Robosteam ja Robosauna robottirakennusohjeet

Robosteam messuilla oli ihmisillä mahdollisuus ostaa ja rakentaa robotti. Robotti pohjautuu Raspberry Pi:hin sekä Camjam edukittiin. Itse messuilla sai ohjeita robotin rakentamiseen, sekä käytiin jonkun verran Scratchia läpi. Tällä sai käsityksen robotin toiminnasta ja rakentamisesta.

Tässä tulee ohjeita robotin käyttöönottoon sekä kuinka itselleen saa etäyhteyden auki omalla laitteellaan.

Ainoa ohjelma jonka tätä varten tarvitsee itselleen asentaa on VNC Viewer.

  1. Kytke raspiin virta.
  2. Laitteesi langattomissa verkoissa pitäisi nyt näkyä RobotpiXX langaton yhteys. XX on kaksi numeroa.
  3. Tämän langattoman verkon salasana on robottiruttunen
  4. Avaa VNC Viewer. Osoitekenttään kirjoitetaan osoite 10.0.0.1
  5. Tämä avaa etäyhteyden raspiin ja saat laitteellesi näkyviin raspin työpöydän.
  6. Raspin tunnukset ovat: käyttäjätynnus pi salasana raspberry
  7. Raspin työpöydällä näkyy esimerkki sb niminen tiedosto jossa on esimerkkikoodi, jolla pääsee ohjaamaan robottia.

Lisää ohjeita julkaistaan, jotta pääsee ohjeistetusti lisäämään toimintoja robottiin.

Camjam edukitin sivuilta löytyy valmiiksi paljon ohjeita, joihin kannattaa tutustua.

 

Hauskaa robotin rakentamista!

#hyteairo blogi: neljäs työpaja

Tekoäly terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan tietojärjestelmissä

Mitä jos tekoälyn avulla voitaisiin saavuttaa terveyden tasa-arvo, vahva yksityisyys, inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus terveysjärjestelmissä samalla kun kustannuksia säästyisi ja kuitenkin palvelut olisivat kaikkien saatavilla yhtä helposti?

Kansallisen hyvinvoinnin AiRo ohjelman laatimisen neljännessä työpajassa pohdittiin samoja teemoja, kuin Stanfordin tutkijapaneeli projektissa ”100 vuoden tutkimus tekoälystä”.

“In the coming years, as the public encounters new AI applications in domains such as transportation and healthcare, they must be introduced in ways that build trust and understanding, and respect human and civil rights.”

Stanfordin paneeli ei myöskään löytänyt mitään syytä pelätä tekoälyä. Päinvastoin, he painottavat kuinka tekoälyn avulla voimme luoda uutta ja parantaa olemassa olevaa. Olipa tekoälyn tulevaisuus mikä tahansa, tulipa siitä kuinka itsenäinen tahansa, me ihmiset vaikutamme kehitykseen ja sillä, mitä ajattelemme, sanomme ja teemme tänään, on merkitystä ja rakentaa tulevaisuuttamme. Silloin kaikki voi jälleen olla paremmin, kuten voimme todeta tästä päivästä verrattuna vaikkapa 50 vuoden takaiseen maailmaan.

Neljännessä #hyteairo työpajassa syntyi vahva arvolupaus:

”Digitasa-arvosta terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoon”

Digipalvelut ovat käytössä 24/7/365. AiRo – teknologioiden – tekoälyn ja robottien – avulla nuo palvelut voivat olla saatavilla aina ja juuri sillä hetkellä, kun tarve ilmenee. Eikä siinä vielä kaikki, kuten kuuluisat televisiomyyjät tarjoavat. Tekoälyn avulla voidaan tehostaa ennakoivaa terveydenhoitoa siinä määrin, että sairastuminen vähenee. Tämä tietää parempaa hyvinvointia ja kustannussäästöä sekä yhteiskunnalle että palveluntarjoajille ja asiakkaille. Puhumattakaan työolojen paranemisesta, kun ihmiset saavat lisävoimia ja -käsiä näiltä keinoavustajilta.

Ennen työpajaa kuulimme kaksi mielenkiintoista alustusta. Jouko Salonen Maahanmuuttoviraston Inland innovaatiokeskuksesta sekä Patrick Halford IBM:lta kertoivat tekoälyn mahdollisuuksista tietojärjestelmissä. Maahanmuuttovirasto eli Migri on kehittänyt mielenkiintoisen ja ilmeisen toimivan järjestelmän tehostamaan palveluja. Palvelut ja prosessit kaipaavat edelleen kehittämistä, joten tekoälykerroksen rakentaminen on tällä hetkellä työn alla. Oli mielenkiintoista kuulla, että ohjelmistorobotiikalla tuottavuutta voidaan nostaa vain tiettyyn pisteeseen. Seuraavalle tasolle pääsyyn tarvitaan tekoälyn apua.

Työpajan pohdinnat:

(Yksi työpajoista oli englanninkielinen)

Arvolupaus

  • Digi tasa-arvosta terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoon.
  • Oikeudenmukaisuus
  • Yksityisyys
  • Kestävyys
  • Inhimillisyys
  • Predictable, ethical and holistic view of wellbeing for individuals and authorities

Keskeiset hyödyt eri ryhmille

  • 24/7/365
  • Helpottaa henkilöstö pulaa
  • Laatu on validoitavaa
  • Predictability
  • Will increase the individual’s responsibility of one’s own wellbeing

Kansalliset tavoitteet

  • Vaikuttavuuden parantaminen
  • Saumaton omahoidon tuki
  • Potilasturvallisuuden kehittäminen
  • Omien tietojen tietosuoja
  • Kustannustehokkuus
  • Osaaminen
  • Helppokäyttöinen asiakaskäyttöliittymä
  • Connect different stakeholders around the wellbeing topic to produce a “wellbeing customer journey”

Toimenpiteet

  • Taloudellisista porkkanoista huolehdittava (esim. maksut pienempiä tekoälyn hyödyntäjille)
  • Huolehdittava kliinisen ammattitaidon säilymisestä.
  • Vahva kansalaisrooli (mahdollisuus puuttua TÄ:n ratkaisuihin)
  • Kokeilut, skenaariot, nopea testaaminen virtuaaliympäristöissä
  • Uudenlainen johtaminen
  • Luovuuden ja ideoinnin hyödyntäminen
  • Palvelumuotoilu
  • Uskallettava muuttaa työnkuvia ja rakenteita
  • Create understanding of the existing efforts (national and international) to create wellbeings big picture
  • Joint forum to share knowledge from different areas
  • Young experts focus group to support AI innovations (multidisciplinary)
  • Spread pilots around the country
  • Combination of different players (pharmaceutics etc)
  • IT in non-business way – steering group for example
  • Funding of pilots
  • Autodesk case pilot
  • Define outcomes

Mittarit

  • Asiakastyytyväisyys
  • Vaikuttavuusmittari
  • Saatavuusmittarit
  • Henkilöstön tyytyväisyys
  • Taloudelliset mittarit
  • Nr of Funding and pilot projects
  • Educational prognoses
  • Define cost of minimal operations

Korjaa nämä

  • Lainsäädännössä ei pitäisi olla robotiikkaa ja tekoälyä estäviä henkilöstövaatimuksia
  • Huolehdittava inhimillisestä huolenpidosta ja ”huolehtimisesta”
  • Re-evaluate legislation
  • Right resources (money and people)

Keskustelun aiheet

  • Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen motivaatiotekijät
  • Väärinkäyttö, rikollisuuden mahdollisuus
  • Kuka tekoälyä johtaa?
  • Risk of status quo
  • Ethics
  • Duties and responsibilities vs. rights

Oppimiskohteet

  • Voidaan oppia paljon, esim keinoäly voi kertoa mihin ihminen on kiinnittänyt huomion onnistuneissa ja epäonnistuneissa tilanteissa.
  • Keinoäly voi tunnistaa tilanteen, jossa epäonnistuttiin -> seuraa korjaava oppimisprosessi
  • Käyttöliittymän tunnistettava asiakkaan valmiudet ja mukauduttava asiakasta tukevaksi
  • Benchmarking other countries
  • Learning from others; ministries, disciplines and crosspollinating them

Resurssit

  • Rahaa ja osaamista
  • Sote -organisaatiot
  • Ylliopistot
  • IT -ammattilaiset
  • Palveluiden tarvitsijat
  • Ministries
  • Companies
  • AI itself
  • Tekes & fundors
  • International networks

Kumppanuudet, verkostot ja viestintäkanavat

  • ”Kansallinen tekoälyfoorumi” -> suositukset vrt. JHS
  • Airo
  • Korkeakoulujen verkostot
  • Tieteellinen laskenta CSC
  • Tilastojen tuottajat
  • IT-toimittajat
  • Sote -toimijat

Käytössä olevat ratkaisut, kokeilut ja hyvät käytännöt. Olemassa olevat osaamisverkostot. Käynnissä olevat hankkeet

  • Terveyshyötyarviot (Care Gap) projektipäällikkö Mirva Weckman.
  • ODA, projektipäällikkö Tiima Markkula, Helsinki
  • Esitietojen keruu automatisoidusti
  • Kuntoutuksessa useita ratkaisuja

HUOM!

Hankkeista, hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista kootaan tietoa yhteiseen tiedostoon osoitteessa http://airoisland.fi/happenings/hyvinvointityopajat/hyvinvointirobotiikka-hankkeet/  lisääthän tietämäsi hankkeet sinne yhteystietojen kera!

Robottien ja tekoälyn avulla rakennetaan uutta hyvinvointia, uudella tavalla ja uusin työkaluin. maailmassa. AiRo  -ohjelmaa rakennetaan yhdessä, suurkiitos jälleen kaikille, jotka osallistuitte työpajaan jakamaan osaamistanne!

Työpajaan osallistuivat:

Jukka Lähesmaa, STM
Jouko Salonen, Migri
Patrick Halford, IBM
Katrina Harjuhahto-Madetoja, Eteva Oy
Tero Mikola, liiketoimintapäällikkö, Medbit Oy
Anna-Liisa Lyytinen, Kuntoutuksen osaamiskeskuksen johtaja, Helsingin kaupunki,
Marja Nieminen, Projektisuunnittelija, sähköinen asiointi, Sosiaali- ja terveystoimi, Kehittämisen tulosalue KETTERÄ
Tarja Mäkitalo, osastosihteeri, Vaasan kaupunki
Toni Suihko, tietohallintojohtaja, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
Juha-Pekka Nenonen, Senior Advisor, Citrus Oy
Niilo Hakonen, johtava työelämän kehittämisen asiantuntija, KT Kuntatyönantajat
Jukka Hissa, Projektipäällikkö, Robocoast -hanke. Prizztech Oy
Susanne Hägglund, Research Architect of Experience Lab, Åbo Akademi University
Kaisu Sutinen, Helsingin Yliopisto
Elina Ottela, asiantuntija, HtM ,esh, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, kehittämisyksikkö
Sanna Hartman, Helsingin kaupunki
Tarja Saarinen, Helsingin kaupunki
Mari Kangasniemi, Itä-Suomen yliopisto
Satu-Minna Piiroinen, PKKY, Joensuu
Nicholas Andersson, Airo Island ry.
Minna Laine, toimitusjohtaja, Meditas Oy + harjoittelija
Sanna Kääriä, Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon opiskelija, Itä-Suomen yliopisto
Antti Saarinen, erityisasiantuntija, Turun kaupunki, hyvinvointitoimialan hallinto
Markitta Karvinen, palvelupäällikkö, Helsingin kaupunki
Mirja Vauramo, Palvelupäällikkö, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Kehittämisen tulosalue
Riia Järvenpää, viestinnän kehittämispäällikkö, THL
Akhilleus Sironen, suunnittelija, Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
Susanne Hägglund, Åbo Akademi
Hannu Saarmala, Suunnittelija, Helsingin kaupunki – Helsingfors stad, Sosiaali- ja terveystoimi
Sakari Ranta, Unicom Consulting Oy
Pirjo Huttunen, kehityspäällikkö, Espoon sosiaali- ja terveystoimi
Ari Salmela, Hallintoylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Leena Manner, Evondos Oy
Helena Launiainen, tutkimusjohtaja, Miina Sillanpään Säätiö
Cristina Andersson
Johanna Mätäsaho

 

Kustannustehokkuutta robottien avulla- seminaari

Kustannustehokkuutta robottien avulla seminaari järjestetään 10.10 klo 8:30-11:00 osoitteessa Viikintie 1, 00560 Helsinki

Useassa organisaatiossa etsitään mahdollisuuksia lisätä kustannustehokkuutta. Keinoja on useita, mutta hoitotyössä erityisen tärkeää on huomioida ihmisten hyvinvointi silloin kun haetaan tehokkuutta. Eri robottiratkaisut voivat tuottaa kustannustehokkuutta samalla kun ne tuovat lisää laatua hoivaan.

10.10.2017 Kustannustehokkuutta robottien avulla.
Robotti investointina. Mikä on hoitotyön tulevaisuus? Tarkoittaako kustannustehokkuus robottien avulla henkilökunnan vähentämistä, vai onko muitakin näköaloja?

Seminaarissa tuodaan esille tuloksia joita on robottien käytöstä jo tullut ilmi. Lisäksi puheenvuoroissa käsitellään robottien hankkimisprosessia ja kuinka sen voi hoitaa tehokkaasti ja onnistuneesti.

 

Tilaisuus alkaa aamiaistarjoilulla 8:30-9:00 ja jatkuu itse ohjelmalla 9:00-11:00.

Liput seminaariin maksavat 100 € + alv. Ilmoittautumiset osoitteeseen nicholas@airoisland.fi

Tilaisuuden ammatilaispuheenvuorot:

  • Kustannustehokkuutta automaation ja robottien avulla
    Hannu Lehtinen, TkT, tietoanalyytikko, VTT, Rose Hanke
  • Robots in public services. Case Rotterdam
    Monique van der Linde, Robot Implementation Specialist
  • Lääkeannostelurobotin kustannusvaikutukset Oulunkaaren kuntayhtymässä
    Matti Matero, tietohallintapäällikkö, Oulunkaaren kuntayhtymä
  • Roboteilla parempaa hoidon laatua ja matalampia kustannuksia
    Jouni Lyly-Yrjänäinen, Yliopistonlehtori, TkT, Tampereen teknillinen yliopisto

#hyteairo blogi: Jukka Lähesmaa; Robotit kodeissa ja kotihoidossa

Tavoitteet

Robotit auttavat ikäihmisiä ja muita tukea tarvitsevia henkilöitä elämään itsenäisesti ja turvallisesti omissa kodeissaan. Samalla robotit auttavat kotihoidon ammattilaisia hoitamalla rutiinitehtäviä ja antamalla aikaa ihmisten kohtaamiseen. Robotit hillitsevät sosiaali- ja terveysmenojen kasvua ja auttavat turvaamaan korkeatasoisen ikäihmisten hoivan Suomessa.

Hyvinvointirobotiikka kodeissa auttaa arjen tehtävissä, parantaa ja ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia sekä luo turvaa mm. seuraavilla tavoilla

  • auttavat ostosten tekemisessä ja muussa asioinnissa. Robotti auttaa muistamaan hoidettavia asioita ja hoitaa tiettyjä rutiinitehtäviä asukkaan puolesta
  • hoitavat arjen tehtäviä kuten siivousta ja ruuanlaittoa
  • vähentävät yksinäisyyttä tarjoamalla seuraa sekä toimimalla viestintävälineenä läheisten ja hoitohenkilökunnan kanssa
  • suorittavat kotihoidon toimenpiteitä, kuten annostelevat lääkkeitä, avustavat syömistä ja seuraavat vointia. Lisäksi laitteet välittävät näistä tietoa ammattihenkilöille
  • ennaltaehkäisevät vaaratilanteita, kuten lieden päälle jäämistä ja muistisairaan katoamista
  • tunnistavat tapaturmatilanteet ja kutsuvat apua paikalle. Tulevaisuudessa robotit voivat myös antaa vähintäänkin ensiapua, kuten auttaa nostamaan kaatuneen vanhuksen
  • älykkäät rollaattorit ja pyörätuolit sekä tulevaisuudessa tukirankarobotit auttavat liikkumisessa

Kotihoidon työntekijöiden näkökulmasta robotit ovat työvälineitä, jotka auttavat hoitamaan asiakkaita entistä paremmin. Edellä kuvatut kodeissa toimivat robotit vapauttavat ammattihenkilön työaikaa rutiineista ihmisten kohtaamiseen ja tärkeimpiin hoitotoimenpiteisiin. Kotikäynnit voidaan mitoittaa henkilökohtaisten tarpeiden eikä rutiinien hoitamisen näkökulmasta. Robotit tuottavat myös tärkeää tietoa hoitotyön sekä palvelutarpeen arvioinnin tueksi.  Tieto hätätilanteista ja avun tarpeesta saadaan nopeasti.

Kotihoitajien apuvälineinä toimimisen lisäksi ohjelmistorobotit auttavat kotihoidon suunnittelussa ja organisoinnissa. Esimerkiksi ohjelmistorobotit voivat suunnitella työvuoroja ja optimoida logistiikkaa. Ohjelmistorobotit voivat myös esimerkiksi kerätä seurantatietoa ikäihmisen voinnista ja kotona selviytymisestä sekä sen perusteella tuottaa herätteitä palvelutarpeen uudelleen arviointiin.

Hyödyntämällä robotteja kotona ja kotihoidon palveluprosesseissa voidaan saavuttaa kustannussäästöjä. Evan raportissa Raportit töihin arvioidaan, että Suomessa ainakin 20 prosenttia sairaanhoitajien ja lähihoitajien töistä pystyttäisiin korvaamaan jo olemassa olevilla robotiikan ja automatiikan sovelluksilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavien kustannusten hillitsemiseksi tarvitaan robotiikan tehostamismahdollisuuksia hyvän hoivan turvaamiseksi. Tutkittua tietoa hyvinvointirobotiikan vaikuttavuudesta laajassa mittakaavassa on kuitenkin vielä hyvin vähän.

Suomalaiset yritykset menestyvät kotihoitoon liittyvän hyvinvointirobotiikan kansainvälisillä markkinoilla ja luovat siten uusia työpaikkoja sekä parantavat kansantaloutta. Kehittämällä ja hyödyntämällä robotteja Suomessa järjestelmällisesti palvelujärjestelmän tarpeisiin yritysten ja julkishallinnon yhteistyössä syntyy osaamista ja tuotteita, jotka voivat menestyä kansainvälisesti. Kansainvälisen kehityksen kärjessä pysymiseksi tarvitaan jatkuvaa kansainvälisen kehityksen seurantaa ja yhteistyötä parhaiden kansainvälisten alan kehittäjien kanssa myös Suomessa.

Kustannussäästöt ja teollisuuspolittikan voisi käsitellä kaikkien teemojen osalta yhdessä ja samalla voisi tehdä nostoja niistä robotiikan osa-alueista, joilla Suomella olisi jo menestymisen eväitä tai joihin pitäisi panostaa?

Työpajassa 13.6.2017 nousivat esille seuraavat aiheet ja asiat:

Arvolupaukset

Kotihoitoon ja kotona asumiseen liittyvän hyvinvointirobotiikan arvolupaukset ovat seuraavat:

Ikäihmiset ja muut kotihoidon asiakkaat

  • Ihmisarvo ja itsemääräämisoikeus
  • Yksityisyys ja tietosuoja
  • Helppokäyttöisyys
  • Turvallisuus ja luottamus

Sote-ammattilaiset

  • Resurssien järkevä kohdentaminen
  • Laadukkaampi ja monipuolisempi toiminta
  • Helppokäyttöisyys

Yhteiskunta

  • Kustannustehokkuus
  • Teknologian ja uuden liiketoiminnan kehittäminen

Keskustelun aiheet

Kotihoidon ja kotona asumisen robotiikkaan liittyvät keskeiset keskustelun aiheet ovat seuraavat

  • Maksaako yhteiskunta vai henkilö itse robotit kotiin? Mitkä robotit ovat julkisen kotihoidon palveluja? Minkä robottien hankinnasta henkilö voi saada korvauksia? Salliiko valinnanvapaus yhtä lailla robottien kuin muiden palveluiden valitsemisen?
  • Lisäävätkö hyvinvointirobotit yhteiskunnan eriarvoisuutta? Ovatko robotit vain maksukykyisten ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin tuki- ja turvavälineitä?
  • Miten varmistetaan, että robotit varmasti tuovat kotihoitoon kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta? Mikä on kotihoidon robotiikan todellinen kustannus-hyöty? Onko vaarana, että henkilökustannusten säästöt käytetään kalliiseen ja ei niin tuottavaan teknologiaan?
  • Miten varmistetaan vaikuttaviksi ja toimiviksi todettujen robotiikkaratkaisujen laajamittainen käyttöönotto ja jalkauttaminen osaksi normaaleja toimintamalleja?

Toimenpiteet

  1. Koordinoitu kehittäminen ja kokeilu. Hyvinvointirobotiikan kokeiluja tehdään laajasti eri puolella maata. Tiedon saanti käynnissä olevasta kehityksestä on vaikeaa, parhaat käytännöt eivät leviä ja työnjakoa kokeilujen välillä ei juuri ole. Toimenpiteinä ehdotetaan seuraavaa
    1. perustetaan kansallisen tahon ja osapuolien koordinoimaan hyvinvointirobotiikan kehitystä ja kokeiluja
    2. kootaan tieto käynnissä olevista kokeiluista ja parannetaan tiedonvaihtoa kokeiluhankkeiden välillä
    3. vahvistetaan käynnissä olevien hyvinvointirobotiikan osaamiskeskittymien ja testauspaikkojen kehittymistä tai luodaan tarpeen mukaan uusia
  2. Vaikuttavuuden tutkimus. Laaditaan suunnitelma hyvinvointirobotiikan vaikuttavuuden
  3. Käyttöönoton nopeuttamisen keinot.

3.Oppimiskohteet

  • Poikkitieteellisyys (kaupallinen, tekninen, kliininen)
  • Riskinottokyky
  • Johtaminen mahdollistaa käyttöönoton
  • Paljon toimijoita – yhteinen agenda?

4.Keskustelun aiheet

  • Kotihoidon robottien rahoitus. Julkinen rahoitus, korvaukset, osana valinnanvapautta vs. henkilökohtainen investointi
  • Laitteiden ylläpito
  • Saatavan datan omistajuus ja hyötykäyttö
  • Imagostrategia: ”Robotti” voi kuulostaa pelottavalta
  • Robotin tooli (resurssien kohdentaminen, työpaikat, veronmaksu)
  • Etiikka, yksinäisyys
  • Yhdenvertaisuus, Polarisaation vahvistumisen uhka
  • Toimintakyky ja hoidon vaikuttavuus
  • Kansalaisten luottamus ja kyky omaksua uusia toimintatapoja

5.Toimenpiteet

  • Etädiagnostiikka, ennakoiva diagnostiikka, kotiin vietävä teknologia, etämonitorointi -> esteiden poistaminen uusien teknologioiden markkinoille tuomiseksi.

– ”hoivarobotti kiihdyttämö”

– ”Palveluasumisen koelaboratorio – testauspaikka”

  • Rahoituksen ehdot muutettava, jotta jokaisen ei tarvitse tehdä jokaista kokeilua itse.
  • Myös MedTech -alan lainsäädäntövalmennus.

6.Resurssit

  • Infra toimivaksi koko maassa!
  • Luovia tapoja?

7.Kumppanuudet, verkostot ja viestintäkanavat

  • Asiakkaat/potilaat
  • Omaiset
  • SoTe -ammattilaiset
  • Laitteiden ja ohjelmistojen suunnittelijat ja toimittajat
  • Lainsäätäjät ja valvonta (Valvira)

8.Mittarit

  • Asiakastyytyväisyys

HUOM!

Hankkeista, hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista kootaan tietoa yhteiseen tiedostoon osoitteessa http://airoisland.fi/happenings/hyvinvointityopajat/hyvinvointirobotiikka-hankkeet/  lisääthän tietämäsi hankkeet sinne yhteystietojen kera!

 

#hyteairo blogi: kolmas työpaja

Robotit kuntoutuksessa ja yksilöllisessä hyvinvointivalmennuksessa

Kolmas työpaja pidettiin 12.9.2017 Airo Islandilla. Paikalla oli jälleen lukuisa määrä tekoälyn ja robottien käytöstä kiinnostuneita hyvinvoinnin asiantuntijoita.

Ennen työpajaa kuulimme esityksiä erilaisista kuntoutusratkaisuista. Erityisesti jäi mieleen Laitilan terveyskodin esitys kuntoutusrobotti Lokomatista. Lokomat on kävelyrobotti, joka auttaa esimerkiksi aivohalvaus potilaita kuntoutumaan tai parantamaan vaikkapa alaraajahalvaantuneiden elämänlaatua.

Terveyskodin esityksessä näimme kuvan naisesta, joka oli tapaturman seurauksena menettänyt toimintakykynsä. Kuvassa hän istui taantuneena rullatuolissa. Hänen kognitiivinen kyvykkyytensä oli heikentynyt merkittävästi ja hän oli pysyvästi sairaalahoidossa. Lopulta hänen miehensä otti yhteyttä Terveyskotiin, jossa luvattiin yrittää auttaa. Seuraavissa kuvissa näimme lupaavaa kehitystä. Rollaattorin tukemana nainen pystyi siirtymään palvelukotiin. Viimeinen kuva nosti varmasti kyyneleen monen silmään, nainen kiipesi portaita omassa kodissaan.

Opimme, että aivohalvauspotilaita on Suomessa 15000 vuosittain. Luku on valtava. Robotin avulla nämä ihmiset voidaan kuntouttaa takaisin elämään nopeammin ja tehokkaammin. Terveyskodin Pauliina näytti myös, millaista kuntouttajan työ olisi ilman robottia – todella raskasta. Kansallisen hyvinvoinnin ja kansantaloudenkin kannalta on tärkeää saada ihmiset onnettomuuden tai sairauden jälkeen pikaisesti toimintakykyisiksi ja elinvoimaisiksi.

Mutta kävelyrobotti ei ole ainoa robotti, jota kuntouksessa käytetään. QMedin markkina-analyysissa robottiavusteisen kuntouksen alueet on listattu seuraavasti:

  • Stroke Rehabilitation 65
    1.1 Stroke Protocols 65
    1.1.2 Rehabilitation Medicine: New Therapies in Stroke Rehabilitation 66
    1.1.3 Botulinum Toxin Injections 67
    1.1.4 Constraint Induced Movement Thymyhmerapy (CIMT) 68
    1.1.5 Dynamic Splinting 69
    1.1.6 Electrical Stimulation 69
    1.1.7 Robotic Therapy Devices 69
    1.1.8 Partial Body Weight-Supported Treadmill70
    1.1.9 Virtual Reality (including Wii-hab) 70
    1.1.10 Brain Stimulation 71

http://www.qmed.com/news/supplier/new-study-2022-global-rehabilitation-robots-market-size-growth-trends-industry-analysi

Robottien hintaa pidetään helposti esteenä sen hankkimiselle, mutta kannattaa varmasti laskea investoinnin takaisinmaksu laajemminkin, kuin yhden yrityksen, organisaation tai henkilön näkökulmasta. Myös kekseliäisyydellä on merkitystä. Toissavuona Tanskan matkalla nähtiin teollisuusrobotista tehty kuntoutusrobotti, joka auttoi Jesperiä kuntoutumaan aivohalvauksesta yli puolet nopeammin, mitä perinteisen kuntoutuksen keinoin olisi voitu saada aikaan.

Työpajassa kuntoutuksesta keskusteltiin innokkaasti, onhan kuntoutus ja hyvinvointivalmennus tärkeää jokaiselle, terveydentilasta huolimatta – meillä kaikilla on ”oma lehmä ojassa”, jos näin saa sanoa.

Ryhmien pohdintoja:

Arvolupaus

  1. Asiakkaalle
    – toimintakykyiseksi kuntoutuminen ja ennaltaehkäisy
    – robotiikka ei lisää eriarvoisuutta eikä epäinhimillisyyttä
    – asiakas saa itse osallistua toimintakyvyn arviointiin ja olla aktiivinen kuntoutuja
  2. Työntekijälle
    – vähennetään työelämän fyysistä ja psyykkistä kuormitusta
  3. Yhteiskunnalle
    – tuottavuuden lisäys: ”arvoa tuottavaa aikaa”, ei tarvitse lisätä henkilökuntaa.

Kansalliset tavoitteet

  1. Tekoälyn käyttö eettisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.
  2. Opetussuunnitelmiin robotiikkaa.
  3. Asenteet positiivisiksi robotiikkaa kohtaan
  4. Lainsäädännön nykyaikaistaminen
  5. ”Kotitalousvähennys” tai Kela -korvaus.

Toimenpiteet

  • Toimintakyvyn arviointi robottiavusteisesti. Kansalliset kriteerit!
  • Datan kerääminen ja hyödyntäminen
    – huomaamattomat sensorit, big data, pitkäaikaisanalyysit

Mittarit

  • MÄÄRITELTÄVÄ!
  • Tuottavuuden kasvu
  • Hoidon vaikuttavuus

Oppimiskohteet

  • Japani, Kiina
  • Kuinka käyttää hyväksi pelillistämistä, hauskanpitoa, toivon herättämistä ja yksilön motivaatiota.

Keskustelunaiheet

  • Etiikka: datan käyttö, yksityisyydensuoja
  • Datan omistajuus ja käyttöoikeus
  • Toimintakyvyn määrittely? Asiakas- vai organisaatiolähtöisesti? Entä tavoitteet?
  • Yksilön ja omaisten vastuu toimintakyvystä.

Kumppanuudet, verkostot ja viestintäkanavat

  • Alueellinen erikoistuminen ja osaamisen jakaminen
  • Digisote, ODA. KODA
  • Airo Island ry.

Käytössä olevat ratkaisut, hyvät käytännöt, olemassa olevat osaamisverkostot, käynnissä olevat hankkeet

  • fi
  • kävelyrobotti
  • virtuaaliset kokemukset
    – kaupassakäynti
    – muistot
  • puettava teknologia, älyvaatteet
  • biohakkerointi
  • virtuaalivalmentaja
  • pelillistäminen
  • videovisit ym.

 

Hankkeista, hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista kootaan tietoa yhteiseen tiedostoon osoitteessa http://airoisland.fi/happenings/hyvinvointityopajat/hyvinvointirobotiikka-hankkeet/  lisääthän tietämäsi hankkeet sinne yhteystietojen kera!

Kuntoutus on paljon muutakin kuin fyysistä kuntouttamista. Motivaatiolla ja psyykkisellä kuntouttamisella on suuri merkitys, Työpajassa esille tulleesta pelillistämisestä näimme seminaarissa hienon esimerkin kävelylaattojen muodossa. Myös sosiaalisella robotiikalla on tärkeä rooli kuntoutumisessa. Meditas Oy on kerännyt kokemuksia Nao (Zora) robotin käytöstä.

Työpajan lopuksi Jukka Lähesmaa painotti yhdessä tekemistä. Hyvinvointi koskettaa jokaista Suomessa asuvaa ja jokaista ihmistä maailmassa. AiRo  -ohjelmaa rakennetaan yhdessä, suurkiitos jälleen kaikille, jotka osallistuitte työpajaan jakamaan osaamistanne!

Kolmannessa työpajassa mukana olivat:

Sami Keränen, vs. päällikkö, Helsingin terveys- ja sosiaalitoimi, Psykiatria- ja päihdepalvelut
Antti Saarinen, erityisasiantuntija, Turun kaupunki, hyvinvointitoimialan hallinto
Janne Keskinarkaus, projektinjohtaja, Lapin sairaanhoitopiiri
Mikko Häikiö, kehityspäällikkö, Lapin sairaanhoitopiiri
Markitta Karvinen, palvelupäällikkö, Helsingin kaupunki
Seppo Vihinen, Dex Oy
Katrina Harjuhahto-Madetoja, Eteva Oy
Kirsi Ahonen, ylihoitaja, Laakson sairaala, Hgin kaupunki SOTE
Tuija Vainio, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala, Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluosasto
Jaakko Salonen, kommunikaatio-ohjaaja, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala, Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluosasto
Helena Soini, Erityissuunnittelija, TtT, dosentti, Helsingin sosiaali- ja terveystoimi
Tuomas Yliruka, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri,
Helena Launiainen, tutkimusjohtaja, Miina Sillanpään Säätiö
Sanna Kääriä, Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon opiskelija, Itä-Suomen yliopisto
Minna Laine, toimitusjohtaja, Meditas Oy + harjoittelija
Kaisu Sutinen, Helsingin Yliopisto
Leena Manner, Evondos Oy
Satu-Minna Piiroinen, PKKY, Joensuu
Nicholas Andersson, Airo Island ry.
Ari Tarkiainen, Karelia ammattikorkeakoulu, Joensuu
Sanna Hartman, Helsingin kaupunki
Tarja Saarinen, Helsingin kaupunki
Anna-Liisa Lyytinen, Kuntoutuksen osaamiskeskuksen johtaja, Helsingin kaupunki,
Mari Kangasniemi, dosentti, Itä-Suomen yliopisto
Katri Toivakka, tiimivastaava, Eksote, keskussairaala
Merja Lampinen, palvelupäällikkö, Eksote, keskussairaala,
Niina Holappa, projektipäällikkö, Prizztech Oy
Tero Mikola, liiketoimintapäällikkö, Medbit Oy
Cristina Andersson
Johanna Mätäsaho
KIITOS KAIKILLE!

#hyteairo blogi: Toinen työpaja

Robotit sairaaloissa, logistiikassa ja lääkehuollossa

Pari vuotta sitten olimme Sairaanhoitajaliiton järjestämässä paneelissa Sairaanhoitajapäivillä Messukeskuksessa yhdessä futuristi Elina Hiltusen kanssa. Puhuimme molemmat innostuneesti robottien ja teknologian mahdollisuuksista terveydenhoidossa. Asia oli monille silloin uusi. Paneelin alussa juontaja kysyi satapäiseltä yleisöltä, kuka toivoisi robottia avukseen, vai muutama käsi nousi ylös. Lopussa samaan kysymykseen tuli kädennosto reippaasti yli puolelta kuulijoista. Epäilykset hälvenevät tietoa lisäämällä. Käyttämällä epäilykset katoavat kokonaan. Esityksen jälkeen meidät pysäytti lähellä eläkeikää oleva, pitkän elämäntyön sairaanhoitajana tehnyt ihminen. Hän kiitti esityksestä sanoen: ”Neljäkymmentä vuotta olen tätä työtä tehnyt. Sinä aikana on tullut paljon laitteita työni avuksi, yhtäkään niistä en antaisi pois”.

Paro

Sairaala on teknologistunut kautta aikojen, robottien tulo ei ole sairaaloille ja alan ihmisille mitään uutta. Ymmärrettävää on, että robotteihin liittyy paljon pelkoa ja epäilyksiä, mikä on toisaalta hyvä asia, sillä niihin paneutumalla opimme, miten voidaan toimia parhaalla mahdollisella tavalla.

Logistiikassa robotteja on niin ikään ollut käytössä jo pitkään. Muun muassa TUG -robotti kuljettaa erilaisia tarvikkeita sairaaloissa. TUG oli esimerkkinä EVA:n Robotit töihin raportissa http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2016/09/Robotit-t%C3%B6ihin.pdf

Digital Workforcen selvityksen mukaan sairaanhoitajien työajasta jopa 60-80% kuluu erilaiseen tietojärjestelmä- tai logistiikkatyöhön. Robottien tarkoituksena on vapauttaa aikaa hoivatyöhön ja asiakkaiden kohtaamiseen.

Sairaaloiden robotiikkaa edustavat myös erilaiset toimenpide -robotit. Tuttuja ovat jo kirurgiset robotit kuten DaVinci. Toimenpide -robotit vähentävät kudosvaurioita ja virheitä sekä lisäävät tarkkuuttta ja lyhentävät toipumis aikaa:

The benefits of robotic surgery include:

  • Smaller incisions
  • Shorter hospital stays
  • Decreased postsurgery pain medication requirements
  • Improved cosmetic appearance after surgery

Childrens Hospital Los Angeles

Yllä mainittu TUG kuljettaa myös lääkkeitä. Ratkaisuja on muitakin ja emmeköhän jossain vaiheessa saa myös kotoista Evondos -robottia pyörille?

Lääkehuollon ja muun sairaalalogistiikan automaation avulla saavutetaan AZO:n artikkelin mukaan seuraavanlaisia hyötyjä:

  • Medicines are delivered with a higher accountability via an integrated chain of custody systems
  • Automated delivery enables pharmacy technicians to focus on performing high-value tasks such as mixing IVs without committing any mistake.
  • Delivery of medicines can be more frequent and nurses can concentrate on caring for patients rather than worry about missing medicines and supplies.
  • Automated delivery brings down costs and improves on-time reliability.
  • Waste can be collected more frequently, improving control of infection and maintaining a neat appearance in the facility.
  • Automated waste transport brings down the risk of injuries from the transport of heavy loads.
  • Lab test items can be delivered immediately, hence speeding the testing process.
  • Some of these systems have call functionality to deliver to departments behind locked doors.
  • Accurate tracking of high-priced equipment and supplies ensure that the number of lost items is decreased.

https://www.azorobotics.com/Article.aspx?ArticleID=111

Työpajassa ryhmät jaettiin teemojen mukaisiin fokusryhmiin. Eri ryhmien pääkohdat olivat samansuuntaisia Seuraavassa ryhmien pohdintoja koosteena:

Arvolupaus

  • Katkeamaton palvelu (logistiikka)
  • Asiakkaan turvallinen lääkehoito

Sairaalaryhmä:

Potilas

  • Hoidon laatu ja palveluiden saatavuus
  • Hoito henkilökohtaista ja tasalaatuista
  • Tiedon kulku hoitoketjun mukana paranee
  • Virheetön & kirjaamisen oikeus, kaikki kerralla oikein

Hoitohenkilökunta

  • Työn mielekkyys
  • Uuden oppiminen ja kouluttaminen
  • Tukea ja mielenrauhaa päätöksiin
  • Oikeat tiedot käytössä

Yhteiskunta

  • Tuottavuuden paraneminen
  • Kustannustehokkuus
  • Yhtenäiset toimintamallit

Keskeiset hyödyt eri ryhmille

  • Tiedon käyttö johtamisen välineenä
  • Ajanvarausten ja toimintojen ohjaaminen
  • Parantunut potilasturvallisuus
  • Hallitsematon monilääkehoito vähenee
  • Yhteisvaikutukset itsehoitolääkkeiden ja luontaistuotteiden välillä vs. reseptilääkkeet
  • Kirjataan tulevaisuudessa Omakanta/ODA
  • Itsehoitosivustoille tieto -> siirtyy eArkisto/potilastietojärjestelmä

Kansalliset tavoitteet

  • Optimointi: resurssit ja reitit (logistiikka)
  • Laatu
  • Sisäänkirjautuminen
  • Yhteinen rajapinta
  • Kansalaisen turvallinen lääkehoito -> myydään hyvä toimintamalli maailmalle
  • Turvallisuuden varmistaminen -> taustatiedot
  • Tylsien töiden automatisointi -> robotti mukana kliinisessä päätöksenteossa
  • Kansallinen yhteistyö
  • Innovaatioiden rahoituksen tukeminen tuotteistamiseen saakka

Toimenpiteet

  • Järjestelmähaasteet
  • STM/Kela tms antaa kehitystyön puitteet, alustan, projektisoi -> halukkaan toimijat ilmoittautuvat ja sitoutuvat kehitystyöhön projektin ajaksi (vrt. open source -tyyppinen kehitystyö ympäristö)
  • Kansallisten projektien kirjasto nettiin
  • Valinnanvapaus (Ruotsissa)
  • Sairaalarobotiikka hackathon, potilaat mukana kehityksessä
  • Sairaalamaailman mahdollisuuksien selvitys yhteistyössä -> pilotit
  • Yhteneväiset toimintamallit -> määrittely ja käyttöönotto
  • Tiedottaminen ja viestintä -> yhtenäinen kansallinen
  • Kantalaajennus

Oppimiskohteet

  • Ekosysteemin yhteiset perusrakenteet
  • Tietoturva!
  • Rajapinnat ja niiden tunnistaminen -> asiakkuuden siirtyminen eri hoitopaikasta toiseen, miten järjestelmät tunnistavat asiakkaan

Keskustelun aiheet

  • Vastuukysymykset
  • Kenen työtä helpotetaan
  • Yhteiskäyttöautot/välineet. MaaS.
  • AI:n käyttö -> kenellä vastuu virheistä?
  • Sairauksien ennakointi
  • Miten valvonta & viranomaistoiminta?

Mittarit

  • Lääkekustannukset vähenevät/hävikki alas
  • Lääkevahingot vähentyvät
  • Toiminta/menovertailua (laskentaa)

Resurssit

  • Julkisella rahalla kehitysalusta + projektinhallinta
  • Yksityiset toimijat saavat hyödyn tehdystä kehitystyöstä, esim patentti
  • Rahoitus/rahoitusmallit

Kumppanuudet, verkostot ja viestintäkanavat

  • Tietoa siitä mitä saa tehdä (STM)
  • Tieto siitä, mitä on jo tehty (kunnat, yritykset, eri toimijat)
  • Tieto siitä, missä ympäristössä voidaan kehittää, esim yhteinen ”sandbox”
  • ATK -päivät
  • Moniammatillinen yhteistyö, (tietojärjestelmien asiantuntijat/toimittajat)
  • Kuntaliiton foorumi
  • Healthtech Finlandin hyödyntäminen

Korjaa nämä

  • Sisällön kirjaamisesta tiedon hyödyntämiseen
  • Selvitetään mitä on jo tehty, voidaan muokata, mitä puuttuu
  • Miten parhaat ratkaisut saadaan tuotantokäyttöön
  • Lähete lainsäädäntö (hidastaa)
  • Rekisterin pitäjyys
  • Tietosuoja lainsäädäntö

Käytössä olevat ratkaisut, hyvät käytännöt, olemassa olevat osaamisverkostot, käynnissä olevat hankkeet

  • Sairaalan lääkevarasto älyllinen -> toimitukset, eräpäivät, vanhentumispäivät -> suorittaa täydennystilaukset ja poistot ohjelmoinnin mukaan
  • Järjestelmä toimittaa oikeat lääkkeet, määrät ostoille
  • Oston lääkekaapissa potilaskohtainen annosjakelu
  • Ostolla lääkkeiden jakelu mobiilitekniikan avulla*
  • Kotiin lähtiessä järjestelmä toimittaa potilaan lääkitystiedot reseptikeskukseen -> apteekkijärjestelmään -> paikallinen annosjakelu, (esim. KOHO) -> lääkeautomaatit, älydosetit*, IOI huone/kaappi -> palaute hoitoyksikköön -> etäyhteys potilaaseen.
  • Rai (tiedon hyödyntäminen ennakoinnissa)
  • Sora (keskustelemalla hoitoa lasten kanssa)
  • Espoon uusi sairaala seuranta/valvonta aktivoituu vaaratilanteissa
  • Terveys ja sosiaali Effica
  • Apteekeissa robotiikkaa

HUOM!

Hankkeista, hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista kootaan tietoa yhteiseen tiedostoon osoitteessa http://airoisland.fi/happenings/hyvinvointityopajat/hyvinvointirobotiikka-hankkeet/  lisääthän tietämäsi hankkeet sinne yhteystietojen kera!

Robottien ja tekoälyn avulla rakennetaan uutta hyvinvointia, uudella tavalla ja uusin työkaluin. maailmassa. AiRo  -ohjelmaa rakennetaan yhdessä, suurkiitos jälleen kaikille, jotka osallistuitte työpajaan jakamaan osaamistanne! Työpajaan osallistuivat:

Jukka Lähesmaa, STM
Lisbeth Fagerström, professorn i vårdvetenskap, Åbo Akademi
Susanne Hägglund, research architect, Åbo Akademi
Tomi Apostolakis, RPA Team lead, healthcare and governance, Digital Workforce Oy
Minna Laine, toimitusjohtaja, Meditas Oy
Joni Hammar, Päijät-Hämeen keskussairaala
Kaisu Sutinen, Helsingin Yliopisto

Markitta Karvinen, palvelupäällikkö, Helsingin kaupunki
Pirjo Huttunen, kehityspäällikkö Espoon kaupunki

Leena Manner, Evondos Oy
Ari Salmela, Hallintoylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Arttu Perttula ICT-asiantuntija, Satasote
Elina Ottela, asiantuntija, HtM ,esh, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, kehittämisyksikkö
Nicholas Andersson, Airo Island ry.

Leila Lehtinen, hallituksen jäsen, Kela
Liisa Hyssälä, Sitra
Heljä Karvonen, STM
Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala. EU-Eesc
Mikko Puputti, Prizz Oy, Robocoast
Jukka Hissa, Prizz Oy, Robocoast
Henna Granqvist, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
Sanna Hartman, Helsingin kaupunki
Anna-Liisa Lyytinen, Kuntoutuksen osaamiskeskuksen johtaja, Helsingin kaupunki,
Inka Lappalainen, Project manager, Senior Scientist, M.Sc. (Ed), VTT
Risto Suoknuuti, Erityisasiantuntija, Säteilyturvakeskus
Sakari Ranta, Unicom Consulting Oy
Katri Toivakka, tiimivastaava, Eksote, keskussairaala
Merja Lampinen, palvelupäällikkö, Eksote, keskussairaala,
Cristina Andersson
Johanna Mätäsaho

SUURKIITOS KAIKILLE!

Robotit kuntoutuksessa

Robotit kuntoutuksessa seminaari järjestetään 12.9, 8:30-11:00 osoitteessa Viikintie 1, 00560 Helsinki

Useimmat ihmiset tarvitsevat kuntoutusta jossain vaiheessa elämää. Kuntoutuksessa joko toivutaan toimintakyvyn alenemisesta, estetään rappioitumista tai pyritään palaamaan toimintakykyiseksi. Iso osa kuntoutuksesta tapahtuu ihmisten kotona, jossa on mukavampi olla ja kustannukset yhteiskunnalle ovat pienemmät.

Robotit pystyvät auttamaan kuntoutuksessa usealla tavalla. Robotit voivat joko auttaa motivaation ylläpitämisessä tai tehostamaan kuntoutuksen tuloksia. Robottiavusteiset kuntoutuslaitteet ovat tarkempia ja väsymättömämpiä kuin hoitajat. Näiden avulla on jo saatu huomattavia tuloksia aikaiseksi kuntoutukseen liittyen.

Seminaarissa kuulemme ammattilaisten puheenvuoroja kuntoutuksesta ja käyttökokemuksia kahdesta eri kuntoutusrobotista ja niiden tuloksista.

12.9.2017 Robotit kuntoutuksessa.
Kuntoutuksessa on saavutettu hyviä tuloksia, jopa perinteisiä teollisuusrobotteja käyttäen. Ratkaisujen ei tarvitse olla kalliita, mutta niillä voidaan edistää kuntoutumista nopeammin ja helpommin. Mitä ratkaisuja on tarjolla juuri nyt ja mitkä ovat mielenkiintoisimmat kehitystrendit?

Tilaisuus alkaa aamiaistarjoilulla 8:30-9:00 ja jatkuu itse ohjelmalla 9:00-11:00.

Liput seminaariin maksavat 100 € + alv. Ilmoittautumiset osoitteeseen nicholas@airoisland.fi

Tilaisuuden ammatilaispuheenvuorot:

  • Teknologia kuntoutuksen tukena
    Outi Töytäri, Kuntoutusalan asiantuntija, TtM, ft, Tehy ry
  • Kuntoutuksen uudistamiskomitean tehtävä ja tavoitteet
    Eija Sorvari, säätiönjohtaja, Miina Sillanpään Säätiö
  • Robotiikka toiminnallisuuden parantajana. Case: Moto Tiles
    Minna Laine, Toimitusjohtaja, Meditas Oy
  • Hyväksi – hankkeen kokemukset
    Niina Holappa, Projektipäällikkö, Prizztech Oy
  • Tehokasta kävelykuntoutusta robotiikan avulla
    Paulina Iiskala, Fysioterapeutti YAMK, Kehittämispäällikkö, Laitilan Terveyskoti

 

 

Airon vierasblogi: Elina Lehto-Häggroth, Vantaan Kaupunki

Robotiikka, digitalisaatio ja automaatio: näkökohtia mahdollisuuksista ja uhkista

Robotiikka ei ole millään tavoin uusi asia. Robottiteollisuus on viettänyt 50-vuotispäiviään jo v. 2016. Varsinkin teollisuudessa roboteilla on pitkä historia. Vanhemmat robottisovellukset olivat mekaanisia, niiden lähelle oli ihmisen jopa vaarallista mennä. Halpenevat tietokoneet, käyttöjärjestelmät ja sensorit ovat tehneet mahdollisiksi järjestelmät, joita oli vaikea kuvitella aikaisemmin. Teknologioiden nopea kehittyminen on tuonut robotit kaikille inhimillisen elämän alueille.

Elina Lehto-Häggroth sivistystoimen toimialan apulaiskaupunginjohtaja, Vantaan Kaupunki

Teollisuudessa uuden tuotteen saaminen markkinoille vie edelleen aikaa. Esimerkiksi uuden auton tuominen suunnittelupöydältä käyttäjälle voi Yhdysvallioissa viedä 24 kuukautta. US-Robotics- raportissa tavoitteeksi asetetaan, että viiden vuoden kuluessa tuo aika lyhenisi robotiikan ja automaation avustuksella 24 tuntiin! 15 vuodessa aika supistuisi yhteen tuntiin. Teollisuuden ja teollisten työpaikkojen siirtyminen halvan työvoiman maihin Kiinaan, Intiaan ja Meksikoon ei ole enää kannattavaa, kun robotit tekevät työn edullisemmin kuin halvin halpatyövoima. Tämä tulee vähentämään kuljetuskustannuksia ja parantamaan yhtiöiden tuottavuutta. Työpaikkoja se ei lisää, päinvastoin teollisuuden työpaikat vähenevät entisestään. Esimerkiksi Marylandissa sijaitseva tekstiilitehdas Parkdale Mills työllisti 1980-luvulla, kun sen tuotanto tehtiin Amerikassa, 2000 ihmistä. 2013, kun se palasi Yhdysvaltoihin, tarvittiin enää 140 työntekijää. Työpaikkoja toki syntyy robottien suunnittelussa, installoinnissa ja ylläpidossa. Määrä on kuitenkin vähäisempi kuin kadonneiden työpaikkojen luku.

Itsestään kulkevat autot ovat olemassa jo nyt. Googlen itsestään ajavan auton projekti käynnistyi vuonna 2008. vuonna 2012 Googlen automaattisen autojen joukkue oli ajanut yli 300 000 mailia ilman onnettomuuksia. Ne liikkuivat niin ruuhkaisilla moottoriteillä kuin tukkoisessa kaupunkiliikenteessäkin. Mercedes Benzin v. 2014 S-Class on samoin kykenevä ajamaan niin kaupunkiliikenteessä kuin moottoritielläkin 120 mailin tuntinopeudella. Itsestään ajavien autojen käytössä on kuitenkin edelleen haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi vastuukysymyksiin. Autot eivät myöskään vielä selviä esimerkiksi lumisista teistä tai tietyön aiheuttamista esteistä. Viiden vuoden kuluessa arvioidaan itsestään ajavien autojen kehittyvän niin, että ne pystyvät ajamaan missä tahansa kirkkaasti valaistussa modernissa kaupungissa turvallisemmin kuin mihin ihminen kykenee. 15 vuodessa itsekseen ajavat autot pystyvät ajamaan kaikkialla, missä ihminenkin autoilee. Ajamista ei pysty erottamaan kuljettajan suorittamasta kuljettamisesta. Itsestään ajavat autot liikkuvat turvallisemmin ja ennakoitavammin kuin ihmisten kuljettamat autot.

Koko kuljetusketju automatisoituu itsestään kulkevien rekkojen ja lentokoneiden käyttöönoton myötä. Autot ja lentokoneet voidaan pakata ja purkaa robottien avulla 15 vuoden kuluttua. Ihmistyövoimaa ei US Roboticsin ennusteen mukaan tarvita lainkaan.

Maataloudessa työvoima vähenee ennestään. Esimerkiksi hedelmien ja marjojen poiminta automatisoituu. Japanissa kone kerää mansikat hiuksen hienojen värierojen pohjalta vain kypsiä poimien. Poiminta toistetaan joka 8:s sekunti ja se tehdään enimmäkseen yöaikana.

Kymmenen vuoden sisällä näemme todennäköisesti palvelualojen automatisoinnin. Jo nyt on olemassa hampurilaisrobotti, joka tekee tuotteen valmiiksi vihanneksineen ja mehuineen. Japanilainen ketju Kura Sushi omistaa 262 ravintolaa. Niissä käytetään robotteja, jotka ovat mukana tekemässä sushia ja liukuhihna korvaa tarjoilijat. Tuotteiden tuoreudelle ja seisonta-ajalle on olemassa raja-arvo, jonka saavutettuaan ne putoavat pois hihnalta automaattisesti. Tilaus tapahtuu ruudulta, lasku on automaattinen ja robotit puhdistavat lautaset ja vievät ne keittiöön. Työnjohto hoidetaan keskitetysti monitorilla. Sushin hinta on yksi dollari, mikä alittaa selvästi kilpailijoiden hinnat. Pikaruuan robottituotanto on hygieenisempää, asiakkaan valinnat nopeutuvat, tilaukset tarkentuvat ja virheet vähenevät. Myös vähittäiskaupan sovellukset kehittyvät nopeaa tahtia.

Nyt kouluansa käyvät lapset elävät aikuisena maailmassa, jossa robottien rooli kaikilla elämänalueilla on merkittävä. Siksi ei enää kannata kysyä, kuuluvatko tietokoneet, mobiililaitteet ja robotit kouluihin. Opetuksessa voi monella tavoin käyttää robotteja tukena. Silti robotit tuskin korvaavat opettajia. Tärkeää on, että lapset oppivat ohjelmoimaan, käyttämään tietokoneita oppimisessa ja vaikkapa rakentamaan robotteja. Tästä lukuisia esimerkkejä Suomessa. Tietotekniikan ja robotiikan tulee olla mukana kaikessa opetuksessa.

Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Jotta ihmiset voivat elää hyvin uudessa tilanteessa on mietittävä myös yhteiskunnallisia innovaatioita. Jos ajatellaan, että automatisoituminen Suomessa koskisi noin seitsemää prosenttia työvoimasta (EVA 2016), on kyse isosta muutoksesta, mutta ei koko yhteiskuntaa uhkaavasta asiasta. On kuitenkin huolehdittava siitä siitä, että panostammme osaamiseen ja sen uudistamiseen, robotti -ja teknologiayritysten sijoittumiseen Suomeen sekä mietimme myös perustuloa vaihtoehtona työn vähenemiselle. Uusia ammatteja syntyy samalla kun vanhoja katoaa.

Koulutusjärjestelmää on syytä ajatella uusiksi niin, että ihmisillä on myös aikuisina mahdollisuus kouluttautua uudelleen muutoin kuin aloittamalla koko koulutus uudelleen nuorten oppilaitoksissa. Osaamisen päivitys ja uuden ammatin oppiminen tulee tehdä helpoksi ja työpaikkojen tarpeita palvelevaksi. Nykyisinkin tällaista koulutusta on, mutta muutokset edellyttävät uudenlaista mittakaavaa ja toimintatapaa.

Robotit ja automatiikka muuttavat työnkuvia syvällisesti ja jatkuvasti. Vanha työ ei palaa takaisin, vaan muutos on pysyvä. Tuottavuus paranee uusilla aloilla ja heikkenee vanhoissa työpaikoissa. Uusia työpaikkoja syntyy, mutta ne edellyttävät työttömiksi jääviltä uuden ammatin oppimista.

Jotta robotisoituminen ei pidemmälläkään aikavälillä johtaisi joukkotyöttömyyteen ja suuriin tuloeroihin, on pohdittava koulutuksen lisäksi verojärjestelmää, perustuloa ja työn tekemisen malleja. Verotus perustuu suurimmalta osin palkkaveroihin. Palkkaveron pienentyessä on mietittävä muita verotuksen muotoja. Robottivero tuskin on ratkaisu, mutta pidemmällä aikavälillä se voi olla osa rahoitusta. Robotiikan tuoman ihmistyön vähenemisen ei tarvitse olla ongelma, mutta ilman koko yhteiskunnan syvällistä pohdintaa ja uudistamista se voi johtaa suuriin tuloeroihin ja massatyöttömyyteen, joita kukaan ei halua.

Ohjelmistorobotit digiviidakon oppaina ja työntekijöinä.

 

Ohjelmistorobotiikasta ja tekoälystä povataan suurta auttajaa moneen ongelmaan. Samalla niihin liittyy monia pelkoja, kuten työpaikkojen menetys. Kuten aiempikin teknologia, tekoäly ja ohjelmistorobotiikka tuskin tuhoavat maailmaa. Sen sijaan niiden avulla voimme luoda paremman paikan ihmisille asua ja elää.

Tekoäly sekä ohjelmistorobotiikka ovat terveydenhoidossa suuri mahdollisuus. Ohjelmistorobotiikan avulla hoitajille ja lääkäreille vapautuu enemmän aikaa varsinaiseen työhön. Tietojen käsittely on nopeampaa, sujuvampaa ja virheettömämpää kun robotti hoitaa työn.

Tekoäly on hyvä käsittelemään ja analysoimaan suuria tietomääriä ja tekemään (tai ehdottamaan) ratkaisuja. Esimerkiksi Japanissa on tekoäly tunnistanut harvinaisen leukemian, jonka avulla lääkärit pystyivät pelastamaan potilaan.

Tekoäly ja ohjelmistorobotiikka valtaa hyvinvointialaa Suomessa. Tule kuuntelemaan, oppimaan ja keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa, miten ohjelmistorobotiikka ja tekoäly edistävät tehokkuutta ja hyvinvointia erilaisissa prosesseissa.

15.8.2017 9:00-11:00 Ohjelmistorobotit digiviidakon oppaina ja työntekijöinä.
Hoitajien ja lääkärien työajasta merkittävä osa kuluu erilaisten tietojärjestelmien parissa. Miten ohjelmistorobotit voivat vapauttaa aikaa varsinaiselle hoitotyölle?

Liput seminaariin maksavat 100 € + alv. Ilmoittautumiset osoitteeseen nicholas@airoisland.fi

Tilaisuus järjestetään Airo Islandin tiloissa, Viikintie 1, Helsinki

  • Hyvinvointia robotiikalla 
    Nina Nissilä, CDO, State Treasury of Finland
  • Tekoäly terveydenhuollossa – Organisaatiokeskeisestä reaktiivisesta sairauksien parantamisesta suunnataan kohti yksilökeskeistä hyvinvoinnin ennaltaehkäisevää tukemista
    Matti Ristimäki, Head of Wellbeing, Data-Driven Businesses & Public, Tieto Oyj
  • Ohjelmistorobotiikan porttiteoria
    Katriina Valli, Lead Process Consultant, RPA , Knowit Oy
  • Ohjelmistorobotiikka: Strategia ja implementointi
    Janne Kaisto, Group Head of Robotics, Nordea Bank Ab
  • Tekoäly oman ammatillisen kehityksen tukena
    Harri Ketamo, Founder, HeadAi Oy

 

Seminaarin jälkeen järjestämme hyvinvoinnin työpajan.

#hyteairo blogi 2: Ensimmäinen työpaja

Robotiikka kodeissa ja kotihoidossa (ikääntyneiden ja vammaisten näkökulma)

Tutustu #hyteairo ohjelman esittelyyn.

Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laatiminen käynnistyi kotihoitoon keskittyvässä työpajassa 13.6.2017 Airo Islandilla. Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laatiminen käynnistyi kotihoitoon keskittyvässä työpajassa 13.6.2017 Airo Islandilla. Työpajaan osallistui 20 henkilöä eri tahoilta ja eri puolilta Suomea. Blogeissa kerrotaan tiivistelmiä työpajoista. Laajempi katsaus julkistetaan raportissa keväällä 2018. Kommentit ovat tervetulleita!

Meidän kaikkien tuntema ikinuori Aira Samulin on kiertänyt vanhusten luona jakamassa teknologian ilosanomaa. Sanoman keskiössä on viesti: teknologian avulla voimme elää pidempään itsenäistä ja arvokasta elämää meille rakkaimmassa paikassa – kotona. ”Kaikki haluavat asua kotona niin pitkään kuin suinkin mahdollista” Aira totesi eräässä seminaarissa.

Laki on Airan kanssa samaa mieltä:

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista:
14 § Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet

Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Palvelut on sovitettava sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita.

Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman ensimmäinen työpaja pohti, miten tekoälyä ja robotiikkaa voidaan hyödyntää kotihoidon laadun ja kustannustehokkuuden parantamisessa.

Seuraavana yhteenvetoa työpajan tuloksista strategisen jäsentelyn mukaisesti.

  1. Arvolupaus:

#hyteairo ohjelman keskeisenä päämääränä on luoda arvolupaus, joka voi kantaa läpi kaikkien suunnitelmien, hankkeiden ja toimenpiteiden. Työpajan pohdinnassa korostuivat:

Asiakas/potilas

  • Ihmisarvo ja itsemääräämisoikeus
  • Yksityisyys ja tietosuoja
  • Helppokäyttöisyys
  • Turvallisuus ja luottamus

SoTe -ammattilaiset

  • Resurssien järkevä kohdentaminen
  • Laadukkaampi ja monipuolisempi toiminta
  • Helppokäyttöisyys

Yhteiskunta

  • Kustannusnäkökulma
  • Teknologian ja uuden liiketoiminnan kehittäminen (2MRD€ -> 10MRD€)
  1. Kansalliset tavoitteet noudattavat samaa linjaa arvolupauksen kanssa:

  • Yhdenvertaisuus
  • Toimintakyky ja hoidon vaikuttavuus
  • Kansalaisten luottamus ja kyky omaksua uusia toimintatapoja
  1. Oppimiskohteet

  • Poikkitieteellisyys (kaupallinen, tekninen, kliininen)
  • Riskinottokyky
  • Johtaminen mahdollistaa käyttöönoton
  • Paljon toimijoita – yhteinen agenda?
  1. Keskustelun aiheet

  • Laitteiden ylläpito
  • Saatavan datan omistajuus ja hyötykäyttö
  • Imagostrategia: ”Robotti” voi kuulostaa pelottavalta
  • Robotin tooli (resurssien kohdentaminen, työpaikat, veronmaksu)
  • Etiikka, yksinäisyys
  • Polarisaation vahvistumisen uhka
  1. Toimenpiteet

  • Etädiagnostiikka, ennakoiva diagnostiikka, kotiin vietävä teknologia, etämonitorointi -> esteiden poistaminen uusien teknologioiden markkinoille tuomiseksi.
    – ”hoivarobotti kiihdyttämö”
    – ”Palveluasumisen koelaboratorio – testauspaikka”
  • Rahoituksen ehdot muutettava, jotta jokaisen ei tarvitse tehdä jokaista kokeilua itse.
  • Myös MedTech -alan lainsäädäntövalmennus.
  1. Resurssit

  • Infra toimivaksi koko maassa!
  • Luovia tapoja?
  1. Kumppanuudet, verkostot ja viestintäkanavat

  • Asiakkaat/potilaat
  • Omaiset
  • SoTe -ammattilaiset
  • Laitteiden ja ohjelmistojen suunnittelijat ja toimittajat
  • Lainsäätäjät ja valvonta (Valvira)
  1. Mittarit

  • Asiakastyytyväisyys
  1. Käytössä olevat ratkaisut, hyvät käytännöt, olemassa olevat osaamisverkostot, käynnissä olevat hankkeet

Hirmuinen määrä laitteita ja hankkeita. Tietojen jakaminen ja yhtenäistäminen todella tärkeää. Katso jatkuvasti päivittyvä lista eri hankkeista ja käytännöistä: http://airoisland.fi/happenings/hyvinvointityopajat/hyvinvointirobotiikka-hankkeet/

Projekti jatkuu

Kotihoito on tärkeä ja suuri osa-alue. Kotihoidon ratkaisuihin palataan vielä uudestaan myöhemmin ohjelman laatimisen aikana. Työpajassa syntyi paljon materiaalia, josta tässä blogissa vain osa. Kaikki ajatukset ovat tallella ja niihin palataan jatkossa uudelleen ja uudelleen.

Hyvinvoinnin kansallista AiRo -ohjelmaa rakennetaan yhteisöllisesti, avoimesti ja joukkoistamalla. Suuret kiitokset työpajaan osallistuneille, teidän ansiostanne ohjelma rakentuu kaikkia kansalaisia ja eri tahoja palvelevaksi, inhimilliseksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi.

Tiina Pesonen, tietojohtaja STM
Janne Keskinarkaus, projektinjohtaja LSHP
Mikko Häikiö, kehittämispäällikkö LSHP
Jouni Lyly-Yrjänäinen, TTY
Vesa Tiitola, TTY
Leena Manner, Airo Island ry/Evondos Oy
Satu-Minna Piiroinen, PKKY, Joensuu
Nicholas Andersson, Airo Island ry.
Pirjo Huttunen, kehityspäällikkö Espoon kaupunki
Nina Nissilä, Digijohtaja Valtiokonttori/D9
Antti Saarinen, erityisasiantuntija Turun kaupunki
Juha Jolkkonen, toimialajohtaja Helsingin kaupunki
Kirsi Sillanpää, johtaja, Tehy ry
Mari Kangasniemi, dosenti, Itä-Suomen yliopisto
Marketta Karvinen, palvelupäälllikkö, Helsingin kaupunki
Risto Suoknuuti, erityisasiantuntija, STUK
Kaisu Sutinen, Helsingin kaupunki
Jarno Talvitie Hyvinvointialan liitto
Olli Lehtilä, LVM

 

 

#hyteairo blogi 1: Johdanto

Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laatiminen on käynnistynyt!

Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laatiminen käynnistyi kotihoitoon keskittyvässä työpajassa 13.6.2017 Airo Islandilla. Työpajoista julkaistaan blogeja, tämä viesti on tarkoitettu johdannoksi. Allaolevasta tekstistä löydät keskeiset ohjelman laatimiseen ja siihen osallistumiseen liittyvät tiedot.

Seuraa myös Twitterissä aihetunnistetta #hyteairo

Tuleviin blogeihin kommentointi on avointa kaikille. Tarkoituksena on saada mahdollisimman monen ääni kuuluville. Tutustuthan kommentointiohjeisiin, jotka löytyvät jokaisen blogin lopusta.

Hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laatimisen keskeiset teemat, tavoitteet ja työskentelytavat

Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman (ohjelma) tarkoitus on rakentaa strateginen tiekartta tekoälyn ja robotiikan hyödyntämisen suuntaviivoiksi ja toimenpiteiksi suomalaisella hyvinvointialalla.

Ohjelman rakentaminen on käynnistynyt valmisteluosuudella, joka valmistui helmikuussa 2017. Valmistelussa hyödynnettiin mm. työpajaa, jossa tarkasteltiin tekoälyn ja robotiikan mahdollisuuksia ja haasteita SWOT kehikon avulla. Työpajaan osallistui noin 30 henkilöä hyvinvointialan eri tahoilta. Valmistelun muistio on luettavissa: …(osoite/tiedosto)… Valmistelun tuloksena syntyi myös kuusi priorisoitua teemaa ohjelman rungoksi:

  • 1)robotiikka kodeissa ja kotihoidossa (ikääntyneiden ja vammaisten näkökulma)
  • 2a) robotiikka terveydenhoidon laitoksien logistiikan ja palveluasumisen tukena
  • 2b) sairaalarobotiikka
  • 3) robotiikka kuntoutuksessa
  • 4) robotiikka lääkehuollossa (logistiikka ja lääkerobotit)
  • 5) keinoäly terveyden ja hyvinvoinnin sekä sosiaaliturvan tietojärjestelmissä, tutkimuksessa ja tiedon hyödyntämisessä
  • 6) toimintaedellytykset (mitä toimintaedellytyksiä keinoälyn ja robotiikan hyödyntämiseen tarvitaan? Näkökulmina mm. lainsäädäntö, koulutus ja osaaminen sekä yhteistyömallit

AiRo -ohjelman tarkoituksena on kuvata:

  1. Mitä teknologioita tarkoitetaan hyvinvoinnin AiRo -teknologioilla? Mitkä ovat alan teknologioiden keskeiset ajurit?
  2. Ohjelman keskeiset kohderyhmät, sidosryhmät ja toimijat.
  3. Suomalaisen hyvinvoinnin visio: AiRo teknologioiden vaikutus suomalaiseen hyvinvointiin.
  4. Tavoitteet ja toimenpiteet aikajanoilla: välittömästi käynnistettävät toimenpiteet, lähitulevaisuuden tavoitteet ja toimenpiteet, pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ja aikomukset (strategic intents).
  5. STM:n rooli ja tehtävät AiRo -ohjelman toteuttajana.

 

Ohjelman työstäminen ja rakentaminen

Ohjelma työstetään ”Robotiikka hyvinvoinnin mahdollistajana” -seminaarisarjan yhteydessä järjestettävillä työpajoilla Airo Islandin tiloissa. Seminaariohjelma http://airoisland.fi/happenings/robotiikka-hyvinvoinnin-mahdollistajana/ Osallistujat työpajoihin kutsutaan, työpajaan osallistuville päivän seminaari on maksuton.

Hyvinvoinnin AiRo -ohjelma sekä työpajat

Hyvinvoinnin AiRo ohjelman työpajat toteutetaan ”Robotiikka hyvinvoinnin mahdollistajana” seminaarien yhteydessä viisi kertaa 14.6.2017 – 20.2.2018 välisenä aikana. Työpajoissa käsitellään AiRo -ohjelman kuutta teemaa, jotka ovat:

Jokaiseen työpajaan liittyy a) valmistelu, joka käsittää aiheeseen erikoistuneiden asiantuntijoiden kutsumisen (3-5 asiantuntijaa/työpaja), materiaalin ja työmenetelmän valmistamisen, sekä orientoivat keskustelut STM:n ja muiden sitoutuneiden tahojen kanssa. b) työpajan moderoinnin c) työpajan sisällön ja tulosten jäsentämisen, johtopäätökset sekä blogimuotoisen raportin työstämisen. Työpajaan osallistuvien ohjeistamisen sähköpostitse. Ohjeistaminen käsittää pdf tai muun muotoisen tiedoston, jossa perusohjeiden (aika&paikka) lisäksi kuvataan työpajan tarkoitus sekä kokonaisohjelman tarkoitus ja tavoitteet. Työpajojen aikajakson ajaksi otetaan käyttöön Lyyti -ohjelma, joka helpottaa ilmoittautumisten, muistutusten jne hallinnointia. Ennen työpajaa klo 11-12 on mahdollisuus osallistua omakustanteiseen lounaaseen ravintola Koskenrannassa. Työpajassa on tarjolla kahvia/teetä ja pikkuleipiä.

Jokaisen työpajan jälkeen syntyy osio Hyvinvoinnin AiRo -ohjelmaan.

Osiokohtaisen tuotoksen perusrakenne:

  1. Katsaus (mm. mitä teemassa ajankohtaista (esim. tutkimuksen alueella) mitä uusia digiratkaisuja saatavilla/tulossa, mitä hankkeita käynnissä)
  2. Työpajan yhteenveto/johtopäätökset
  3. Ehdotukset teeman kansallisiksi tavoitteiksi
  4. Ehdotukset toimenpiteiksi (mm. mitä hankkeita pitäisi käynnistää ja keneltä toimenpiteitä odotetaan)

Jokaisesta osiosta syntyy myös blogimuotoinen muistio. Tarkoituksena on, että materiaalin työstäminen jatkuu myös työpajan jälkeen esim. blogitekstien kommenttiosioissa.

Hyvinvoinnin AiRo -ohjelman työpajojen tehtävänä on tuottaa:

  • 3-5 ehdotusta teemaan liittyvistä kansallisista tavoitteista
  • 3-5 oppimiskohteen tunnistaminen
  • 3-5 uutta keskustelunaihetta
  • 3-5 ehdotusta konkreettisista toimenpiteistä

Tavoitteilla tarkoitetaan yhteisiä, kansallisen tason tavoitteita, joita voidaan toteuttaa samanlaisina tai saman tyyppisinä koko maassa. Tavoitteisiin liittyy myös vastuutahojen määrittely sekä arviot tavoitteiden mahdollistamisesta.

Oppimiskohteet voivat olla esimerkiksi tarpeita uudelle tutkimukselle tai osaamisen kehittämiselle.

Keskustelunaiheet voivat liittyä esimerkiksi eettisiin tai sosiaalisiin kysymyksiin.

Konkreettiset toimenpiteet ovat toimenpiteitä, jotka nähdään mahdolliseksi toteuttaa lyhyellä aikavälillä. Työpajoissa hahmotellaan myös toimenpiteitä, joiden toimeenpano on mahdollista/tarpeellista pidemmällä aikavälillä. Pidemmän aikavälin toimenpiteitä voidaan tuottaa myös ideariihessä, ideariihien tulokset käsitellään julkaistavaksi loppuraporttiin.

Osa toimenpiteistä voi olla kokeilumuotoisia ”sprinttejä” eli nopeita kokeiluja tai toimeenpanoja. Sprinteistä voidaan raportoida blogien kommenttiosioista. Kommenttiosiot huomioidaan ja sisällytetään kokonaisohjelmaan tai sen liitteisiin.

Viimeisen työpajan jälkeen työstetään raportti, jossa kuvataan hyvinvoinnin AIRo -ohjelma kokonaisuudessaan, sekä prosessin aikana syntyneet sprintit, toimenpiteet ja ehdotukset. AiRo hyvinvointiohjelman raportin keskeinen tavoite edellä mainitun kuvauksen lisäksi on tärkeää korostaa prosessinomaisuutta ja jatkuvaa kehitystä. Raporttiin liittyy myös powerpoint esitys, jota voi hyödyntää ohjelmaa esiteltäessä. Raportti sisältää myös yhteenvedon sekä suositukset eri tahoille.

Työpajat järjestetään seuraavina päivinä klo 12-14:

  1. 6.2017 1) Robotiikka kodeissa ja kotihoidossa (ikääntyneiden ja vammaisten näkökulma)
  2. 8.2017 2a) robotiikka terveydenhoidon laitoksien logistiikan ja palveluasumisen tukena sekä 2b) sairaalarobotiikka
  3. 9.2017 3) robotiikka kuntoutuksessa
  4. 10.2017 4) robotiikka lääkehuollossa (logistiikka ja lääkerobotit)
  5. 11.2017 5) keinoäly terveyden ja hyvinvoinnin sekä sosiaaliturvan tietojärjestelmissä, tutkimuksessa ja tiedon hyödyntämisessä
  6. 12.2017 6) toimintaedellytykset (mitä toimintaedellytyksiä keinoälyn ja robotiikan hyödyntämiseen tarvitaan? Näkökulmina mm. lainsäädäntö, koulutus ja osaaminen sekä yhteistyömallit
  7. 2.2018 7) Hyvinvointiohjelman yhteenveto, arviointi sekä seuraavat askeleet.

Työpajoille luodaan oma alasivu airoisland.fi sivustolle.

Työpajojen vetäjinä toimivat Cristina Andersson ja Johanna Mätäsaho.

Työpajojen blogimuotoinen muistio syntyy viikon sisällä työpajan jälkeen. Itse ohjelmaosuus valmistuu viimeistään ennen seuraavaa työpajaa.

Voit kommentoida blogia kommenttiosiossa. Muistathan, että kommenttien tulee olla asiallisia, perusteltuja sekä rakentavia. Kaikenlaiset herjaukset, perustelemattomat ”onelinerit” sekä asiaankuulumattomat kommentit poistetaan, jotta materiaali palvelisi mahdollisimman hyvin hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laatimista. Rakentavalla kommentilla, myös kritiikki on tervetullutta, olet mukana rakentamassa inhimillisiin ja kestäviin arvoihin pohjautuvaa ohjelmaa.

Robotit kotona – seminaari 13.6 klo 8:30 – 11:00

Robotiikka hyvinvoinnin mahdollistajana seminaarisarja jatkuu 13.6.2017 klo 8.30-11.00
Airo Island, Viikintie 1,00560 Helsinki. Tekniikan museon vieressä

Robotit tulevat kotiin hoitamaan eri tehtäviä. Mitkä tehtävät roboteille kuuluu ja miten tämä auttaa kotihoitoa tarjoamaan parempaa palvelua? Robottien avulla pystytään tarjoamaan ihmisille lisää aikaa omassa kodissa, kun muuten oli aika lähteä hoivakotiin.

Yhä enemmän halutaan mahdollistaa itsenäisen elämän jatkaminen kotona. Myös vanhukset asuvat mielellään kotona siihen saakka, kun siihen ei ole mitään mahdollisuuksia. Uudet kotiapurobotit voivat auttaa itsenäisessä asumisessa tai omaishoitajan tukena.

Mitkä ovat robotiikan tämän hetkiset hyödyt, entä miltä näyttää tulevaisuudessa? Robotit vaikuttavat myös kustannuksiin ja yhteiskuntaan, seminaarissa keskustelemme muutoksesta.

Ohjelma:

  • Lääkehoivarobotin kokemukset, sekä yhteiskunnallinen merkitys
    Katja Kivinen, Evondos-palvelun pääkäyttäjä, Vantaan kaupunki sekä Markus Mäkelä, Myyntijohtaja, Evondos Oy
  • Kotihoidon toiminta elämänlaadun kohentajana
    Kuinka hoiva mahdollistaa ihmisen asumisen mahdollisimman pitkään kotona. Kuinka fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toiminta otetaan huomioon ja miten teknologia on avuksi.
    Minna-Liisa Luoma, Yksikön päällikkö, Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky, THL
  • Robotiikan kustannusvaikutukset kotihoidossa
    Jouni Lyly-Yrjänäinen, Yliopistonlehtori, TkT, Tampereen teknillinen yliopisto
  • Toimiva arki, teknologia ja apuvälineet kotona asumisen tukena
    Mira Helander-Djateu, Asiakkuuspäällikkö, fysioterapeutti, Toimiva Koti

Seminaarisarjan kumppaneina on Sosiaali- ja Terveysministeriö, Tehy ry sekä Evondos Oy

Liput seminaariin maksavat 150 €+ alv

Seminaarisarjan ohjelma ja liput.

Lisäksi seminaarin jälkeen järjestetään Kansallisen hyvinvoinnin Airo-ohjelman wrokshop.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen Nicholas Andersson nicholas@airoisland.fi 040-5016505

Robotit laitoksissa ja palvelukodeissa seminaari

Robotiikka terveydenhoidossa seminaarisarja jatkuu 16.5.2017 klo 8.30-11.00
Airo Island, Viikintie 1,00560 Helsinki. Tekniikan museon vieressä.

Miten robottien avulla helpotetaan henkilökunnan työtaakkaa ja parannetaan asukkaiden elämänlaatua? Mikä on palvelusasumisen tulevaisuus?

Uusien teknologioiden murros vaikuttaa palvelukodeissa. Muutoksia tulee näkymään tiedon keräämisessä, sen hyödyntämisessä sekä palveluiden kehityksessä. Seminaarissa tuomme esille viimeaikaista tutkimusta sekä käytännön kokemusta uusien teknologioiden tulosta palveluasumisessa.

Tilaisuuden avaa Jukka Lähesmaa, erityisasiantuntija, Hallinto- ja suunnitteluosasto, Tietoyksikkö, Sosiaali- ja Terveysministeriöstä. Lähesmaa kertoo kansallisen hyvinvoinnin Airo-strategian kehityksen seuraavista askeleista.

Lisäksi puheenvuoroissa ovat:

  • Kansallisen hyvinvoinnin Airo-strategia: seuraaavat askeleet
    Jukka Lähesmaa, erityisasiantuntija, Sosiaali- ja Terveysministeriö
  • Robotti palveluasumisessa: avaruusolio vai työkaveri?
    Lea Hennala, erikoistutkija sekä Helinä Melkas, professori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
  • Miten robotit nähdään mahdollisuutena
    Helena Launiainen, Kehittämispäällikkö, Miina Sillanpään Säätiö sekä Minna Saranpää, toimitusjohtaja, Asumispalvelukeskus Wilhelmiina
  • Toimintakyvyn määrittely ja hyödyntäminen ICF:n ja tietorakenteiden avulla
    Heidi Anttila, Erikoistutkija, Terveyden ja Hyvinvoinninlaitos (THL)

Seminaarisarjan kumppaneina on Sosiaali- ja Terveysministeriö, Tehy ry sekä Evondos Oy

Liput seminaariin maksavat 150 €+ alv

Seminaarisarjan ohjelma ja liput.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen Nicholas Andersson nicholas@airoisland.fi 040-5016505

Robotiikka terveydenhoidossa seminaarisarja jatkuu 25.4.2017 klo 8.30-11.00

Robotiikka terveydenhoidossa seminaarisarja jatkuu 25.4.2017 klo 8.30-11.00
Airo Island, Viikintie 1,00560 Helsinki. Tekniikan museon vieressä.

Robotit ovat jo tulleet sairaaloihin ja vallankumous jatkuu robottien tullessa yhä kyvykkäimmiksi ja oppivimmiksi.

Miten sairaala muuttuu? Miten eri tehtävät muuttuvat? Mitä robotteja sairaaloissa on jo nyt ja mitä on tulossa lähiaikoina? Tule kuulemaan asiantuntijoiden puheenvuoroja työstä, roboteista ja ohjelmistoroboteista. Puhujina mm. dosentti Mari Kangasniemi Itä Suomen yliopistosta sekä Heikki Länsisyrjä, Digital Workforce Oy:sta.

Seminaarisarjan sisältö ja liput.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen Nicholas Andersson nicholas@airoisland.fi 040-5016505

Robotiikka terveydenhoidossa seminaarisarja

TIEDOTE 23.3.2017

Robotiikka terveydenhoidossa seminaarisarja
Kick-off 28.3.2017 @Airo Island

Robotiikka terveydenhuollossa kiinnostaa, pelottaa ja puhuttaa. Selvää on, että kestävyysvajeen hoitamiseen tarvitaan rakenteellisten ratkaisujen ohelle palvelujen sisältömuutoksia eli automaatiota ja robotiikkaa. Vievätkö robotit sairailta ja vanhuksilta hoitajat?

Terveydenhoidossa robotteja voidaan käyttää lähinnä hoivaan, lääketieteelliseen hoivaan ja itsehoitoon liittyvissä tehtävissä. Roboteilla voidaan korvata ennemminkin yksittäisiä työtehtäviä kuin kokonaisia ammatteja. Uusi teknologia herättää paljon kysymyksiä niitä käyttävän hoitohenkilöstön sekä asiakkaiden parissa. Tarvitaan paljon tietoa ja uutta osaamista, jotta robotit saadaan palvelemaan eri ammattilaisia, potilaita ja muita hoidon piirissä toimivia parhaalla mahdollisella tavalla.

Robotiikka terveydenhoidossa seminaarisarja tuo esille tämän aihealueen tietoa, esimerkkejä sekä visioita. Suomessa ja maailmalla käytetään robotiikkaa terveydenhoidossa ja hyvinvoinnin edistämisessä ja sarjan tarkoituksena on tuoda tämä tieto esille helposti.

Seminaarisarjan tavoitteita ovat:

  • Luoda yleiskatsaus robotiikan käyttömahdollisuuksien nykyhetkeen ja lähitulevaisuuteen
  • Tarkastella terveydenhuollon robotiikan keskeisiä osa-alueita
  • Synnyttää ymmärrys käytännön toteutusten ja osaamisten uusista tarpeista
  • Esitellä konkreettisia ratkaisuja terveysalan keskeisiin haasteisiin

Seminaarisarja koostuu käynnistävästä kick-off-seminaarista ja 10 seminaarista. Seminaarit käynnistetään sosiaali- ja terveysministeriön alustusksella ja ohjelmaa jatketaan robotiikka-ammattilaisten esityksillä kokemuksista ja visioista robotiikasta terveydenhoidossa.

Sarjan ohjelma sekä lippujen hinnat löytyvät osoitteesta www.airoisland.fi. Median edustajia pyydetään ilmoittautumaan seminaareihin toiminnanjohtaja Nicholas Anderssonille.

Seminaarisarjan kumppaneita ovat sosiaali- ja terveysministeriö, Tehy ry ja Evondos Oy

Seminaarisarjan järjestää yhteistyössä Airo Island ry ja Develor Productions Oy.

 

Lisätietoja ja median ilmoittautumiset: toiminnanjohtaja Nicholas Andersson, puh 040 501 6505

 

Viekö robotit meidän työt?

Lyhyt vastaus on ei, robotit eivät vie meidän töitä. Robotit todennäköisesti luovat työpaikkoja ja mahdollistavat uusia tapoja tehdä töitä. Hyvin varmasti robotit vie osan työpaikoista ja aivan varmasti robotit vie osan työtehtävistä.

Tähän päivään asti teknologia on vienyt ihmisiltä töitä ja työtehtäviä. Tilalle ihmiset ovat saaneet enemmän ja erilaisia töitä sekä korkeampaa elintasoa. Tämä trendi tulee jatkumaan robotisaation ja tekoälyn saapuessa. Ihmiset ovat olleet hyviä keksimään itselleen uutta tekemistä ja tarjoamaan erilaisia palveluja sekä tuotteita joka on teknologian ja elintason nousun myötä tulleet mahdollisiksi.

Esimerkkejä joita tapaan käyttämään tässä yhteydessä on hakukoneoptimointi sekä personal trainer. Hakukoneoptimointia ei tehty kovin paljoa vielä 2000-luvun vaihteessa ja on nykyään jo oma toimialansa. Personal trainereita taasen on ollut jo pitkään, mutta heitä on huomattavasti enemmän nykyään kuin ennen. Vielä 50 vuotta takaperin, nämäkin ihmiset olisivat todennäköisesti olleet tehtaalla töissä liukuhihnan ääressä.

Työpaikkojen menettämisestä on ollut puhetta tasaisin väliajoin viimeisen reilun sadan vuoden ajan. Ihmisten työt ovat ajan saatossa kadonneet mikrosiruille, transistoreille, spinning jennyille sekä internetille. Tällä kertaa pelon aiheena ovat robotit ja tekoäly. Robotit yhdistettynä tekoälyyn vaikuttaa monipuolisemmalta uhalta, sillä ne tuntuvat vaikuttavan laajemmin eri yhteiskunnan aloihin kuin aiemmat teknologiat. Nyt olemme jättämässä mm. liikenteen, teollisuuden, terveydenhoidon robottien hoidettavaksi.

On totta, että robotisaatio tulee vaikuttamaan meidän elämäämme suuresti, varmasti jopa suuremmin kuin tietokoneet ja internet. Kuitenkin ihminen on fiksu ja keksii itselleen aina tekemistä. Tekemisen luonne muuttuu yhä enemmän luovaan ja ongelmien ratkaisevaan suuntaan. Toivon, että tulevaisuuden tekeminen on ihmislähtöistä ihmisille suunnattua tekemistä, joka tuottaa iloa tekijälleen ja vastaanottavalle ihmiselle.

 

Nicholas Andersson
Toiminnanjohtaja
Airo Island

Robottiveron haasteita

Viime aikoina on enemmän noussut esille keskustelua robottiverosta. Keskustelu todennäköisesti on saanut uutta puhtia kun Bill Gates antoi haastattelun jossa hän totesi robottiveron olevan yksi keino varmistaa valtioiden tulot ja säilyttää ihmisten työpaikat.

Robottivero voi alkuun kuulostaa hyvältä idealta, kun verrataan robotin työpanosta ihmisen työpanokseen. Tuntuu loogiselta, että työtä pitää verottaa välittämättä siitä onko työntekijä ihminen vai kone.

Ensimmäinen haaste liittyykin juuri sanaan kone tai robotti. Kuinka määrittelemme mikä on robotti jota verotetaan? Monessa paikassa on jo käytössä eri ratkaisuja jotka tekevät töitä ihmisen puolesta. Esimerkkinä voidaan nostaa esille tiskikone, joka pesee tiskit eikä tarvita ihmisiä tiskaamaan. Toisaalta kirjoja painetaan kovaan tahtiin ja verrattava ihmisten tarve käsin kopioimaan sama määrä kirjoja on suunnaton. Uudenlaisia robotteja on kehitteillä koko ajan ja määritelmä robotista varmasti myös elää ajan mukana.

Toinen kysymys robottiveroon liittyy veron laatijaan. Kuka verottaa robotteja ja kenelle rahat siitä kertyvät. Yleensä valtio verottaa ja rahat tulevat valtion käyttöön. Ihmisten kohdalla tämä toimii verrattain hyvin. Robottiveron haasteena on tuotanto painotteisuus sekä tuotannon helppo liikkuvuus. Tuotantoa tehdään siellä, missä se on halpaa. Robottivero helposti ajaa tuotannon maihin, joissa sitä ei ole käytössä. Jos esimerkiksi EU päättää käyttää robottiveroa, niin hyvin nopeasti yritykset siirtävät tuotantonsa maihin joissa veroa ei käytetä. Suomessa toimiva autotehdas ei sijaitsisi Suomessa ilman robotteja, jolloin se ei myöskään työllistäisi yhtäkään ihmistä.

Viimeisimpänä ja tärkeimpänä koen robottiveron hidastavan teknologian kehitystä. Jos yritykset eivät saa hyötyä tehokkuuden lisäämisestä koneiden avulla ei heillä ole tarvetta kehittää toimintaa siltä osin eteenpäin. Ihmiskunta voi paremmin teknologian kehittyessä ja sitä kehitystä ei pidä jarruttaa keinotekoisesti.

Eri tapoja verottaa on hyvä kartoittaa ja kauttaaltaan oikein kohdistetut verot tuottavat hyvää yhteiskunnalle. Robottiveroa en tämän hetkisen määritelmän mukaisesti pidä hyvänä ratkaisuna.

 

Nicholas Andersson
Toiminnanjohtaja
Airo Island ry

 

Evondos Oy:n robotti on vuoden terveysinnovaatio!

Airo on erittäin ylpeä jäsenestään Evondos Oy:stä joka voitti Health Awards palkinnon vuonna 2017. Tässä blogissa Evondoksen COO:n Mika Apellin tunnelmia palkinnosta.

Evondos-lääkeannostelurobotti valittiin Health Awards -kilpailussa vuoden 2017 terveysinnovaatioksi. Palkinto on tunnustus monen vuoden sitkeydelle ja periksiantamattomuudelle. Se sekä lämmitti että antoi välillä koetuksellakin olleelle uskolle jälleen aimo annoksen vahvistusta: robotillamme kotihoidossa saavutetut tulokset saavat ansaitsemaansa tunnustusta.

Idea lääkeannostelurobotista syntyi jo vuonna 2007 yliopiston täydennyskoulutuskurssin harjoitustyönä. Kurssin kuvitteelliseen kehitysprojektiin tarvittiin aihe, ja aloimme keskustella vaihtoehdoista. Muistin stressaantuneen hoitajan annostelemassa lääkkeitä oman mummoni dosettiin samalla, kun mummoni yritti keskustella hänen kanssaan kylän tapahtumista. Mietin tuolloin, miksi hoitaja ei paljon mummoni juttuihin vastaillut, vaikutti vain kovin hermostuneelta, jopa epäkohteliaalta. Siitä idea sai alkunsa, tosielämän kokemuksista ja tarpeista.

Parin vuoden päästä ideasta oli kypsynyt tuotekonsepti, jota ryhdyimme viemään yritysmäisesti eteenpäin. Mukaan tulivat ensimmäiset sijoittajat, ja yhtiö sai ammattimaisen johdon. Kehitystyö pääsi kunnolla vauhtiin.

Evondosin tarina kertoo sen, että robotin – ja erityisesti kaltaisemme terveydenhuollossa toimivan, lääkkeitä jakavan robotin – kehitysprosessi on pitkä ja monivaiheinen. Ensimmäinen prototyyppi valmistui vuonna 2012 ja seuraavana vuonna valmistui robotteja valmistava tehtaamme. Ennen markkinoille tuloa robottimme kävi läpi myös terveysteknologialta edellytetyt kliiniset testit.

Vaikka polku on ollut täynnä haasteita, tulevaisuus näyttää lupaavalta. Robotteja tarvitaan ihmiskäsien avuksi, se on selvää. Robottien avulla työvoimaa eli kotihoidon henkilöstöä voidaan ohjata inhimillistä kanssa käymistä vaativiin hoitotöihin.

Lääkeannostelurobottimme on käytössä kotihoidossa yleensä hyvinkin iäkkäillä asiakkailla, jotka eivät ole vähääkään teknologia- saati sitten robotiikkaintoutuneita. Saamamme palaute on ollut kiittävää: robotistamme pidetään, siitä ei haluta luopua. Sille vastataan ja puhutaan ja sille annetaan jopa lempinimi.

Myös asiakkaamme, lähinnä kotihoitoa tarjoavat kunnat, pitävät lääkeannostelurobotistamme. Robottimme avulla lääkkeenjakeluun tuodaan tarkkuutta ja kustannussäästöjä. Robotit mullistavat kotihoidon pinttyneitä prosesseja ja antavat mahdollisuuden prosessioptimointiin. Kotihoidon prosesseja voidaan – ja pitää – ajatella täysin uudella tavalla.

Kun robotisaatio mullistaa kotihoidon prosesseja, edellyttää robottien menestyksekäs hyödyntäminen aina vahvaa muutosjohtamista. Vain muutosta johtamalla saavutetaan tehokkaasti tavoitteet: kokonaispalvelun laadun paraneminen sekä aika- tai kustannussäästöt. Mutta toisaalta, kun muutosjohtaminen on kunnossa, robotit täyttävät nopeasti ja varmasti niille asetetut tavoitteet.

Vuosi 2017 on alkanut hienosti. Lääkeannostelurobottimme on saanut lisää uusia asiakkaita, ja moni kunta harkitsee aktiivisesti robotin käyttöönottoa. Sama suuntaus on meneillään niin Ruotsissa, Norjassa kuin Tanskassakin. Health Awards 2017 tukee viestiämme, puheemme eivät ole tuulesta temmattuja.

Palkinto kädessä on helppo hymyillä. Uskoa, motivaatiota, intoa – kyllähän palkinto aina antaa vahvan latauksen tehdä vielä vähän enemmän. Siitäkin kiitos palkinnon myöntäjille!

http://healthawards.fi/health-awards-2017-voittajat-on-valittu/

 

Mika Apell
COO
Evondos Oy

 

Airo Island onnittelee sydämmellisesti Evondoksen innovatiivisuutta ja innovatiivista henkilökuntaa.

Robottiviikko TIEDOTE

TIEDOTE Helsinki 28.10.2016

Robottiviikko 21.11 – 27.11.2016 Airo Islandilla!

Suomen suurin robottiviikko -tapahtuma on myös koko Euroopan suurimpia robottiviikkotapahtumia. Robottiviikon ennätysvuosi oli vuosi 2014, jolloin Airo Islandilla kävi robotteihin tutustumassa yli 5000 kävijää. Robottiviikkoa vietetään tänä vuonna Suomessa neljättä kertaa.

Robottiviikko on osa EU komission vuonna 2011 käynnistämää EU Robotics Week- tapahtumaviikkoa. Tapahtuman tarkoituksena on luoda ja lisätä tietoisuutta robotiikasta, sen mahdollisuuksista, haasteista ja sen tuomasta muutoksesta.

Tekniikan museon yhteydessä toimivan Airo Islandin tiloissa järjestettävällä Robottiviikolla on tarjolla seminaareja, striimattavia keskusteluita sekä kiinnostava robottinäyttely.

Robottiviikko käynnistyy avajaisseminaarilla maanantaina 21.11. Robottiviikon avaa ministeri Anne Berner. Päivittäisten teemojen Robostudiot ovat nähtävissä osoitteessa www.robottiviikko.fi klo 10-10.45. Asiantuntijaseminaarit klo 13-17 paikan päällä Airon Adams auditoriossa. Ilmoittautuminen on käynnissä, paikkoja on rajoitetusti.

Asiantuntijaseminaarien teemat:

Tiistai 22.11: Robotiikka hyvinvointipalvelussa

Keskiviikko 23.11: Teollisuus

Torstai 24.11: Liikenne

Robottiviikon yhteistyökumppaneita ovat mm. ABB Robotics, Yaskawa Finland, Mercedes Benz, Robokeskus, Liikenne- ja viestintäministeriö, Teuvan Aikuiskoulutuskeskus, Metropolia, Aalto-Yliopisto, Ulvilan kaupunki, Teknologiateollisuus, Tekniikan museo, Prizztech, Metalliliitto ja Suomen robotiikkayhdistys.

Näyttelyssä voi tutustua erilaisiin robotteihin ja robottiratkaisuihin. Esillä on niin palvelu- kuin teollisuusrobotiikkaakin. Paikalla on mm. ABB:n Yu-Mi robotti, Mercedes Benz robottiauto sekä Drinkkirobotti ja paljon muuta.

Tutustu Robottiviikkoon: www.robottiviikko.fi

Tervetuloa Robottiviikolle!

Yhteydenotot:

Nicholas Andersson
Toiminnanjohtaja Airo Island ry.
Eu Robotics Week koordinaattori
040 501 6505
nicholas@airoisland.fi