestystarinoita!

Tekoäly ja robotiikka, eli AiRo -teknologiat tulevat vauhdilla hyvinvoinnin ja terveydenhoidon pariin. Jo lähitulevaisuudessa AiRo koskettaa jokaista kansalaista luoden samalla valtavan uuden markkinan yrityksille. PWC:n tuore raportti toteaa:

”The emergence and increasing use of artificial intelligence (AI) and robotics will have a significant impact on healthcare systems around the world.” https://www.pwc.com/gx/en/industries/healthcare/publications/ai-robotics-new-health/ai-robotics-new-health.pdf

Muutos on valtava. Se asettaa kovia haasteita ja luo samalla suuria mahdollisuuksia niin hyvinvoinnin kehittämiselle kuin uudelle yritystoiminnallekin. Vastatakseen haasteeseen Sosiaali- ja terveysministeriö rakentaa kansallista hyvinvoinnin AiRo -ohjelmaa. Ohjelmaa laaditaan avoimesti ja joukkoistamalla työpajojen ja blogien avulla.

Yritysten tarpeet ovat tärkeä osa ohjelmaa. Tarkoitusta varten järjestetään yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa työpaja ”Kansallinen hyvinvoinnin AiRo -ohjelma ja elinkeinoelämän tarpeet ja mahdollisuudet” 31.1.2018 klo 13-16. Tilaisuus pidetään Airo Islandilla, Viikintie 1, Helsinki, Tekniikan museon vieressä. Ennen varsinaista työpajaosuutta kuulemme mielenkiintoisia puheenvuoroja tekoälyn ja robotiikan kehityksestä sekä yritysesimerkkejä.

 

OHJELMA:

Puheenvuorot 13-14.30

Tekoäly ja robotit hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän vauhdittajina, Jaana Lappi, TEM ja Jukka Lähesmaa STM, Outi Keski-äijö, Business Finland.

Robotisaation vaikutukset yhteiskuntaan ja ROSE projekti, Marketta Niemelä, VTT

Tekoäly ja robotit sote sektorin toimijoina, Katrina Harjuhahto-Madetoja, Eteva Oy/HUS

Robotiikka yritystoiminnassa ja palveluissa: Leena Manner, Evondos Oy ja Minna Laine, Meditas Oy

Tekoälyä palveluun: Jouko Salonen, Migri

Matkalla keinoälyn ja robotiikan hyödyntämiseen ihmisten hoitamisessa: Anna-Liisa Lyytinen, sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut, pohjoisen palvelualueen johtaja, Helsinkin Kaupunki

14.30 – 15.30 Työpajatyöskentely

15.30 – 16.00 Yhteenveto ja tilaisuuden päättäminen

Työpajaa osallistuvilla on mahdollisuus osallistua veloituksetta seminaariin ”AiRo teknologiat mielenterveystyön tukenasamana päivänä klo 8.30. Mielenkiintoisten puheenvuorojen pitäjinä mm. Marko Muukka, HUS ja Harri Ketamo, Head Ai Oy

Ensimmäinen työpaja toteutettiin 13.6.2017, sen tuloksista ja tunnelmista voit lukea http://airoisland.fi/happenings/hyvinvointityopajat/

Tervetuloa rakentamaan hyvinvoinnin tulevaisuutta – ihmisille ja yrityksille!

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumiset 29.1 mennessä cristina.andersson@develor.fi lisätiedot Cristinalta 0400-633190

Yhteistyökumppanit:

Hyteairo tapahtuma 13.2.2018 klo 8.30-15.00 #hyteairo

 


#hyteairo
Hyteairo tapahtuma 13.2.2018 klo 8.30-15.00

Kansallisen hyvinvoinnin AiRo ohjelman on edennyt työpajojen kautta elinkaarensa ensimmäiseen
huipentumaan. Tule mukaan kuuntelemaan asiantuntevia puheenvuoroja ja verkottumaan kiinnostavien
ihmisten ja robottien kanssa.

Tapahtumassa esitellään työpajojen tuloksia ja niitä on myös mahdollisuus kommentoida ja tuottaa jatkokehitysehdotuksia.

 

OHJELMA

8:30 Ilmoittautuminen ja aamiainen

9:00 – 10:30 puheenvuorot:

  • Tiina Pesonen, STM
  • Hyvinvointi, Yhteiskunta, Robotit, Matti Apunen, EVA ry
  • Millaista osaamista digitalisaatio ja robotiikka edellyttää hoitotyöntekijöiltä tulevaisuudessa? Kirsi Coco, Tehy ry
  • Asiakaskeskeisyyttä teknologian avulla, Yrjö Närhinen, Terveystalo Oy
  • Outi Keski-Äijö, Business Finland

10.30 – 12.00 Tutustuminen näyttelyyn ja työpajojen tuloksiin sekä lounas

12.00 – 13.00 puheenvuorot

  • Tekoäly ja robotiikka EU:n näkökulmasta, Sirpa Pietikäinen, EU Parlamentti
  • Ekosysteemit terveys ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä, Mikko Salminen, Spinverse Oy
  • Tekoälyn ja robotiikan tuomat mahdollisuudet uudessa sairaalassa, Juhani Paavilainen, Keski-Suomen Uusi Sairaala

13.00 – 14.00 Tutustuminen näyttelyyn ja työpajojen tuloksiin. Kahvia.

14.00 – 15.00 Hyteairo tiimi esittelee prosessia ja jatkotoimenpiteitä.

  • Nina Nissilä, D9 tiimi, Hyteairo advisory board
  • Kansallinen hyvinvoinnin AiRo-ohjelma, Cristina Andersson, Develor Productions Oy
  • Hyteairo-ohjelmassa eteenpäin STM:n näkökulmasta, Jukka Lähesmaa, STM

Ilmoittautuminen:

Ilmoittautuminen onnistuu Webropolin kautta

Sijainti:

Tilaisuus pidetään Airo Islandilla, Viikintie 1, Helsinki. Tekniikan museon vieressä. Tervetuloa!

 

Yhteistyökumppanit

 

Call for robots!

We are arranging an event 13.2.2018 in Airo Island regarding Robotics and Artificial Intelligence in the social and healthcare sector. The event is arranged in collaboration with the Ministry of social affairs and health, The Union of Health and Social Care Professionals in Finland and Evondos Oy.

The event focuses on creating a robotics & AI strategy regarding healthcare for the Ministry. The attendees are expected to be from different healthcare organizations across Finland, both from the private & public sector.

We are looking for robots to this event. All kinds of robots are welcome, everything from personal aids to logistics and in between, new and old.

I hope that you can send this to your contacts who could be interested in showing off their robots in our event.

For more information please contact:

Nicholas Andersson,
nicholas@airoisland.fi
+358405016505

The event will be held at:
Airo Island
Viikintie 1,
00560, Helsinki
Finland

31.1.2018 AiRo teknologiat mielenterveystyön tukena- seminaari

AiRo teknologiat mielenterveystyön tukena- seminaari järjestetään 31.1.2018  9:00-11:00 Airo Islandissa, Viikintie 1, 00560 Helsinki

AiRo -teknologioilla on suuri merkitys tulevaisuuden hyvinvoinnille myös mielenterveyden tukemisessa ja alan työn tukena. Robotit voivat lievittää yksinäisyyttä tarjoamalla mahdollisuuden osallistua yhteisöjen ja ryhmien toimintaan omasta kodista, robottien keskustelukyky paranee jatkuvasti ja ne tuovat viihdykettä helposti ääniohjausta käyttäen. Robottien avulla on helppo olla yhteydessä palvelujen tarjoajiin ja erilaiset terapiarobotit antavat apua arjen tilanteissa juuri oikeaan aikaan.

Seminaarisarjan 10 jakso käsittelee robotteja mielenterveystyössä. Aiheesta kuullaan seuraavat asiantuntija puheenvuorot:

  • Teknologian mahdollisuudet psykiatrian tukena
    Marko Muukka, Kehittämispäällikkö, It-Psykiatria, HYKS
  • Kuura vanhemmuuden tukena
    Tuomo Oikarainen, COO, Kuura Health Oy
  • Tekoäly mielenterveyden hoitoon ohjaamisen tukena
    Harri Ketamo, Chairman Of The Board, Founder, HeadAI Oy
  • Robotit osana mielenterveyshoitoa
    Nicholas Andersson, Toiminnanjohtaja, Airo Island ry

Tervetuloa kuuntelemaan ja oppimaan tärkeästä, meitä kaikkia koskettavasta aiheesta Airo Islandille 16.1.2018. Tilaisuus alkaa klo 8.30 aamiaisella ja päättyy klo 11.00.

Joanne Pransky kutsuu itseään, vähän kieli poskella, maailman ensimmäiseksi robotti psykiatriksi. Hän haluaa auttaa ihmisiä ymmärtämään AiRoa osana elämää, työtä ja hyvinvointia. Joannen ajatuksiin voi tutustua http://www.robot.md/what-is-robotic-psychiatry/

Tällä kertaa seminaarin jälkeen ei järjestetä työpajaa. Seuraava työpaja on 31.1.2018 klo 13-16 yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa teemana AiRo ja hyvinvointialan liiketoiminta ja elinkeinoelämä.

Muistathan myös 13.2.2018 #hyteairo projektin huipennustapahtuman!

Liput ja ilmoittautuminen:

Liput seminaariin maksavat 100 € + alv. Ilmoittautumiset osoitteeseen nicholas@airoisland.fi

#hyteairo blogi: Porin työpaja

Tekoäly ja mobiilirobotit sote-sektorilla

Porissa järjestettiin 15.11.2017 sosiaali- ja terveysministeriön AiRo-ohjelman alueellinen työpaja, jossa paikalliset sote-toimijat, oppilaitokset sekä kehittäjä- ja tutkimusorganisaatiot visioivat tekoälyn ja mobiilirobotiikan mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Työpajan aluksi STM:n Jukka Lähesmaa avasi osallistujille AiRo-ohjelman tavoitteita. Tämän jälkeen kuultiin aiheeseen liittyvät alustukset. Sitran Ratkaisu 100 -kilpailun toiseksi voittajaksi valitun, tekoälyä kehittävän HeadAi:n perustaja Harri Ketamo kertoi tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksista sote-sektorilla. VMP-Interior Oy:n Tuomas Kärki ja Satakunnan ammattikorkeakoulun Mirka Leino ja Santeri Saari demonstroivat näyttävästi mobiilirobottien toimintaa. Alustusten lopuksi Medbit Oy:n Tero Mikola pureutui robotiikan käyttöönoton näkökulmiin.

Tilaisuuden alustukset AiRo-teknologioista herättivät vilkasta keskustelua osallistujien kesken.

Työpajassa osallistujat visioivat mobiilirobotiikan ja tekoälyn tulevaisuuden käyttökohteita. Mobiilirobottien ajateltiin voivan vastata sairaaloissa lähettitoiminnasta, sänkyjen kuljetuksista, lääkekuljetuksista sekä näytteiden kuljetuksesta laboratorioon. Mobiilirobottien koettiin voivan hoitaa vaatteiden, tarvikkeiden ja lääkinnällisten laitteiden kuljetuksia. Teknologiaa ajateltiin voitavan hyödyntää myös lääkinnällisten laitteiden paikannukseen. Osallistujien mukaan robotiikkaa voitaisiin käyttää opastuksessa, desinfioinnissa, siivouksessa sekä astioiden ja sänkyjen pesussa. Mahdollisesti robotiikkaa voitaisiin käyttää potilaiden suihkutuksessa. Mobiilirobotiikka voisi soveltua myös ruokahuoltoon, ja mobiilirobotti voisi toimia liikkuvana kanttiinina.

Robotiikan hyödyntämisen ajateltiin tehostavan henkilöstön ajankäyttöä, koska työaikaa ei kulu esimerkiksi tavaroiden kuljettamiseen. Robotiikan hyödyntämisen uskottiin myös lisäävän henkilöstön työmotivaatiota, sillä henkilöstö voisi keskittyä ammatillista osaamista vastaaviin tehtäviin. Robotiikan käyttöönoton haasteiksi koettiin mm. asenteet, tietoturvallisuuteen liittyvät riskit sekä fyysisten ympäristöjen soveltuvuus.

Osallistujat pohtivat, että tekoälyä voitaisiin käyttää asiakkaan tai potilaan palvelutarpeen ja hoidon (esi)arvioinnissa sekä hoitopolun suunnittelussa. Tekoäly voisi avustaa diagnosoinnissa, kuvantamisessa ja sairauksien tunnistamisessa kuvista sekä hakemalla tutkimuskäyttöön olennaisia artikkeleita. Puheentunnistuksella sanelut voitaisiin muuttaa välittömästi sähköiseen muotoon potilastietojärjestelmään. Tekoäly voisi tarjota tarkistuslistoja potilaiden kotiuttamisen yhteydessä. Lisäksi tekoäly voisi seurata laitteiden huoltotarpeita ja hälyttää niistä. Myös My datan hyödyntämistä ehdotettiin Kanta-järjestelmän kautta.

Tekoälyn ajateltiin mahdollistavan tiedon helpon saatavuuden, suorittavan mekaanisia rutiineja, nopeuttavan tekemistä ja lisäävän potilasturvallisuutta (esim. lääkehoito). Tekoälyn mahdollisuuksista sote-sektorilla kaivattiin kuitenkin vielä lisää tietoa ja hyötyjä.

Työpajoissa ideoitiin AiRo-teknologioiden käyttökohteita sekä tulevaisuuden strategisia linjauksia.

 

Kansallisiksi tavoitteiksi ehdotettiin kokeilukulttuurin lisäämistä, kansallisten toimijaverkostojen luontia, riittäviä tutkimuspanostuksia, kansallista potilastietorekisteriä sekä IT-ekosysteemikartan laadintaa. Keskusteluissa nousi esille lainsäädännön ajan tasalle saattaminen, datan omistukseen liittyvät asiat sekä kv-yhteistyö. Toimenpiteiden päävastuuta ehdotettiin sosiaali- ja terveysministeriölle.

Robotiikan ja tekoälyn kehittämisen ja käyttöönoton edistämiseksi toivottiin kestävää julkista rahoitusta valtiolta. Osallistujat pitivät tärkeänä, että alalla toimiville olisi tarjolla monitieteellisiä koulutuksia sekä työelämään liittyviä kouluttautumismahdollisuuksia oman ammattitaidon kehittämiseksi. Yhdeksi menetelmäksi AiRo-teknologioiden kehittämiseksi sote-sektorille ja käyttöönoton nopeuttamiseksi ehdotettiin Living lab -toimintamallin organisointia.

Osallistujien mukaan AiRo-teknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon tarvitaan välineitä.

 

Keskusteluissa todettiin, että aiheeseen liittyvän viestinnän pitäisi olla monipuolista, mutta myös tavoittaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Yritysten ja julkisen sektorin tulisi viestiä laajasti robotiikasta ja tekoälystä saaduista kokemuksista. Robotiikan ja keinoälyn ratkaisuja pitäisi tuoda myös esille paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat, jotta ne tulisivat yleisemmin tutummaksi ja hyväksyttävämmäksi.

 

Työpajan yhteenvedossa todettiin, että valmiit robotiikan ratkaisut tulisi ottaa käyttöön välittömästi. Satakuntaan voitaisiin perustaa oma Living lab -ympäristö AiRo-teknologioiden kehittämiseen, ja Porin seutu voisi ottaa vastuuta kansallisesta AiRo Living lab -päivän järjestämisestä. Osallistujien mukaan olisi tärkeää luoda sekä kansallinen että kansainvälinen AiRo-teknologioiden innovaatioverkosto. Erityisesti tässä vaiheessa kaivattaisiin paljon lisätietoa AiRo-teknologioista. Tätä varten tulisikin perustaa kansallinen tietopankki olemassa olevista ratkaisuista, jotta AiRo-teknologioihin liittyvä tietoisuus laajensi ja olisi kaikkien helposti saatavilla.

 

Kaiken kaikkiaan työpaja herätti osallistujissa valtavaa innostusta ja uteliaisuutta AiRo-teknologioita kohtaan. Porin seudun sote-sektori kumppaneineen on jo valmis hyppäämään AiRo-tulevaisuuteen!

 

Tekoäly ja mobiilirobotit sote-sektorilla -tilaisuuden järjestämisestä vastasivat Prizztech Oy:n Robocoast-verkosto sekä HYVÄKSI – Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto ja Älykäs tuotanto -hankkeet. Hankkeita rahoittaa Satakuntaliitto EAKR-rahoituksella.

 

Robocoast on päässyt Kiinan kansallisen modernisointiohjelman MiC2025 (Made in China 2025) strategiseksi kumppaniksi, mikä tarjoaa myös tässä työpajassa esille nostettuun palvelurobotiikan Living lab -toimintaan yhden uuden kehittämisnäkökulman. Palvelurobotiikan kehittäminen SOTE –alalle on kiinnostava aihealue myös Kiinassa ja kokeilualustan luominen Suomeen olisi mahdollista toteuttaa yhteistyössä MiC2025 -ohjelman kanssa. Tällöin voisi olla myös mahdollista kanavoida rahoitusta MiC2025 -ohjelmasta yhteisen palvelurobotiikan Living lab -ympäristön rakentamiseen.

 

Lisätietoja tilaisuudesta:

Mikko Puputti, mikko.puputti@prizz.fi

Niina Holappa, niina.holappa@prizz.fi

Jukka Hissa, jukka.hissa@prizz.fi

 

Työpajaan osallistuivat:

Johanna Aappola, WinNova

Minna Alhonen, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Jouko Alinen, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Sirkku Blomgren, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Ermo Haavisto, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Jukka Hissa, Prizztech Oy

Niina Holappa, Prizztech Oy

Silja Iltanen, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Elise Inberg, Porin perusturva

Eija Kallio, WinNova

Harri Ketamo, HeadAI

Taina Kilpeläinen, Porin kaupunki

Tuomas Kärki, VMP-Interior Oy

Merja Lehto, Lehtocare Oy

Mirka Leino, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Jukka Lähesmaa, STM

Tero Mikola, Medbit Oy

Mikko Puputti, Prizztech Oy

Erja Myllyharju, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Jari-Pekka Niemi, Prizztech Oy

Arttu Perttula, Satakunnan maakuntauudistus

Elisa Ranne, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Pirjo Rehula, Porin perusturva

Santeri Saari, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Mirva Saarinen, POSA

Ari Salmela, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Mari Sanila, Porin kaupunki: OTE7 –kokeiluhanke, Satakunnan polut hoitoon ja kuntoutukseen –hanke

Timo Virko, VMP-Interior Oy

Veli-Matti Vuori, Sataedu

12.12.2017 Hoitotyön uudet osaamiset- seminaari

Robottiavusteisen toiminnan koordinointi ja johtaminen- seminaari järjestetään 12.12 klo 9:00-11:00 Airo Islandissa. Viikintie 1, 00560, Helsinki

Mitä kannattaa kehittää ja oppia, jotta pysyy kehityksen mukana ja voi myös kehittää työtään yhä mielekkäämmäksi? Mitä uusi potilastyö on ja mitä osaamista se vaatii?

Seminaarissa käsitellään osaamiseen tarvittavaa muutosta robotisoituvassa hoivassa. Ammattilaispuheenvuorot nostavat esille ihmisen osaamisen ja asenteen tarpeita muutokselle.

Tilaisuus alkaa aamiaistarjoilulla 8:30-9:00 ja ohjelma pidetään 9:00-11:00.

Liput seminaariin maksavat 100 € + alv. Ilmoittautumiset osoitteeseen nicholas@airoisland.fi

 

Tilaisuuden ammatilaispuheenvuorot:

  • Asenteet uuden teknologian suhteen hoitotyössä
    Riika Saurio, Meditas Oy
  • Hoitajien osaamisen muutos -case Aivotalo.fi
    Jaana Kotila, Kehittämispäällikkö, kliininen asiantuntija Sh, TtM, HUS
  • Uuden työn osaamisvaatimukset
    Satu-Minna Piiroinen, Project Manager at North Karelia Municipal Education and Training Consortium,
    Ari Tarkiainen, Project Manager at North Karelia University of Applied Sciences
  • Robotiikka ja koulutuksen tuottama osaaminen
    Arja Suikkala, yliopettaja, TtT, Diakonia-ammattikorkeakoulu (DIAK)
  • Uudet laajavastuiset työkuvat ja työnjako hoiva-alalla
    Anna Suutarla, Kansainvälisten asioiden päällikkö, sh, th, TtM, Suomen Sairaanhoitajaliitto ry

#hyteairo blogi: viides työpaja

 

Toimintaedellytykset robotiikan ja tekoälyn hyödyntämiseen.

 

”AiRo teknologioiden avulla laajennetaan ihmisten kyvykkyyksiä siten, että inhimillinen arvokkuus, itsenäisyys ja hyvinvointi saavutetaan yhä laadukkaampien ja tehokkaampien palvelujen avulla samalla kun ihmisten tekemä työ suuntautuu entistä merkityksellisempiin tehtäviin. AiRo -ohjelma luo puitteet arvolupauksen toteuttamiseksi.”

Työpajojen edetessä on arvolupaus kehittynyt ylläolevaan muotoon. Työpajat jatkuvat vielä ja arvolupaus – tai visio – kehittyy vielä teidän palautteidenne pohjalta.

14.11.2017 pidetyssä työpajassa arvolupaukseen liittyvät ajatukset olivat ylläolevan lauselman mukaisia. Erityisesti huomio kiinnittyi rutiinien ja virheiden vähenemiseen, työn mielekkyyden ja työterveyden ja työkyvyn paranemiseen. Työ kehittymistä pidettiin myös tärkeänä mahdollisuutena.

Osaaminen on nähty ongelmana jo pidempään. Konepajat esittivät hätähuutonsa Metallipro -lehdessä muutama vuosi sitten. Sen jälkeen ”osaamisgap” on tunnistettu muillakin aloilla. Osaamista on tarkasteltava kaikilla tasoilla yksilöstä yrityksiin ja yhteiskuntaan samoin kuin koulutuksessa peruskoulusta korkeimpiin koulutusasteisiin. Asiaan on jo kiinnitetty huomiota, mutta lisää tarvitaan. Yhteiskunnan tasolla uusi osaaminen tarkoittaa esimerkiksi lainsäädännön, yhteiskuntarakenteiden ja veropohjan uudistustarpeiden ymmärtämistä ja kehittämistä, yrityksissä uusien liiketoimintamallien käyttöönottoa ja yksilöillä osaamista, joka mahdollistaa elinkeinon oman elämän näköpiirissä tarjoten samalla tilaisuuksia mielekkäisiin ja kiinnostaviin työtehtäviin.

Työtä riittää jatkossakin. Katri Saarikiven sanoja lainatakseni: ”ihmisten ongelmat ja tarpeet ovat loputon luonnonvara”. Työt ovat tulevaisuudessa erilaisia kuin nyt, siksi tarvitsemme myös uutta osaamista.

Eettiset kysymykset koskettavat meitä kaikkia ja meidän tulisikin aktiivisesti pohtia, miten eettistä päätöksentekoa ja robottien käyttöä voidaan edistää. Aiheesta on kirjoittanut hyvän blogin Tapio Aaltonen.

Osaamisen kehittäminen työssä ja täydennyskoulutuksen kautta alan ammattilaisille sekä peruskoulutuksen uudistaminen nousivat tärkeimmiksi tekijöiksi toimintaedellytyksiä kehitettäessä. Tärkeitä asioita ovat myös tietoisuuden lisääminen AiRo -teknologioista sekä kansalaisten osallistuminen ja kokeilumahdollisuus robottien käyttöönotossa.

Robottien puhekyky kehittyy. Erilaiset chatbotit ovat käytössä jo monessa paikassa myös hyvinvointialalla. Jatkossakin on pidettävä huolta, että palvelua saadaan suomen kielellä, myös roboteilta. Työpaja korosti dialogia ja johtamista. Muutosjohtamista tarvitaan, jotta uudet teknologiat saadaan tehokkaasti käyttöön, ihmisten osaamista samalla arvostaen ja kehittäen.

Tietoturva, tietojärjestelmät, standardit, lainsäädäntö, avoimet rajapinnat – uudet teknologiat edellyttävät uudenlaista säätelyä ja entisten purkamista. Työpaja ehdottaa ”AiRo joutsenmerkin” kehittämistä, merkki myönnettäisiin turvallisiksi ja käytettäviksi todetuille AiRo -tuotteille.

Yhteistyön ja erilaisten rajojen ylittäminen nousee työpajoissa esille kerta kerran jälkeen. Yhteisen kehittämisfoorumin perustaminen ja tarve kansalliselle koordinoinnille on ilmeinen. Tarvitaanko AiRo asiamies tai AiRo Hub, kuten työpajan ehdotuksista voidaan lukea? Mukaan yhteistyöhön tarvitaan tieteentekijät, elinkeinoelämä, sote -sektori, kolmas sektori ja asiakkaat – eli käytännössä kaikki!

 

Työpajan ideat:

Keskeiset hyödyt eri ryhmille

SOTE AMMATTILAINEN

  • Työn rutiinit vähenee.
  • Kehittyvät työtehtävät mielekkäät.
  • Rutiinityön virheet vähenee.
  • Työterveys/työkyky paranee.

KANSALAINEN, ASIAKAS/POTILAS

  • Palvelut mahdollistuvat
  • Palveluiden saatavuus ja laatu paranee
  • Vanhusten ja erityisryhmien palvelut tasavertaisiksi muiden kanssa.
  • Palvelun säätö potilaan tilanteen/kyvykkyyden mukaan.
  • Mahdollisuus olla aktiivinen potilas.

TALOUS, TEOLLISUUS YHTEISKUNTA:

  • Hyvinvointiyhteiskunnan säilyminen.
  • Oikea-aikaiset terveyttä ylläpitävät toimenpiteet.
  • Tarkoituksenmukaiset, helpot ja yksilölliset palvelut.
  • Ratkaisuja ihmisten arkeen (asiakkaat, työntekijät).
  • Ketterät kokeilut -> “muut vasta miettii, me ehdimme jo mokata”.

Toimenpiteet

  • Koulutus ja osaaminen (“robottikuiskaaja” koulutus).
  • Asiakaskeskeinen kehittäminen.
  • Aktivointi, kokeiluun kannustaminen.
  • Koordinaatio ja lainsäädännön “säätäminen”.
  • STM:n startup.
  • Henkilöstön osaamisen lisääminen
  • Työssäoppiminen
  • Peruskoulutuksen uudistaminen.
  • Täydennyskoulutus.
  • Hyötyjen argumentointi ja viestintä.
  • Kansalaiset mukaan suunnitteluun (osallistaminen).
  • Arkipäiväistäminen.
  • Kansallisen + alueellisen koordinaatiotahon luonti.
  • Avoimet rajapinnat.
  • Tekniset asiat/tietojärjestelmät.
  • Toimijat/monitoimijaisuus, dialogi.
  • Yhteinen kieli. Ammattijargonin sijaan suomenkieli.
  • Avoimet keskustelut myös mediassa.
  • Muutosjohtajuus, muutoksen johtaminen.
  • AiRo sovellusten suositukset (vrt. käypähoitosuositukset).

Korjaa nämä

  • Motivaattorit ja resurssit yhteiskehittämiseen.
  • Robottien KELA-korvattavuus.
  • Tuotekehittäjä.
  • Käyttöliittymän helppous.

Keskustelunaiheet

  • Investoinnit: Alusta.
  • Vastuullinen: Tarve luotettavaan tietoon. Kuluttajavalmius.
  • Miten osallisuus varmistetaan?
  • Onko mahdollisuus valita/vaihtaa mielipidettä?
  • Eettinen keskustelu: Mitä eettisyys tarkoittaa tässä kontekstissa?
  • Mukaan tieteentekijät, business, Sote-ammattilaiset, kolmas sektori ja asiakkaat.
  • Onko osaamista tarpeeksi? vai tarvitaanko osaamista muualta? Miten osaamista/osaajia houkutellaan juoneen?
  • Airo “joutsenmerkki”.
  • Keskustelu/kansalaiskeskustelu (fasilitoitu).

Kumppanuudet, verkostot ja viestintäkanavat

  • Yritykset (koulutusteknologia) palvelu).
  • Startup-yritykset.
  • Järjestöt (potilas, ammatti, kansalais).
  • KELA + Vak. Yht.
  • Media
  • Kansallinen+ alueellinen koordinaatiotaho.
  • YO, AMK, koulut, oppilaitokset.
  • Suunnitelmallinen verkostoituminen
  • Sotedigi-yhtiölle tehtäväksi toimintaedellysten varmistaminen?
  • Kansainvälinen yhteistyö.

Oppimiskohteet

  • Epävarmuuden sietäminen.

Käytössä olevat ratkaisut ja hyvät käytännöt, olemassa olevat verkostot, käynnissä olevat hankkeet:

  • Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen lähtökohtana mm. sähköiset terveystarkastukset.
  • Hyvät käytännöt jakoon, tiedonvaihto.
  • Riittävät toimenpideohjelmat.

Resurssit

  • Lainsäädäntö, joka mahdollistaa avoimet rajapinnat + tietojen vaihdon.
  • Osaaminen, soveltamisosaaminen.
  • Datan omistajuus & käyttö.
  • AiRo-Hub: Airo-laki/pelisäännöt, startup-henkinen, Airo-merkki/laatumenettely, Kokeilualusta
  • Asiakkaan/ammattilaisen polkujen tarinallistaminen, keskustelun fasilitointi + KV-verkostot.
  • Standardit

 

Työpajaan osallistuivat:

Jukka Lähesmaa, STM
Helena Soini, Helsingin kaupunki
Eeva Kiuru, CEO & Founder, Health Innovation Academy Oy
Tuija Arvo, TtM, ylihoitaja, Helsingin kaupunki
Antti Saarinen, erityisasiantuntija, Turun kaupunki, hyvinvointitoimialan hallinto
Ari Salmela, Hallintoylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Tarja Mäkitalo, varapj, koulutus- ja tiedotusvastaava, luottamusmies, Jyty Vaasa ry.
Sakari Ranta, Unicom Consulting Oy
Sanna Kääriä, Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon opiskelija, Itä-Suomen yliopisto
Akhilleus Sironen, suunnittelija, Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
Hannu Saarmala, Suunnittelija, Helsingin kaupunki – Helsingfors stad, Sosiaali- ja terveystoimi
Pirjo Huttunen, kehityspäällikkö, Espoon sosiaali- ja terveystoimi
Leena Manner, Evondos Oy
Helena Launiainen, tutkimusjohtaja, Miina Sillanpään Säätiö
Kaisu Sutinen, Helsingin Yliopisto
Katrina Harjuhahto-Madetoja, Eteva Oy
Tero Mikola, liiketoimintapäällikkö, Medbit Oy
Anna-Liisa Lyytinen, Kuntoutuksen osaamiskeskuksen johtaja, Helsingin kaupunki,
Leila Lehtinen, kaupalinen johtaja, Smarp Oy
Cristina Andersson
Johanna Mätäsaho
Nicholas Andersson, Airo Island ry

 

Tule Robosaunaan rakentamaan oma robotti!

Aika: 25.11 klo 12-17

Paikka: Airo Island, Viikintie 1, 00560, Helsinki

Ilmoittautuminen: Eventbrite

Robosauna on suunniteltu aikuisille, jotka ovat kiinnostuneita robotin koodaamisesta ja rakentamisesta. Mitään aikaisempaa robotti- tai koodausosaamista et tarvitse.

Robosaunassa käymme läpi robotin rakentamisen perusteita ja koodaamme visuaalisella Scratch-koodikielellä robotin seuraamaan linjaa ja painimaan toisten robottien kanssa.

Robosauna robotti

Robotti pohjautuu Raspberry Pi:hin ja CamJam Edukittiin. Näistä osista rakennat auton, joka pystyy liikkumaan itsenäisesti. Samoilla opeilla voit jälkeenpäin rakentaa myös muita robotteja.

Tarkoituksena on näyttää, miten yksinkertaista robotin rakentaminen oikeastaan on. Lisäksi kurssin aikana tulee tutuksi, mistä osista robotti koostuu.

Paikalla on kaikki tarvittavat välineet. Mutta ota oma läppärisi mukaan. Se helpottaa myös jatkotyöskentelyäsi. Mitään kokemusta koodaamisesta tai robotin rakentamisesta et todellakaan tarvitse. Meillä on varalla 10 läppäriä, joita voi tarvittaessa käyttää. Määrä ei kuitenkaan riitä kaikille, joten omalla pääset etenemään nopeammin.

Kurssin hinta 95€ sis alv.

Hintaan sisältyy koulutus sekä rakentamasi robotti, jonka saat omaksesi.

 

Lisätietoja:
Nicholas Andersson

Toiminnanjohtaja

Airo Island ry

040-5016505

Robottiavusteisen toiminnan koordinointi ja johtaminen- seminaari

Robottiavusteisen toiminnan koordinointi ja johtaminen- seminaari järjestetään 14.11 klo 9:00-11:00 Airo Islandissa. Viikintie 1, 00560, Helsinki

Uusien kyvykkäiden robottien tulo terveydenhoitosektorille edellyttää myös johtamisjärjestelmiltä uusiutumista. Miten sovitetaan yhteen robotin ja ihmisen työ siten, että paras tulos saavutetaan kaikissa tilanteissa – niin henkilökunnan kuin asiakkaiden kannalta?

 

 

Puheenvuoroissa käsitellään johtamista eri näkökulmista. Kuinka johtamisen pitää muuttua, jotta robottien avulla on mahdollista viedä organisaatiota eteenpäin? Mitä muilla toimialoilla on tehty ja mitä siellä koetaan tärkeäksi?

 

Tilaisuus alkaa aamiaistarjoilulla 8:30-9:00 ja ohjelma pidetään 9:00-11:00.

Liput seminaariin maksavat 100 € + alv. Ilmoittautumiset osoitteeseen nicholas@airoisland.fi

Tilaisuuden ammatilaispuheenvuorot:

  • Visioita tulevaisuuden johtamiseen
    Cristina Andersson, hallituksen jäsen, Airo Island Ry
  • Haastattelukierros eri toimialoilla – mitä eväitä muutosjohtamiseen?
    Marita Aho, Erityisasiantuntija, Ammatillinen opettajakoulutus, HAMK
    Ammatillinen opettajakorkeakoulu
  • Miten johtajuus nuuttuu uudessa ympäristössä?
    Leila Lehtinen, Commercial Director at Smarp
  • Robotisoituvan työyhteisön etiikka
    Tapio Aaltonen, Teologi, Tietokirjailija, Novetos Oy

 

Robosteam ja Robosauna robottirakennusohjeet

Robosteam messuilla oli ihmisillä mahdollisuus ostaa ja rakentaa robotti. Robotti pohjautuu Raspberry Pi:hin sekä Camjam edukittiin. Itse messuilla sai ohjeita robotin rakentamiseen, sekä käytiin jonkun verran Scratchia läpi. Tällä sai käsityksen robotin toiminnasta ja rakentamisesta.

Tässä tulee ohjeita robotin käyttöönottoon sekä kuinka itselleen saa etäyhteyden auki omalla laitteellaan.

Ainoa ohjelma jonka tätä varten tarvitsee itselleen asentaa on VNC Viewer.

  1. Kytke raspiin virta.
  2. Laitteesi langattomissa verkoissa pitäisi nyt näkyä RobotpiXX langaton yhteys. XX on kaksi numeroa.
  3. Tämän langattoman verkon salasana on robottiruttunen
  4. Avaa VNC Viewer. Osoitekenttään kirjoitetaan osoite 10.0.0.1
  5. Tämä avaa etäyhteyden raspiin ja saat laitteellesi näkyviin raspin työpöydän.
  6. Raspin tunnukset ovat: käyttäjätynnus pi salasana raspberry
  7. Raspin työpöydällä näkyy esimerkki sb niminen tiedosto jossa on esimerkkikoodi, jolla pääsee ohjaamaan robottia.

Lisää ohjeita julkaistaan, jotta pääsee ohjeistetusti lisäämään toimintoja robottiin.

Camjam edukitin sivuilta löytyy valmiiksi paljon ohjeita, joihin kannattaa tutustua.

 

Hauskaa robotin rakentamista!

#hyteairo blogi: neljäs työpaja

Tekoäly terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan tietojärjestelmissä

Mitä jos tekoälyn avulla voitaisiin saavuttaa terveyden tasa-arvo, vahva yksityisyys, inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus terveysjärjestelmissä samalla kun kustannuksia säästyisi ja kuitenkin palvelut olisivat kaikkien saatavilla yhtä helposti?

Kansallisen hyvinvoinnin AiRo ohjelman laatimisen neljännessä työpajassa pohdittiin samoja teemoja, kuin Stanfordin tutkijapaneeli projektissa ”100 vuoden tutkimus tekoälystä”.

“In the coming years, as the public encounters new AI applications in domains such as transportation and healthcare, they must be introduced in ways that build trust and understanding, and respect human and civil rights.”

Stanfordin paneeli ei myöskään löytänyt mitään syytä pelätä tekoälyä. Päinvastoin, he painottavat kuinka tekoälyn avulla voimme luoda uutta ja parantaa olemassa olevaa. Olipa tekoälyn tulevaisuus mikä tahansa, tulipa siitä kuinka itsenäinen tahansa, me ihmiset vaikutamme kehitykseen ja sillä, mitä ajattelemme, sanomme ja teemme tänään, on merkitystä ja rakentaa tulevaisuuttamme. Silloin kaikki voi jälleen olla paremmin, kuten voimme todeta tästä päivästä verrattuna vaikkapa 50 vuoden takaiseen maailmaan.

Neljännessä #hyteairo työpajassa syntyi vahva arvolupaus:

”Digitasa-arvosta terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoon”

Digipalvelut ovat käytössä 24/7/365. AiRo – teknologioiden – tekoälyn ja robottien – avulla nuo palvelut voivat olla saatavilla aina ja juuri sillä hetkellä, kun tarve ilmenee. Eikä siinä vielä kaikki, kuten kuuluisat televisiomyyjät tarjoavat. Tekoälyn avulla voidaan tehostaa ennakoivaa terveydenhoitoa siinä määrin, että sairastuminen vähenee. Tämä tietää parempaa hyvinvointia ja kustannussäästöä sekä yhteiskunnalle että palveluntarjoajille ja asiakkaille. Puhumattakaan työolojen paranemisesta, kun ihmiset saavat lisävoimia ja -käsiä näiltä keinoavustajilta.

Ennen työpajaa kuulimme kaksi mielenkiintoista alustusta. Jouko Salonen Maahanmuuttoviraston Inland innovaatiokeskuksesta sekä Patrick Halford IBM:lta kertoivat tekoälyn mahdollisuuksista tietojärjestelmissä. Maahanmuuttovirasto eli Migri on kehittänyt mielenkiintoisen ja ilmeisen toimivan järjestelmän tehostamaan palveluja. Palvelut ja prosessit kaipaavat edelleen kehittämistä, joten tekoälykerroksen rakentaminen on tällä hetkellä työn alla. Oli mielenkiintoista kuulla, että ohjelmistorobotiikalla tuottavuutta voidaan nostaa vain tiettyyn pisteeseen. Seuraavalle tasolle pääsyyn tarvitaan tekoälyn apua.

Työpajan pohdinnat:

(Yksi työpajoista oli englanninkielinen)

Arvolupaus

  • Digi tasa-arvosta terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoon.
  • Oikeudenmukaisuus
  • Yksityisyys
  • Kestävyys
  • Inhimillisyys
  • Predictable, ethical and holistic view of wellbeing for individuals and authorities

Keskeiset hyödyt eri ryhmille

  • 24/7/365
  • Helpottaa henkilöstö pulaa
  • Laatu on validoitavaa
  • Predictability
  • Will increase the individual’s responsibility of one’s own wellbeing

Kansalliset tavoitteet

  • Vaikuttavuuden parantaminen
  • Saumaton omahoidon tuki
  • Potilasturvallisuuden kehittäminen
  • Omien tietojen tietosuoja
  • Kustannustehokkuus
  • Osaaminen
  • Helppokäyttöinen asiakaskäyttöliittymä
  • Connect different stakeholders around the wellbeing topic to produce a “wellbeing customer journey”

Toimenpiteet

  • Taloudellisista porkkanoista huolehdittava (esim. maksut pienempiä tekoälyn hyödyntäjille)
  • Huolehdittava kliinisen ammattitaidon säilymisestä.
  • Vahva kansalaisrooli (mahdollisuus puuttua TÄ:n ratkaisuihin)
  • Kokeilut, skenaariot, nopea testaaminen virtuaaliympäristöissä
  • Uudenlainen johtaminen
  • Luovuuden ja ideoinnin hyödyntäminen
  • Palvelumuotoilu
  • Uskallettava muuttaa työnkuvia ja rakenteita
  • Create understanding of the existing efforts (national and international) to create wellbeings big picture
  • Joint forum to share knowledge from different areas
  • Young experts focus group to support AI innovations (multidisciplinary)
  • Spread pilots around the country
  • Combination of different players (pharmaceutics etc)
  • IT in non-business way – steering group for example
  • Funding of pilots
  • Autodesk case pilot
  • Define outcomes

Mittarit

  • Asiakastyytyväisyys
  • Vaikuttavuusmittari
  • Saatavuusmittarit
  • Henkilöstön tyytyväisyys
  • Taloudelliset mittarit
  • Nr of Funding and pilot projects
  • Educational prognoses
  • Define cost of minimal operations

Korjaa nämä

  • Lainsäädännössä ei pitäisi olla robotiikkaa ja tekoälyä estäviä henkilöstövaatimuksia
  • Huolehdittava inhimillisestä huolenpidosta ja ”huolehtimisesta”
  • Re-evaluate legislation
  • Right resources (money and people)

Keskustelun aiheet

  • Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen motivaatiotekijät
  • Väärinkäyttö, rikollisuuden mahdollisuus
  • Kuka tekoälyä johtaa?
  • Risk of status quo
  • Ethics
  • Duties and responsibilities vs. rights

Oppimiskohteet

  • Voidaan oppia paljon, esim keinoäly voi kertoa mihin ihminen on kiinnittänyt huomion onnistuneissa ja epäonnistuneissa tilanteissa.
  • Keinoäly voi tunnistaa tilanteen, jossa epäonnistuttiin -> seuraa korjaava oppimisprosessi
  • Käyttöliittymän tunnistettava asiakkaan valmiudet ja mukauduttava asiakasta tukevaksi
  • Benchmarking other countries
  • Learning from others; ministries, disciplines and crosspollinating them

Resurssit

  • Rahaa ja osaamista
  • Sote -organisaatiot
  • Ylliopistot
  • IT -ammattilaiset
  • Palveluiden tarvitsijat
  • Ministries
  • Companies
  • AI itself
  • Tekes & fundors
  • International networks

Kumppanuudet, verkostot ja viestintäkanavat

  • ”Kansallinen tekoälyfoorumi” -> suositukset vrt. JHS
  • Airo
  • Korkeakoulujen verkostot
  • Tieteellinen laskenta CSC
  • Tilastojen tuottajat
  • IT-toimittajat
  • Sote -toimijat

Käytössä olevat ratkaisut, kokeilut ja hyvät käytännöt. Olemassa olevat osaamisverkostot. Käynnissä olevat hankkeet

  • Terveyshyötyarviot (Care Gap) projektipäällikkö Mirva Weckman.
  • ODA, projektipäällikkö Tiima Markkula, Helsinki
  • Esitietojen keruu automatisoidusti
  • Kuntoutuksessa useita ratkaisuja

HUOM!

Hankkeista, hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista kootaan tietoa yhteiseen tiedostoon osoitteessa http://airoisland.fi/happenings/hyvinvointityopajat/hyvinvointirobotiikka-hankkeet/  lisääthän tietämäsi hankkeet sinne yhteystietojen kera!

Robottien ja tekoälyn avulla rakennetaan uutta hyvinvointia, uudella tavalla ja uusin työkaluin. maailmassa. AiRo  -ohjelmaa rakennetaan yhdessä, suurkiitos jälleen kaikille, jotka osallistuitte työpajaan jakamaan osaamistanne!

Työpajaan osallistuivat:

Jukka Lähesmaa, STM
Jouko Salonen, Migri
Patrick Halford, IBM
Katrina Harjuhahto-Madetoja, Eteva Oy
Tero Mikola, liiketoimintapäällikkö, Medbit Oy
Anna-Liisa Lyytinen, Kuntoutuksen osaamiskeskuksen johtaja, Helsingin kaupunki,
Marja Nieminen, Projektisuunnittelija, sähköinen asiointi, Sosiaali- ja terveystoimi, Kehittämisen tulosalue KETTERÄ
Tarja Mäkitalo, osastonsihteeri, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty
Toni Suihko, tietohallintojohtaja, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
Juha-Pekka Nenonen, Senior Advisor, Citrus Oy
Niilo Hakonen, johtava työelämän kehittämisen asiantuntija, KT Kuntatyönantajat
Jukka Hissa, Projektipäällikkö, Robocoast -hanke. Prizztech Oy
Susanne Hägglund, Research Architect of Experience Lab, Åbo Akademi University
Kaisu Sutinen, Helsingin Yliopisto
Elina Ottela, asiantuntija, HtM ,esh, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, kehittämisyksikkö
Sanna Hartman, Helsingin kaupunki
Tarja Saarinen, Helsingin kaupunki
Mari Kangasniemi, Itä-Suomen yliopisto
Satu-Minna Piiroinen, PKKY, Joensuu
Nicholas Andersson, Airo Island ry.
Minna Laine, toimitusjohtaja, Meditas Oy + harjoittelija
Sanna Kääriä, Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon opiskelija, Itä-Suomen yliopisto
Antti Saarinen, erityisasiantuntija, Turun kaupunki, hyvinvointitoimialan hallinto
Markitta Karvinen, palvelupäällikkö, Helsingin kaupunki
Mirja Vauramo, Palvelupäällikkö, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Kehittämisen tulosalue
Riia Järvenpää, viestinnän kehittämispäällikkö, THL
Akhilleus Sironen, suunnittelija, Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
Susanne Hägglund, Åbo Akademi
Hannu Saarmala, Suunnittelija, Helsingin kaupunki – Helsingfors stad, Sosiaali- ja terveystoimi
Sakari Ranta, Unicom Consulting Oy
Pirjo Huttunen, kehityspäällikkö, Espoon sosiaali- ja terveystoimi
Ari Salmela, Hallintoylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Leena Manner, Evondos Oy
Helena Launiainen, tutkimusjohtaja, Miina Sillanpään Säätiö
Cristina Andersson
Johanna Mätäsaho