Manuaalisesta työstä ajatustyöhön

Auton kokoonpanolinjalla hitsaus- tai maalausrobotit työskentelevät kelloon katsomatta ja toimiston vastaanottovirkailijana toimii robotti. Tekoäly ja robotiikka napsivat tehtäviä myös taloushallinnon saralla. Talouden ammattilaiset pohtivat, miten tehtävät tulevat muuttumaan ja millaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa. Roboteille ohjataan helposti toistettavat tehtävät ja talouden asiantuntijuudelle riittää kysyntää.

Robotti reskontranhoitajana

Organisaation ostolaskuista voidaan prosessoida automatisoidusti jopa 80%. Ohjelmistorobotti on tarkka rutiinitehtävissä, mitkä perustuvat yksiselitteisiin sääntöihin, eivätkä vaadi ihmisen harkintaa. Sääntöjen avulla robotit käyttävät toisiinsa linkittymättömiä järjestelmiä sekä tietolähteitä, eikä kaikkien kohteiden tarvitse tukea nykyaikaisia rajapintoja. Ohjelmistorobotiikka tekee taloushallinnossa muun muassa kulujen allokointia, kuluvarauksia, valuutan määrittämistä, kuukausiraportointia ja datan laadun valvontaa. Robotti kohdistaa myyntireskontran viitesuorituksia ja jakaa koontilaskuja eri kustannuspaikoille. Se luo ostolaskujen maksusuunnitelman sekä arkistoi reskontran ja kirjanpidon. Lisäksi robotti korjaa talouden muistiotositteet, tarkastaa ja hyväksyy matkalaskut sekä tekee täsmäytyksiä. Robotti lisää laskulta tai järjestelmistä puuttuvia tietoja hyödyntämällä ulkoisia lähteitä kuten Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) dataa.

Jotta laskut ja maksusuoritukset löytävät toisensa, on tiliöinnin automatisoinnin edellytyksenä laskujen prosessointi standardoituun ja koneluettavaan muotoon. Tekoälyn tuottamaa kuvan tunnistusta ja tekoälyllä höystettyä tekstin tunnistusta (OCR) voidaan hyödyntää tietojen poimimisessa.

Robotille kaveriksi tekoäly

Suuren organisaation tuhannet säännöt voivat olla ohjelmistorobotille haasteellisia. Tällöin kaveriksi liitetään tekoäly. Tekoäly etsii sääntöjä suurista datamassoista ja sopeutuu hyvin kerrottuihin muutoksiin. Tekoälyn opettaminen on nopeampaa, mitä manuaalisten sääntöjen kertominen ohjelmistorobotille. Tämä palvelee erityisesti dynaamista toimintaympäristöä. Konenäön ja puheen ymmärtämisen avulla tekoäly pääsee lähemmäksi ihmisen osaamista.

Tekoälyn käyttö taloushallinnossa voidaan jakaa:

1. Luokitteluun: Ostolaskujen reititys ja tiliöinti sekä kirjanpidon oikeellisuuden tarkistukset ja poikkeamien havaitsemiset. Tekoäly oppii monimutkaisiakin päätöksentekologiikoita, kunhan sillä on aineisto, jonka perusteella se voi oppia.

2. Analysointiin ja ennustamiseen: Tehokas datan tarkastelu myös suurissa tietomäärissä esimerkiksi kustannusten, kassavirtojen, varastosaldojen tai asiakaspoistuman osalta. Tekoäly on mullistanut ennusteiden teon monipuolista dataa hyödyntäen. Taloustietoja voidaan yhdistää konkreettisiin käyttötapauksiin, ja niitä hyödynnetään talouden suunnittelussa.

Tekoäly ei ole vain isojen juttu

Itsenäiseen tekoälyyn on vielä matkaa. Tekoälytermiä käytetään paljon, mutta sillä tarkoitetaan usein sen sovellutuksia kuten koneoppimista.

Pienet toimijat ovat tehneet monipuolista ja ketterää tekoälysovelluksien kehitystyötä eri toimialoille. Sovellukset kuuluvat enenevissä määrin eri toimijoiden järjestelmiin. Tekoäly on tulevaisuudessa huomaamaton, kun se integroidaan osaksi järjestelmiä.

Toisin kun voisi ajatella, on myös pienille organisaatioille kustannustehokasta hankkia taloushallinnon älykkäitä toiminnallisuuksia joko pilviratkaisusta tai omaan ympäristöön sijoitettuna. Mikä on hienoa, niin käytöstä voidaan laskuttaa onnistuneiden tiliöinti ja – reititystapahtumien mukaan. Tekoälyn käyttöönotossa käydään läpi nykyprosessin eri vaiheet ja tehdään määrämuotoistamista, mikä itsessään auttaa yrityksiä toimimaan tehokkaammin.

Tekoäly taloushallinnossa ei ole vielä yleistä, eikä välttämättä edes tarpeellista. Tarve ja siitä saatavat hyödyt sekä nykyiset prosessit on syytä arvioida huolella. Organisaatiot, joilla sisään tulevin laskujen tiedot ovat täydellisesti kunnossa, eivät tarvitse tekoälyä puutteellisten tietojen korjaamiseen. Järjestelmien sisäinen toiminnallisuus reitittää laskut määritysten mukaisesti.

Tulevaisuus näyttää reaaliaikaiselta

Talouden ohjauksen suurimmaksi muutokseksi povataan lukujen ja prosessien muuttumista reaaliaikaiseksi, mikä tuo johtamiseen ja ennusteiden tekemiseen uusia mahdollisuuksia. Päätökset tehdään usein historiatietoa käyttäen ja raporttien kasaamiseen käytetään paljon aikaa. Tekoäly mahdollistaa tehtyjen kauppojen, laskujen, maksusuoritusten ja työtuntien seuraamisen reaaliajassa.

Raportoinnin nykyaikaiset työkalut tuovat datan helposti ymmärrettävään muotoon, jolloin johtamiseen voidaan osallistaa ihmisiä entistä laajemmin.

Tiedolla menestykseen

Tieto on yritysten arvokkain pääoma. Tiedolla johtamisessa ei johdeta ainoastaan dataa ja analysointia, vaan etsitään vastauksia organisaation kokonaisvaltaiseen tiedon hyödyntämisen ja osaamisen hallintaan on kyse sitten ihmisistä tai teknologioista.

Tehtyjen toimenpiteiden seuraukset saadaan selville entistä nopeammin. Johtamisen taidonnäyte on yhdistää data osaamiseen ja ymmärrykseen, millä tuotetaan liiketoiminnalle lisäarvoa. Datan keräämisen, yhdistelyn ja analysoinnin ammattilaisia tarvitaan yhä enemmän. Datan lisääntyessä kiihtyvällä vauhdilla, on tekoäly datan hallinnassa erinomainen kumppani.

Kirjoittaja Anna-Maija Moilanen toimii Tietojohtaminen ry:n hallituksessa ja tiedolla johtamisen konsulttina. Sisältöä tuottamassa olivat lisäksi talouden analytiikan konsultti Teemu Vuorinen sekä älykkään automaation johtava konsultti Tuomo Pursiainen. He kaikki edustavat CGI Suomea.

Anna-Maija Moilanen
Share

SENIORITALOUDEN työpajat

SENIORITALOUDEN työpajat -TIIVISTELMÄ 14.6.2019

INTERREG BSR OSIRIS -HANKE

Kesäkuussa järjestettiin kolme senioritalouden työpajaa, kaksi Riihimäellä ja yksi Airo Islandissa, Helsingissä. Niissä kuultiin inspiroivia alustuspuheenvuoroja senioritaloudesta ja seniorien älykkäästä asumisesta.  Osallistujat edustivat useita eri tahoja, kuten järjestöjä, eläkeläisyhdistyksiä, Riihimäen kaupunkia ja yrityksiä.

Työpajoissa ideoitiin monialaisesti uusia tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja ennakko-luulottomasti mm. palvelumuotoilun metodeja hyödyntäen.

Leena Lemola (toim.)

Riihimäen osuudet: Konsultointi ja koulutus Leena Lemola, www.kokolele.fi, sekä Airo Islandia käsittelevä osuus: Cristina Andersson, Develor Oy, www.develor.fi

Sisällys

Taustaa hankkeelle. 2

Riihimäen tilaisuuksien teemat 2

Asiantuntijapuheenvuorot Riihimäellä ja Helsingissä. 3

4.6.2019 Työpajan alustuspuheenvuorot Riihimäellä. 3

5.6.2019 Seminaarin puheenvuorot Helsingissä. 4

11.6.2019 Työpajan alustuspuheenvuorot Riihimäellä. 5

Alustukset inspiroivat keskusteluun ja ideointiin. 6

Ensimmäinen työpaja Riihimäellä. 8

Riihimäen toinen työpaja. 9

Kuvia tilaisuuksista. 14

Taustaa hankkeelle

EU Interreg BSR Osiris -hankkeessa edistetään senioritalouden kehittymistä. Sen päätavoitteena on edesauttaa älykästä, kestävää ja osallistavaa senioritalouden kehitystä Itämeren maiden alueella. Se tapahtuu tukemalla innovatiivisia toimijoita uusien ja älykkäiden ikääntyvän väestön erityistarpeisiin suunnattujen tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä ja niiden viemisessä markkinoille.

Työn pohjaksi halutaan selvittää millaisia mahdollisuuksia ja haasteita seniorit tarjoavat asiakkaina nykyisille ja tulevaisuuden palveluille. Yhtenä tavoitteena on rakentaa senioreille suunnattu älykkään asumisen tarjonnan ja kysynnän malli ja konsepti, joka on toistettavissa ja varioitavissa sekä sisältää varustukseen, palveluihin, yhteisöllisyyteen ja toteutusmalliin liittyviä määrittelyjä. Hankkeessa ovat mukana Suomesta Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy sekä Hämeen Ammattikorkeakoulu. Tämän selvityksen toteutuksesta vastaa Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy.

Riihimäen tilaisuuksien teemat

Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n ensimmäinen seniorien älykästä asumista koskeva työpaja järjestettiin 4.6.2019 Riihimäen Matkakeskuksessa, toinen työpaja Airo Island Ry:n tiloissa 5.6.2019, ja kolmas jälleen Riihimäen Matkakeskuksessa 11.6.2019. Fasilitaattorivastuussa näissä työpajoissa olivat Cristina Andersson Develor Oy:sta (Airo Islandin työpaja) ja Leena Lemola Konsultointi ja koulutus Leena Lemolasta (Riihimäen työpajat).

Kaksi ensimmäistä työpajaa olivat Thematical Focus Group -workshoppeja, joissa käsiteltiin valitun teeman mukaisesti älykkään asumisen tarjonnan ja kysynnän mallia ja konseptia (palvelut, varustus, yhteisöllisyys ja toteutus). Kolmas Co-creation workshopissa lähdettiin syventämään edellisten työpajojen ideoita liiketoimintamahdollisuuksiksi.

Hankkeen konseptin mukaisesti osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joista A:ssa oli mukana mm. hankkeen edustajia, yrittäjiä ja senioritalouden ja seniorien asumista koskevan teeman parissa työskenteleviä tutkijoita. B ryhmässä taas oli edustajia yliopistomaailmasta, sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista, eläkejärjestöjen ja  yhdistysten edustajia, kunnallispoliitikkoja sekä senioreja.

Työpajoissa hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä. Palvelumuotoilun suomalainen uranuurtaja Mikko Koivisto on todennut (2019): ”Palvelumuotoilun nopeaa leviämistä Suomessa on edistänyt se, että se sopii arvopohjaltaan ja ideologialtaan hyvin suomalaiseen kulttuuriin. Suomi on hyvin ei-hierarkkinen yhteiskunta, jossa korostetaan tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Demokratiaan ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin myös luotetaan. ” Työpajoissa olikin selvää, että metodit innostivat ja sopivat hyvin ryhmiin, joissa oli monen ikäisiä ja eri ammattiryhmien edustajia.

Teemoihin liittyen työpajoihin kutsuttiin alan asiantuntijoita, tutkijoita ja yrittäjiä alustamaan varsinaista työpajatyöskentelyä. Puheenvuorot kestivät kukin 20-30 minuuttia. Kaikkiaan puhujia oli kolmessa tilaisuudessa yhteensä 12 henkilöä, joista Minna Takala puhui kahdessa tilaisuudessa, ja kolme henkilöä edusti hanketta (Mika Herpiö, Marina Weck ja Botond Dereb-Vér). Kussakin työpajassa oli 20-25 osallistujaa. Riihimäen tiloihin oli mahdollista ottaa kerralla mukaan maksimissaan 30 henkilöä.

Kaikkiaan kolme työpajaa tuotti reilusti yli 50 tuote- ja palveluideaa sekä huomioita senioritalouden haasteista ja mahdollisuuksista. Airo Islandissa pidettyä työpajaa koskevan erillisen raportin sieltä kerättyine ideoineen on laatinut Cristina Andersson. Näistä kaikista ideoista valikoitui muutama tarkempaan tarkasteluun kolmannessa työpajassa. Ideoita tullaan jatkokäsittelemään elokuussa pidettävissä työpajoissa sekä tiedottamaan tuloksista mm. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötahoja. Liitteenä työpajoista kerätyt ideat.

Asiantuntijapuheenvuorot Riihimäellä ja Airo Islandissa

Riihimäellä sekä Airo Islandissa asiantuntijapuhujat valittiin edustamaan senioritaloutta mahdollisimman monesta näkökulmasta. Esillä oli tutkimuksellinen, tulevaisuutta peilaava, älyteknologiaa, hoivaa ja rakentamista tunteva osaaminen. Puhujat edustivat julkista ja yksityistä sektoria. PowerPoint esitykset ovat luettavissa hankesivustolla vielä kesän 2019 aikana. Tästä tiedotetaan työpajoihin osallistuneita sähköpostitse.

4.6.2019 Työpajan alustuspuheenvuorot Riihimäellä

Projektipäällikkö Marina Weck Hamkista esitteli Interreg BSR Osiris  hanketta, sen taustaa, tavoitteita ja toimijoita.

Yliopettaja Katariina Välikangas Hamkista totesi, että nykyään tehdään liikaa ratkaisuja hoivan ehdolla, pitäisi miettiä enemmän kokonaisuutta ja seniorien erilaisia tarpeita. Nyt Suomessa tuntuu laajempi asumispoliittinen kokonaiskuva puuttuvan. Välikangas näkee yhtenä hienona asiana vanhusneuvostojen uuden tulemisen, ikääntyneet tarvitsevat etujensa ajamiseen omia äänitorvia!

Arkkitehti SAFA Anne Ranta-Eskola Arcare Oy:sta totesi, että senioreille suunnattavassa rakentamisessa on suunnitteluvaiheessa otettava huomioon monta asiaa. Näitä ovat toimivuus, tehokkuus, taloudellisuus, energiatehokkuus, esteettömyys, hyvä elämä, asukkaan ja omaisten tarpeet sekä henkilökunnan laadukkaat työolot. Hän suree, että liian usein vain arkkitehdit tuntuvat vaalivan näiden lisäksi esteettistä näkökulmaa. Senioreille tärkeää on nähdä ja kokea luonto ja liikenne, vaikka sitten suurien ikkunoiden kautta. Ihmismieli kun kaipaa virikettä. Ranta-Eskola kertoi esimerkkinä onnistuneesta moniammatillisesta suunnittelutiimistä loviisalaisesta Hyvän elämän talo -konseptista. Harmaakallio on ympärivuorokautista palvelua tarvitseville ikäihmisille suunnattu tehostetun palveluasumisen yksikkö, jonka toiminta perustuu asukkaan yksilöllisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Hyväkuntoisimmilla on mahdollisuus nauttia tai työskennellä ympäröivissä puutarhoissa, ja huonokuntoisimmilla asiakkailla hyvä näköyhteys pihoille isojen, matalalla olevien ikkunoiden kautta. Yhteiset tilat kokoavat ikäihmisiä erilaisiin aktiviteetteihin ja keskusteluryhmiin.

Aluekehitysasiantuntija Minna Takala Hämeen liitosta kysyi esityksessään, taipuvatko hämäläiset nopeaan kehittämiseen. Hänen mielestään taipuvat. Olennaista on yhdistää eri osa-alueita, kuten luovaa taloutta, rakentamista ja robotiikkaa, ei vain ajatella asioista siilomaisesti. Hän peräänkuulutti myös senioreille uusia, luontevia kohtaamispaikkoja. Esimerkkinä tästä hän käytti Sunshine Popup Parkia, jossa lukiolaiset ideoivat ja rakensivat hämeenlinnalaisen kauppakeskuksen sisälle sisäpuiston. Puisto herätti paljon kiinnostusta ja kävijöitä.

Hallituksen puheenjohtaja Timo Liukko Small Data Gardenista (ja First Round Oy:sta) totesi, että monesti tarvetta erilaisille arkea helpottaville laitteille ja järjestelmille olisi, mutta ostovalmiutta ei sitten ehkä olekaan. Ihminen on kekseliäs ja uusia ideoita kyllä syntyy paljon, mutta testaaminen ja pilotointi ovatkin haasteellisempia. Tärkeää on käydä keskustelua siitä, mihin rahaa kanavoidaan, onko kyseessä kaupallinen liiketoimintamalli vai jokin muu. Hyötyjen mittaaminen ja laskeminen on siksikin tärkeää.

Fasilitaattori, yrityskouluttaja ja konsultti Leena Lemola Konsultointi ja koulutus Leena Lemolasta avasi älykkään asumisen käsitettä ja alusti työpajatyöskentelyn

5.6.2019 Seminaarin puheenvuorot Airo Islandissa

  • Avaus: tekoäly ja robotiikka vanhusten apuna, Jukka Lähesmaa, STM
  • Osiris -hanke ja vanhustalous,Mika Herpiö, Riihimäen kaupunki
  • Lääkeannostelu -robotti, tutkimuksia ja kokemuksia,Leena Manner, Evondos
  • Kuntoutus kotona – hyvinvointialan suuri mahdollisuus,Minna Laine, Meditas Oy
  • Kanta-Hämeen älykkään erikoistumisen strategia Smart Tavastia 2018-2021, Minna Takala, Hämeenliitto
  • Hippa -hankkeen esittely, Minna Kilpeläinen, Metropolia AMK.
  • Cristina Andersson, Mahdollisuuksien markkina, sekä työpajan alustaminen ja ohjeistaminen

Cristina Andersson on tiivistänyt Airo Islandissa pidettyjen seminaari- ja työpajaosuuksien keskusteluja seuraavasti:

Senioritalous on valtava mahdollisuus luoda hyvinvointia ikääntyville samalla kun luodaan markkinoita uusille yrityksille ja parannetaan olemassa olevien yritysten ja palvelujen tuottavuutta ja elinvoimaisuutta. Työpajan seminaariosuudessa painotettiin senioreiden osuuden voimakasta kasvua ja korostettiin, että vaikka kyseessä on valtava haaste niin se olisi kuitenkin ennen kaikkea nähtävä mahdollisuutena rakentaa uutta hyvinvointia maahamme.

Työpajassa esitettiin voimakas vaatimus siitä, että ihmistä ei tulisi määritellä ikänsä perusteella – palveluntarjoajan ensimmäinen kysymys ei pitäisi olla ”kuinka vanha olet”. Ihminen tulee kohdata ihmisenä, ei ikänä tai oireena.

Iäkkään ihmisen käsitteestä käytiin myös keskustelua. Monet pitivät sanaa ”vanhus” loukkaavana ja suosivat sanaa ”seniori” tai ”ikääntyvä”. Käsitteestä ei päästy yksimielisyyteen, mutta yhtä mieltä oltiin siitä, että kun ihminen kohdataan kunnioittaen ja omana itsenään, niin päästään hyvään vuorovaikutukseen.

Itsenäinen elämä niin pitkään kuin mahdollista, vireyden ja toimintakyvyn ylläpito ja kehittäminen, kokonaisvaltaiset palvelut ja teknologian hyödyntäminen olivat puheiden ja keskustelujen keskiössä.

Itsenäiseen elämään haettiin apua niin roboteilta kuin erilaisilta älykonsepteilta. Robottibussi tai -auto auttaisi kulkemaan kauppaan ja muille asioille. Robotti voisi myös auttaa erilaisissa kodin askareissa ja oman kunnon ylläpitämisessä ja kuntoutuksessa. Seminaarissa esiteltiin mm. Mototiles älykuntoutus-ratkaisu, joka mahdollistaa esimerkiksi tasapainon ja koordinaation kehittämisen myös kotioloissa. Robotit ja älylaitteet voivat auttaa muistamaan, aivan arkinen asia, kuten ”missä ovat silmälasini” voisi saada apua robotilta. Tilaisuudessa kuultiin kokemuksia Evondos lääkeannostelurobotista. Muistin tukeminen jokapäiväisessä lääkkeenotossa on erityisen tärkeää seniorin hyvinvoinnin kannalta ja se auttaa myös kotihoitohenkilöstöä koordinoimaan työpäiväänsä tehokkaammin.

Teknologiaa ei kuitenkaan tulisi käyttää siten, että henkilön oma toimintakyky jää toissijaiseksi. Vaikkapa kotiapurobotin tulee kannustaa omatoimisuuteen ja osallisuuteen tekemisessä. Virikkeellisyydestä ja henkisestä hyvinvoinnista tulee huolehtia älykoteja kehitettäessä.

Sosiaali- ja terveysministeriön Kansallisen hyvinvoinnin AiRo (tekoälyn ja robotiikan) eli Hyteairo ohjelman esittelyssä kerrottiin ohjelman eri osa alueista, joista koti -osio on keskiössä ja ohjelman kärkenä. Hyteairo  ohjelmaa voidaan hyödyntää eri teknologioiden käyttöönoton suunnitteluissa ja valmisteluissa. Esimerkiksi ”kotien pilotointiympäristöt” osio tuottaa paljon relevanttia tietoa senioritalouden ratkaisuihin.

Tärkeänä koettiin tietoisuuden lisääminen erilaisista palveluista ja erityisesti teknologioista. Robotit ja laitteet saatetaan kokea pelottaviksi. Niihin tutustuminen tutuissa paikoissa, esimerkiksi kirjastoissa, edesauttaa teknologian käyttöönottoa. Onnistumistarinoiden jakaminen on osa tietoisuuden ja hyväksynnän kasvattamista. Miten onnistumistarinat jaetaan? Tuomalla tarinat sinne, missä seniori voi ne kohdata. Terveyskeskukset, kulttuuritilat, kahvilat, pankit?

Viimeisenä, mutta ehkä tärkeimpänä: perustarpeista huolehtiminen. Terveellinen ruokailu, päivittäinen hygienia ja liikunta. Hyvän elämän perusasiat jäävät helposti vaivojen ja sairauksien jalkoihin. Teknologiaa tulisi hyödyntää paitsi hoitoon ja hoivaan myös jokapäiväiseen hyvään elämään ja arjessa selviytymiseen.

Ratkaisut ovat suurelta osin jo olemassa. Tarvitaan kyvykkyyttä ja uusia taitoja – esimerkiksi uutta investointiosaamista, jotta ratkaisut saadaan hyötykäyttöön. Tarvitaan myös systeemistä ja rakenteellista kehitystä. Esimerkiksi pilotointien ja kokeilujen juurruttaminen ja koko maata koskeva hyväksyntä (onnistunut pilotointi – hyväksyntä kaikkialla) sekä tietoisuus eri puolilla maata tapahtuvista hankkeista ja hyvistä käytännöistä on edellytys, jotta senioritalous ja hyvinvointimarkkina olisivat myös taloudellisesti kannattavia yrityksille ja muille alan organisaatioille.

11.6.2019 Työpajan alustuspuheenvuorot Riihimäellä

Projektisihteeri Botond Vereb-Dér esitteli hanketta, sen taustaa, tavoitteita ja toimijoita.

Tutkijatohtori Lina van Aerschot Jyväskylän yliopiston Hoivan ja ikääntymisen tutkimuksen huippuyksiköstä kertoi, että väestön ikääntyessä avun tarpeet ovat siirtyneet myöhemmäksi eliniän pidentyessä; usein apua aletaan tarvita vasta yli 80- tai 85-vuotiaana. Yksinasuvien määrä Suomessa on 20 vuodessa lähes kaksinkertaistunut, n.  puolesta miljoonasta yli miljoonaan kotitalouteen, ja jo noin 40 % Suomen asuntokunnista on yksin elävien kotitalouksia. Van Aerschotin mukaan yksinasuminen ei välttämättä tarkoita yksinäisyyttä, mutta yksinasuminen vaikuttaa siihen, miten arki järjestyy erityisesti silloin, kun kunto heikkenee. Tutkimusten mukaan läheiset ihmiset ja sosiaalisen integraation kokeminen ennustavat pitkää ikää (Holt-Lunstad ym 2010) ja tunne kuulumisesta osaksi jotakin yhteisöä on ensiarvoisen tärkeää. Van Aerschot totesi, että yksinäisyys tappaa todennäköisemmin kuin tupakointi, alkoholi, ylipaino ja liikunnan puute. Esimerkkinä sosiaalisen hyvinvoinnin parantamisesta, hän kertoi Jyväskylään rakennetuista ASO-kerrostaloista, Ilona-taloista. Näissä jokaisella on omat asuntonsa, mutta myös yhteisiä tiloja sekä koordinaattori, joka neuvoo asiakkaita arjessa ja järjestää erillisiä aktiviteetteja. Van Aerschot painotti sitä, että vaikka naapuriapu on hieno asia, niin se ei kuitenkaan ratkaise hoivaa tarvitsevien ihmisten tarpeita. Tukena voisikin olla arjessa avustava robotiikka, joka auttaa vaikkapa syömisessä ja peseytymisessä tai raskaissa koti- ja pihatöissä. Myös etäyhteysteknologia voisi olla hyödyllinen keino sosiaalisten suhteiden vahvistamiseksi.

Fasilitaattori, yrityskouluttaja ja konsultti Leena Lemola Konsultointi ja koulutus Leena Lemolasta kävi läpi edellisten työpajojen tuloksia ja ideoita, kävi läpi palvelumuotoilun periaatteita ja metodeja sekäa alusti työpajatyöskentelyn.

Alustukset inspiroivat keskusteluun ja ideointiin

Alustukset olivat innostavia, joten kysymyksiä ja kommentteja esitettiin runsaasti. Esille tuli muun muassa ikääntyvien ihmisten sosiaalinen hyvinvointi, yksinelävien lisääntyminen ja riski jäädä syrjään muusta yhteisöstä. Yksinäisyys koettiin vakavasti otettavana ilmiönä, johon pitäisi puuttua eri keinoin. Ryhmissä todettiin myös, että vaikka monella on halua pitää yhteyksiä yksinäisiin ikäihmisiin, niin naapurit ja sukulaiset eivät silti halua ryhtyä toisen henkilön omaishoitajaksi ja vastuunottajaksi. Naapuriapu ei siis ole ratkaisu yhteiskuntavastuullisesta näkökulmasta. Painokkaasti mainittiin myös, että vanhusten palvelu ja hoivapuoli olisi pidettävä erillään. Osallistujat pahoittelivat, että kolmatta sektoria vapaaehtois-työntekijöineen halutaan nyt moneen eri paikkaan korvaamaan vakituista henkilöstöä, mutta ongelmana on vapaaehtoisten riittämättömyys joka sektorille. Monella vapaaehtoisella voi myös oma jaksaminen kärsiä kovassa tekemisen ja tarvitsemisen paineessa.

Ryhmässä todettiin, että vaikka erilaisten mobiilisovellusten käyttö on yleistynyt ja tulevilla sukupolvilla on jo paljon teknologista osaamista, niin jatkossakin teknologian käytön pitäisi olla vapaaehtoista. Esimerkiksi Helsingin työpajassa esille tullut automatisoitu alapesuallas koettiin jatkossa tärkeäksi osaksi seniorien koteja. Vaikka teknologiaa vältettäisiinkin jossain tilanteessa, ja haluttaisiin mieluummin inhimillinen toimija kotiin, niin henkilökohtaisen hygienian hoitamiseen hyväksyttäisiin mieluummin robotin kaltainen teknologinen apuväline, kuin vieras, ehkä useinkin vaihtuva lähihoitaja.

Ryhmissä keskusteltiin paljon myös siitä, että nykyinen ajatusmalli siitä, että ihmiset asuisivat mahdollisimman pitkään kotona, ei ole yksiselitteisesti vain hyvä asia. Huolimatta siitä, että moni haluaa asua kotonaan pitkään, niin jossain vaiheessa lähes kaikilla tulee vastaan raja kotona asumisessa. Elämä yksin kotona koetaan turvattomaksi tai sosiaalisesti eristäväksi. Rajan tullessa vastaan, seuraava asumispaikka on useimmiten palvelutalo.

Tätä ennen, jo eläköitymisvaiheessa tulee yleisesti vastaan asumista koskevat uudet ratkaisut. Työläästä tai turhan isosta asunnosta halutaan muuttaa helpompaan ja esteettömämpään asumisen muotoon. Tässä murrosvaiheessa kuitenkin kipuillaan kovasti, rakasta kotia on vaikea jättää ja vaihtoehtoja asumiselle ei koeta olevan riittävästi. Osallistujat toivoivatkin käytännön asumisneuvontaa ja henkistä tukea tässä elämän murrosvaiheessa.

Ranta-Eskolan ja Van Aerschotin esityksissään kuvaamat sosiaaliset asumisraportit koettiinkin hyvin kiinnostaviksi. Näissä asumisen muodoissa huolta herätti vain niiden kalleus asujille. Jos yksinäisyys tappaa varmimmin ikäihmisen, niin eikö sosiaalinen hyvinvointi yhteisöllisessä asumisessa olisi taloudellisesti tuettavaa asumista?

Ryhmässä pohdittiin myös, voisiko seniorien tietotaitoa paremmin kerätä käyttöön esimerkiksi tietotaitopankin avulla. Riihimäellä mietittiin erityisesti, voisiko kaupungin tyhjiksi jääneitä tiloja tai olemassa olevaa kerrostalokantaa modernisoida nykyvaatimukset täyttäviksi, sosiaalisen asumisen edellytykset vastaaviksi senioriasunnoiksi. Osa totesi, ettei rakennuksia kannata uudistaa, koska se olisi taloudellisesti kannattamatonta. Erityisen tärkeäksi koettiin kuitenkin, että kaikessa senioriasunto-suunnittelussa hyödynnettäisiin nykyistä paremmin seniorien näkemyksiä ja kokemuksia käyttäjinä.

Airo Islandissa puhututti paljon robotiikka ja uusi teknologia yleensä. Monella seniorilla on voimakkaitakin ennakkoluuloja uuttaa tekniikka kohtaan. Näitä voisi hälventää esimerkiksi siten, että tekniikkaa pääsisi kokeilemaan ohjatusti terveyskeskuksissa, kirjastoissa tai muissa sopivissa tiloissa. Eräs osallistuja oli ottanut ajatuksesta jo kopin ja kertoi kolmannessa työpajassa, että Riihimäellä on jo alustavasti aloitettu suunnittelutyö siitä, minne tällainen testauskeskus voitaisiin luoda.

Keskusteluissa tuli esille, että entisajan kauppa-autot haluttaisiin tuunattuina takaisin, nyt esimerkiksi roboautoina, jotka toisivat elintarvikkeita kotiin tai monipuolisina palveluautoina. Eräs lähes reippaasti yli 70-vuotias aktiivinen osallistuja toivoi auton soittavan Rolling Stonesin varhaistuotantoa tullessaan pysäkille. Tämä osaltaan kertoo nykyseniorien toiveista elää omannäköistä, toimeliasta elämäänsä, ei niinkään ikäihmisiin asetettujen stereotypioiden mukaisesti.

Airo Islandissa pidetyssä työpajassa keskustelut ja ideointi liittyivät paljolti arjen elämistä helpottaviin apuvälineisiin, kun taas Riihimäellä puhututti ja ideoita syntyi ennen kaikkea sosiaalisen hyvinvoinnin tarpeisiin.

Ensimmäinen työpaja Riihimäellä

Osallistujista ensimmäisessä työpajassa ryhmään A kuului 12 henkilöä ja ryhmään B kuului 11 henkilöä. Alustusten tavoitteena oli inspiroida osallistujia kommentoimaan senioritaloutta koskevista mahdollisuuksista ja esteistä sekä ideoimaan uusia tuotteita, palveluja liiketoimintamalleja.

Alustusten aikana osallistujilta kerättiin lapuilla Ideoita.

Fokusryhmä A:han kuuluville jaettiin siniset laput ja fokusryhmä B:hen kuuluville pinkit laput. Erityisesti fokusryhmä B:ssä olevat näkivät tarpeelliseksi ottaa seniorit mukaan kaikkeen palvelujen ja tuotteiden suunnitteluun sekä seniorirakentamista koskevaan suunnittelutyöhön. Ideoiden jatkotyöstäminen tapahtui sekoittamalla fokusryhmän jäsenet neljään pienryhmään.

Työpajassa arvioitiin kiinnostavimpien aihealueiden liiketoiminnallista potentiaalia.

 

Riihimäen toinen työpaja

Riihimäen toisessa työpajassa osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään, joissa molemmissa oli sekä A:n että B:n edustajia. Ryhmät opastettiin harjoitusten tekoon ja aikaa annettiin vajaa kaksi tuntia. Työkalupohjina olivat idealomake, miellekartta, empatiakartta, asiakaslogiikkaan perustuva liiketoimintakanvas ja liiketoiminnan kannattavuutta arvioiva lomake.

Ryhmän jäsenet saivat oman harkintansa ja aikataulunsa mukaan päättää, mitä lomakkeita täyttävät, toiveena esitettiin, että kaikki työstäisivät asiakaslogiikkaan perustuvan kanvaksen. Työskentely oli erittäin aktiivista kaikissa ryhmissä ja myöhemmin eräältä osallistujalta tuli tällainen palaute: Kiitokset mainiosta, mielenkiintoisesta ja idearikkaasta iltapäivästä teille kaikille.”

RYHMÄ 1: SENIORIASUKKAAN ASUNTO

  1. Idealomake
IDEA JATKOIDEA 1 JATKOIDEA 2 JATKOIDEA 3
Kotona asumisen esteettömyys kaikille apuvälineet, istumahissi (kerrostaloihin), asumiskerrokseen kaikki tarpeelliset tilat kuvayhteys sukulaisiin

pihat, sähköovet, sauna esteettömäksi, valotunnisteet

esteettömyys, tuotteiden pakkauksille suuret ja selkeät kuvakkeet – oltava lakisääteistä
Ikäihmisten tasapainokyvyn säilyttäminen, kaatumisten estäminen tasapainoelimelle ärsykkeet – keinutuoli

liikuntapalvelut, metsäpolut

kaatumishälytykset älykodit, kaatumisia ennakoivat laitteet
sosiaalisuus, mielenterveys, yhteisöllisyys suostuttelumarkkinointi, rakentamisessa yhteisöllisyyden huomioiminen, asuntojen suunnittelussa tulisi huomioida seniorien tarpeet rakennusmuodot, yhteiset tilat

avaruus

  1. Empatiakartta (visuaalinen työkalu potentiaalista käyttäjäprofiilista)

 

 

  1. Asiakaslogiikkaan perustuva liiketoimintamalli

 

 

  1. Liiketoimintakonseptin toimivuuden arviointi

 

RYHMÄ 2: KORTTELIBUSSI

 

 

RYHMÄ 3: MEIDÄN OLOHUONE

  1. Idealomake
IDEA JATKOIDEA 1 JATKOIDEA 2 JATKOIDEA 3 JATKOIDEA 4
Korttelitori

korttelin puistoon esim. viikoittainen yhteisötori, jonne kokoontua saamaan palveluja, esim. tarjolla ulkoilupalveluja

Apuvälineteknologian esittely Panostetaan markkinointiin Liikkuva korttelibussi (verenpainemittaus, labrakokeet, kirjasto) seniorit ja lapset kohtaavat
Kaupungilla olevat vapaat tilat seniorikäyttöön koulujen tyhjät tilat käyttöön yhdistysten olohuone (vrt Hyvinkään Onnensilta) yritysyhteistyö, esim. K-ryhmä
Vanhusten etsivä palvelu (ei jätetä yksin)

apuvälinelainaus ml. tekniset laitteet

ks. idea 1, esim. ruohonleikkuri tai pölynimuri
Käsienpuhdistusautomaatti

automaattisuihku, peseytyminen

hygienia

teknologian esittely

–          bussi

–          Riihikoti

tutustuminen teknologiaan ennen kuin muistisairaus alkaa kuivausautomaatti pukeminen ja riisuminen
  1. Miellekartta valitusta ideasta
  1. Asiakaslogiikkaan perustuvan liiketoimintamalli
  1. Liikekonseptin toimivuuden arviointi

 

Kuvia tilaisuuksista

Riihimäen työpaja (Thematic Focus Group) 4.6.2019, alustusten kuuntelua

Riihimäen työpajan osallistujia 4.6.2019

Alustamassa Minna Takala Hämeen liitosta 4.6.2019 Riihimäellä

Työpajatyöskentelyä pienryhmissä 4.6.2019 Riihimäellä

Vasemmalta oikealle: fasilitaattori Leena Lemola Konsultointi ja koulutus Leena Lemolasta, hankkeen projektisihteeri Botond Vereb-Dér Hamkista, elinkeinojohtaja Mika Herpiö Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:sta, projektipäällikkö Marina Weck Hamkista

Osallistuja Pia Enström Riihimäen kaupungista robottikissa sylissään, Helsingin työpaja 5.6.2019

Pienryhmätyöskentelyä Helsingin työpajassa 5.6.2019

Keskustelua ja verkostoitumista tauolla Riihimäen työpajassa 11.6.2019

Pienryhmätyöskentelyä Riihimäellä 11.6.2019

Pienryhmän tulosten esittelyä Riihimäellä 11.6.2019

Share

Investointi robottiin – mystinen juttu?

Ahdistuksen hikipisarat nousevat otsalle hyteairo -seminaarin jälkeisessä työpajassa. Seminaarissa on esitelty robotteja ja robottiavusteisia ratkaisuja sekä tutkimustuloksia niiden hyödyistä niin asiakkaalle kuin hoivahenkilöstölle. ”Mikseivät nämä teknologiat etene” parahtaa yksi osallistujista. Ja jälleen kerran pohdimme asiaa, joka on pohdituttanut prosessin alusta alkaen.

Robotiikan pitkän linjan osaaja Asko Huikuri eDocon Ky:sta miettii, että ehkä investointi robottiin on joissain tapauksissa vieläkin liian mystinen juttu, että siihen osattaisiin tarttua.

Mystiikkaa? Totta tosiaan, mystiikkaa kokivat muun muassa nuoret lääkärit, jotka halusivat opiskella robottikirurgiaa. Se ei käynyt, vaan opiskelijat joutuivat opettelemaan robotin käyttöä ”varjoissa”. Kun he sitten valmistuivat, robottiavusteiden kirurgian taitoja omaten, heille tarjottiin yleislääkärin tehtäviä. Robottikirurgian taitoja ei huomioitu. Ehkä niitä ei ymmärretty, vaikka esim USA:ssa yli kolmanneksessa (2018) sairaaloista on käytössä kirurginen robotti.

Yksi opiskelijoista totesi:

“If you’re on the robot and [control is] taken away, it’s completely taken away and you’re just left to think about exactly what you did wrong, like a kid sitting in the corner with a dunce cap. Whereas in open surgery, you’re still working.”

  • Matt Beane,The Conversation, 2018

Onko kyseessä ihmisen pelko turhakkeeksi jäämisestä? Vai eikö teknologiaan luoteta tarpeeksi, ellei sitä ole itse käyttänyt?

Mutta syitä on muitakin. Uudenlainen teknologia vaatii uutta ajattelua, myös investoinneissa.

Perinteinen investointiosaaminen perustuu sellaisen teknologian hankkimiseen, joka ei ole älykästä eikä oppivaa. Ennen robottikin oli työkalu muiden joukossa, mutta nykyrobotti tekoälyineen, sensoreineen ja moderneine tarttujineen pystyy monenlaiseen tekemiseen. Investointipäätöksissä ei osata huomioida esimerkiksi robottien kykyä toimittaa tehtäviä autonomisesti tai yhteistyössä ihmisen kanssa. Toisin sanoen teknologiaa ei nykyisin enää pelkästään käytetä, vaan sen kanssa tehdään yhdessä.

Investointiosaamisen puute näkyy osaamattomuutena arvioida teknologioiden vaikuttavuutta työprosesseihin, henkilöstön määrään ja siten kustannusvaikutuksiin. Ongelmaa yritetään poistaa lyhyillä pilotoinneilla eikä ymmärretä, että työprosessien muuttuminen on aikaa vaativa oppimisprosessi. Teknologioiden tuominen edellyttää kannustusta uudenlaiseen monialaiseen yhteistyöhön organisaatioissa.

Ehkä ei osata nähdä kokonaisuuksia? Robotin hyöty koostuu monesta murusesta, toteaa Asko Huikuri ja mainitsee esimerkiksi vaaralliset tehtävät, laadun kohenemisen, jatkuvan työskentelyn tai sen, että aina ei löydy ihmisosaajia. Terveydenhoidossa hyödyt voivat ulottua kansantalouteen saakka. Esimerkiksi robottiavusteinen kuntoutus palauttaa ihmisen toimintakyvyn tehokkaasti ja myös fysioterapeutin voimia säästäen. Kuinka paljon kansantalous voittaa, kun ihminen pääsee potilasosastolta kotiin oman elämänsä toimijaksi – tai vaikkapa jopa takaisin töihin Puhutaan sadoista tuhansista euroista jo yhden ihmisen kohdalla.

Kuva: Freepic Premium

Miten investoin robottiin? Robottia ei hankita vain robotin takia, vaan käyttökohteen.

Robotti on monikäyttöinen, lähde liikkeelle siitä, mitä kaikkea robotti voi tehdä. Tavoitteena on käyttösuhteen kasvattaminen. Työympäristön design pitää huomioida – mitä ja miten muutetaan, että robottia voidaan hyödyntää enemmän. Robotit on tehty kolmivuorotyöhön, niillä saa ajaa täyttä koko ajan.

Investointiprosessin käynnistyminen

  1. Selvitä pullonkaulat (logistiset, tekniset, terveydelliset, laadulliset), onko jotain sellaista missä robotti on ihmistä parempi. On hyvä pitää mielessä 80-20 sääntö, kuori kerma päältä – aloita siitä, mistä saadaan suurin hyöty. Näin saadaan myös osaamista organisaatioon.
  2. Käytön kartoittaminen, tilat, turvallisuus – peruskartoitus, onko robotisointi mahdollista. Robottityypin selvittäminen, periferialaitteiden ym. selvittäminen. Valvonta. Ei ensin kauppiasta paikalle, vaan asiantuntija, joka voi auttaa tilanteen kartoittamisessa.
  3. Onko jo omaa robotiikkaosaamista? Onko valmiutta kouluttautumiseen? Robotiikan perusosaaminen on vahva perusta robottiprojektin onnistumiselle.
  4. Melkein jokaiseen tarpeeseen löytyy robotti, tarjontaan kannattaa perehtyä laajasti.
  5. Takaisinmaksuaika max 2 vuotta – kokonaishyödyt ja vaikuttavuus huomioiden.

Investointihalukkuutta lisää, jos robotille keksitään monta käyttöä. – Robotti tekee mielellään kaikkia hommia, Huikuri naurahtaa. Uusissa roboteissa ohjelmointi ei ole ongelma. Monenlaiset tehtävät onnistuvat muun muassa erilaisten tarttujien ja työkaluvaihtajien avulla, robotti osaa vaihtaa työkalun itse.

Robotti voi optimoida joitakin toiminnan osa-alueita. Eräässä  smart factory tapauksessa  hallin ovelle tuotiin uusia tehtäviä ja  robotti kyseli työpisteiltä mistä löytyisi aikaa tekemiseen. Kun oikea työpiste löytyy, robotti toimittaa tehtävän juuri oikeaan paikkaan, juuri oikeaan aikaan.

Ennen työsuunnitteluun meni paljon aikaa, nyt koneet voivat keskustella keskenään ja optimoida toimintaan. Esimerkiksi logistiikan voi suunnitella ennakkoon. Kun on monia ennakkotapauksia valmiina, niin kun tilanne tulee päälle, toiminta lähtee heti tehokkaasti liikkeelle.  Ennakoiva korjaus, robotin omaseuranta ovat myös ominaisuuksia, jotka tekevät robotista hyvän ja toimivan investoinnin.

Investointiosaamisen päivittäminen modernin, älykkään ja oppivan teknologian, tasolle on jokaisen johtajan ja hankinnoista vastaavan tärkeä tehtävä, jotta asiakkaat saavat juuri sen parhaan palvelun ja hoivan, joka tässä päivässä voidaan heille tarjota ja, jotta elintärkeät kustannussäästöt saadaan toteutettua – puhumattakaan jatkuvasta osaajien puutteesta. Kun ihmiset saadaan kohdistamaan energiansa siihen työhön, mihin he alun perin pyrkivätkin – ihmisten hoivaamiseen – ja jätetään roboteille muut tehtävät, niin saavutetaan se, mihin hyteairo  ohjelmalla on pyritty: kansakunnan hyvinvointiloikkaan.

Linkit:

https://theconversation.com/young-doctors-struggle-to-learn-robotic-surgery-so-they-are-practicing-in-the-shadows-89646

Share

Tiedolla johtaminen koko organisaation perusosaamiseksi

Oppiva organisaatio ja tietojohtaminen tekoälyn aikana

Oppiva organisaatio on organisaatio, jossa jatkuvaan oppimiseen kannustetaan, sitä fasilitoidaan ja organisaatio pystyy muuttumaan toimintaympäristöjen muutosten kautta tai jopa niitä ennakoiden.

90-luku oli oppivien organisaatioiden kulta-aikaa. Tuolloin syntyivät monet laatujohtamisen innovaatiot, jotka edellyttivät organisaatioilta uudenlaista suhtautumista oppimiseen ja kehittämiseen. 90-luvulla oppiminen nousi korkealle jalustalle, jolle se kiistämättä kuuluukin.

Oppiminen organisaatiossa on tiedon hankkimista, luomista ja siirtämistä siten, että organisaatio pystyy kehittämään toimintaansa uusien näkemysten pohjalta. 90-luvulla oppiva organisaatio oli pääosin seuraus organisaation omista oppimisprosesseista, mutta miten kävi, kun tietojärjestelmät alkoivat kehittyä ja ne ulkoistettiin alan toimijoille?

Datan sanotaan olevan uusi öljy, joka jalostettuna on yrityksen kuin yrityksen keskeisimpiä menestystekijöitä. Mutta data jalostuu paitsi ihmisten mielissä myös tietojärjestelmissä – jotka ovat useinkin ulkoistettu sille alan toimijalle.

Tekoäly mahdollistaa datan jalostamisen reshoringin – palauttamisen organisaation omaksi prosessiksi ja liittämiseksi osaksi oppivaa organisaatiota. Enää organisaatiossa eivät opi ainoastaan ihmiset, vaan myös koneet, jotka toimivat ja oppivat heidän rinnallaan. Tämän artikkelin alussa kerrottiin, miten ihmiset saivat aikaan oppimista 90-luvun organisaatioissa, tänä päivänä ja tulevaisuudessa yhä enemmän oppivan organisaation mahdollistaja on tekoäly. Ei siis ole yhdentekevää, minkä tahon ”hyppysissä” kullanarvoisen uuden öljyn jalostaminen on. Airawisen missio on yhdistää tekoäly ja organisaation oma osaaminen oppivaksi ja erinomaisia tuloksia tekeväksi organisaatioksi.

Esimerkiksi sote-sektorilla on suuri merkitys sillä, että data ja sen jalostaminen on mahdollisimman lähellä heitä, jotka ovat vastuussa siitä, että tiedosta saadaan paras mahdollinen hyöty niin asiakkaiden hyvinvoinnin, työntekijöiden hyvinvoinnin sekä kustannustehokkuuden kannalta. Kuitenkin jo nyt terveydenhoidon ammattilaisilta kuluu kohtuuttoman suuri aika nimenomaan tietojärjestelmätyöhön. Tekoäly voi tuoda apua tietotyön automatisointiin, jolloin data on lähellä, mutta sen käsittely ja jalostaminen hoituu ilman, että merkityksellisestä työstä siihen täytyisi uhrata aikaa.

Data -ajan oppivan organisaation keskeisiä elementtejä on myös tuntea datan käytön säännöt. Organisaatiossa ei saisi olla yhtään henkilöä, joka ei olisi tutustunut sääntöihin tai ainakaan ei löytäisi tarvittaessa kuhunkin tilanteeseen soveltuvaa tietoa esimerkiksi tietosuojasta tai tiedon toissijaisesta käytöstä. .

Tietosuoja tietojohtamisessa – terveyssektorin näkökulma

Tietosuojan näkökulmasta terveyssektorin tietojohtamisessa päädytään käsittelemään henkilöiden terveystietoja. Henkilötietolainsäädännön näkökulmasta terveystiedot ovat erityinen henkilötietoryhmä, jonka käsittelyn edellytykset ovat korkeammat kuin tavallisella henkilötiedolla. Ensimmäinen toukokuuta 2019 voimaan tullut uusi laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä tarjoaa selvän EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) 6 ja 9 artiklojen mukaisen perusteen tietojen käytölle tietojohtamiseen.

Airawise lähestyy tietojohtamista niin, että tietojohtaminen tuodaan terveyssektorin organisaatioiden omaksi osaamiseksi. Tämä suoraviivaistaa henkilötietojen käsittelyä tietojohtamiseen, koska palveluntarjoajasuhteet ovat tietojen käsittelyn kannalta vähämerkityksellisimpiä.

Kuva: Freepic Premium

Henkilötietojen käsittelyn suunnittelu

Tietojohtamisen projekteissa henkilötietojen käsittely tulee suunnitella etukäteen. Osana tätä tulee kartoittaa olemassa oleva henkilötietojen käsittelyn dokumentaatio sekä muodostaa selvä käsitys nykyisistä käsittelyperusteista. Näin voidaan ymmärtää käsittelyperusteiden soveltuminen tietojohtamiseen.

GDPR tarjoaa artikla 6:ssa selvän mekanismin sitä varten, että tietoa käsitellään eri tarkoitukseen kuin mihin tietoon kerätty. Tällöin olennaista on muun muassa tietojen käsittelyn eri tarkoituksien yhteys sekä asianmukaisetsuojatoimet, kuten pseudonymisointi. Koska tietojohtaminen on selvästi osa terveydenhoidon yksiköntoimintaa ja liittyy läheisesti asiakassuhteiden ja potilaiden hoitamiseen, on mahdollista tehdä tietojen käsittelyä tietojohtamista varten. Uusi laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä tarjoaa lisäksi vielä nimenomaisen säännöksen tietojohtamista varten sosiaali- ja terveyssektorilla. Kun tietojohtaminen perustuu dataan, jonka osalta organisaatio toimii rekisterinpitäjänä, ei tarvita erityisiä lupia vaan lain tarjoama käsittelyperuste riittää.

Kun analyysin pohjalta on muodostettu käsitys henkilötiedon käsittelyn perusteista tietojohtamiseen, tulee tämä dokumentoida ja informoida asianmukaisella tavalla. Valittujen suojatoimien testaaminen ja toteuttaminen voi myös alkaa. Lisäksi henkilötietojen käsittelyn vaikutusten arviointia kannattanee tehdä käsittelyn jatkuttua esimerkiksi 6 kk vähintäänkin vapaamuotoisesti, sekä mahdollisesti myös GDPR:n mukaisena vaikutustenarviointina.

Tietojohtamisen teknologianäkökulma

Teknologian näkökulmasta usein koetaan että tekoälyn hyödyntämisen suurin haaste on eri järjestelmissä olevan tiedon kerääminen teknologia-alustalle, josta se on helposti jatkojalostettavissa käytettäväksi erilaisissa järjestelmissä. Käytännössä useimmiten pienemmälle huomiolle jää tietosuojavaatimusten noudattaminen, joilla on iso merkitys tiedon hyödynnettävyyteen. Usein esimerkiksi taloushallinnon järjestelmistä tieto on saatavissa erilaisiin tietoaltaisiin, mutta koska se sisältää esimerkiksi myynti- ja kululaskuilla yksilöiviä henkilötietoja, tulee tietosuoja huomioida jo projektin alussa. Tietosuojan suunnittelun jälkeen tulee usein tehtäväksi esimerkiksi tiedon anonymisointi ja/tai pseudonymisointi. Siksi valittavan teknologia-alustan tulee tarjota helpot ja monipuoliset tavat tiedon anonymisointiin ja pseudonymisointiin.

Jotta tietoa voidaan käyttää johtamisen apuvälineenä, tulee teknologiavalinnoissa myös kiinnittää huomiota valitun ratkaisun helppokäyttöisyyteen. Perinteisesti ennustavia algoritmejä on koodattu R tai Python ohjelmointikielillä. Perinteinen menetelmä vaatii merkittävää erikoisosaamista käytetyistä työkaluista ja solveltuu siten enemmän osaksi ohjelmistonkehitystä kuin tietojohtamisen apuvälineeksi. Onneksi markkinoilla on jo vuosia ollut helppokäyttöisiä työkaluja joiden käyttö on yhtä helpoa kuin taulukkolaskentaohjelmiston. Esimerkiksi Microsoftin Azure Machine Learning integroituu saumattomasti Excel taulukkolaskentaohjelmistoon ja siten tarjoaa mahdollisuuden tuoda tekoäly ja ennustava analytiikka osaksi tuttua numeroidenkäsittely-ympäristöä. Toinen vaihtoehto on tutkia uusien helppokäyttöisten analytiikkaohjelmistojen soveltuvuus oman toiminnan tietojohtamiseen. Tällaisia työkaluja ovat mm. Datarobot ja Rapidminer, joiden graafisen käyttöliittymän avulla ennustavat algoritmit saadaan osaksi tietojohtamisen työkaluja.

Tekoälyn ja koneoppimisen hyödyntämisen kannalta tiedon kerääminen, tietosuojan suunnittelu ja analysoinnin suorittaminen vaativat kuitenkin uuden tyyppistä osaamista. AiraWisen toiminta-ajatus on yhdessä tekemisen kautta luoda paitsi toimiva teknologiaympäristö myös riittävä oppiminen, jotta organisaatio osaa itsenäisesti hyödyntää tekoälyä ja ennustavaa analytiikkaa omassa tietojohtamisessaan.

 

Kirjoittajat:

Cristina Andersson, Martin von Willebrand ja Petri Karjalainen

Cristina Andersson on konsultti ja tietokirjailija. Hän on STM:n kansallisen hyvinvoinnin AiRo (tekoäly ja robotiikka) ohjelman neuvonantaja ja koordinaattori. Cristina toimii asiantuntijana myös mm. EU komission eri yhteyksissä. Hän on yksi tekoäly-yhtiö Airawisen perustajista.

Martin von Willebrand on teknologia-asioihin perehtynyt asianajaja, joka on mm. saanut WhosWhoLegal:in “Thought Leaders in Data” -tunnustuksen. Hän on myös yksi Airawisen perustajista.

Petri Karjalainen on tekoälyn hyödyntämiseen taloushallinnossa perehtynyt yritysjohtaja. Hän toimii mm. Accountorin strategiajohtajana, Valtion Talous ja Palkanlaskennan palvelukeskuksen (Palkeet) neuvottelukunnan jäsenenä sekä on myös AiraWisen yksi perustajista.

Share

Lääkeannostelurobotilla selviä vaikutuksia hoidon laatuun ja kustannuksiin

Suomessa yli puolet hoidossa tapahtuvista virheistä on lääkitysvirheitä. Evondos-palvelussa lääkeannostelurobotti ohjaa kotihoidon asiakkaan ottamaan lääkkeen aina oikeaan aikaan ja oikeana annoksena. Palvelu parantaa lääketurvallisuutta ja poistaa lääkevahinkojen mahdollisuuden lähes täysin. Evondos-lääkeannostelurobotti on ollut markkinoilla vuodesta 2014 ja palvelun kautta on annosteltu 2 miljoonaa lääkeannosta. Palvelua käyttävillä kotihoidon asiakkailla lääkehoidon hoitomyöntyvyys on yli 99,4 prosenttia.

Robotti vähentää lääkkeiden ottoa tai jakamista varten tarvittavien kotihoidon käyntien tarvetta. Palvelu myös parantaa lääkkeiden oton täsmällisyyttä, mikä on oleellista esimerkiksi Parkinsonin taudin hoidossa.

Lääkeannostelurobotin käyttöönoton myötä voidaan kotihoidon työtavat järjestää uudelleen. Kiireisten lääkkeenjakokäyntien sijaan on mahdollista vapauttaa aikaa hoitotyöhön ja asiakkaiden kohtaamiseen. Lääkeannostelurobotti helpottaa myös kotihoidon henkilön ja hoitajien työpäivän suunnittelua, kun aikakriittiset lääkkeenjakotehtävät annetaan robotin tehtäväksi.

Oulunkaaren kuntayhtymän Evondos-pilotissa vuonna 2017 keskimääräiseksi kustannushyödyksi arvioitiin noin 570 euroa/asiakas kuukaudessa eli 6 840 euroa vuodessa.

KymSoten kuntayhtymälle tehdyssä laskelmassa Evondos on laskenut Haminan pilottihankkeen ja Haminan kaupungin kotihoidon tietoja hyödyntäen laajan käyttöönoton kustannusvaikutuksiksi varovaisuusperiaatetta noudattaen. Käyttöönoton arvioitiin olevan hyvin perusteltua noin 15 % kotihoidon asiakkaista. Yksi lääkeannostelurobotti vähentäisi kotikäyntien tarvetta keskimäärin 26 käynnillä kuukaudessa. Keskimääräinen nettokustannushyöty olisi 435 euroa kuukaudessa ilman epäsuoria kustannushyötyjä. KymSoten alueella Evondos palvelun käyttöönoton kustannusvaikutus olisi noin 1,3 miljoonaa euroa vuodessa.

Soiten kuntayhtymän pilottiprojektissa tavoitteeksi asetettiin lääkkeenjakokäyntien merkittävä vähentäminen. Pilotin seurauksena kotihoidon 10 asiakkaan 518 käyntiä kuukaudessa muuttui 182 käynniksi eli lääkeannostelurobotin käyttöönoton myötä kotihoidon lääkkeenjakokäyntejä tarvittiin 336 vähemmän kuukaudessa.

Share

Kotona asumista tukevan hyvinvoinnin ja terveyden tekoälyn ja robotiikan kehittäminen pilotointiympäristöissä

Kotona asumista tukevat hyteairo-teknologiat

Hyvinvoinnin ja terveyden tekoälyyn ja robotiikkaan eli ”hyteairo-teknologioihin” voidaan laskea kuuluvaksi hyvin laaja kirjo erilaisia sovelluksia. Tässä tekstissä keskitytään kotona asumista ja arjen aktiivisuutta tukeviin hyteairo teknologioihin, joiden ensisijaisia käyttäjiä ovat ikäihmiset, toimintarajoitteiset ja muuten kotona apua tarvitsevat, heidän omaisensa ja hoitoalan ammattilaiset. Kotona asuminen tarkoittaa kaikkia itsenäisen ja tuetun asumisen muotoja.

Kotona asuminen

Kotona asumista tukevia hyteairo-teknologioiden tarjontaa vaikuttaa olevan erityisesti erilaisissa elintoimintojen ja asumisen mittaus-, seuranta- ja hälytysjärjestelmissä. Puettavat teknologiat kuten turva-, paikannus- ja aktiivisuusrannekkeet tai vaikkapa älysormus, joka mittaa mm. sykettä, sykevälivaihtelua, aktiivisuutta ja kehon lämpötilaa, tukevat eri tavoin ikäihmisen omahoitoa ja itsenäistä asumista. Kotiin voidaan asentaa erilaisia arjen aktiivisuutta seuraavia järjestelmiä ovi-ja kaatumisvahdeista älypatjaan ja -lattiaan. Havaitusta poikkeustilanteesta, kuten kaatuminen, voidaan tehdä automaattisesti hälytys esimerkiksi kotihoitoon tai omaisille. Tekoälyn rooli korostuu, kun seurantasovellusten pitkäaikaisesta käytöstä kertyy runsaasti dataa: algoritmit voivat tunnistaa datasta ennusmerkkejä, jotka viittaavat terveyden huononemiseen tai kaatumisriskin kasvamiseen jo ennen itse kaatumista. Tekoälyn avulla tieto tästä saadaan hoitohenkilökunnalle tai omaiselle ajoissa.

Fyysinen robotiikka

Fyysistä robotiikkaa eli fyysisesti avustavia laitteita on toistaiseksi tarjolla huomattavasti seuranta- ja hälytyssovelluksia vähemmän. Lääkejakeluautomaatti muistuttaa lääkkeenotosta, tarjoilee lääkkeen aina oikeaan aikaan ja antaa tiedon hoitajalle, jos lääkettä ei otetakaan. Omaehtoista liikkumista voidaan tukea ns. älyrollaattoreilla. Robottirollaattori LEA on monipuolinen sekä fyysisesti liikkumista avustava että sosiaalista yhteydenpitoa tukeva kävelytuki, tosin sitä myydään toistaiseksi vain Alankomaissa. VTT:n ja Ortonin kehittämä älyrollaattori seuraa liikkumista ja analysoi tietoa hoitopäätösten tueksi. Robotiikkaa hyödynnetään myös fyysisessä kuntoutuksessa: sekä kiinteitä että puettavia kuntoutusrobotteja on käytettävissä kuntoutuspalveluita tarjoavissa organisaatioissa. Kotiin niitä ei vielä saada. Puettavia ulkoisia tukirankoja (”eksoskeletoneja”) on alettu Suomessakin kokeilla kiinteistönhoitotöissä. Hoitajien työhön robottitukirangat ovat vielä liian kömpelöitä ja raskaita. Yksinkertaisemmat, sähköttömät ”voimaliivit” voivat tukea ergonomisia työasentoja.

Logistiikkarobotit

Logistiikkarobotit ovat jo melko kehittyneitä ja niitä on käytössä teollisuuden lisäksi sairaaloissa. VTT on kokeillut kuljetusrobottia myös hoivakodin hoitohenkilökunnan apuna ruokien ja tarvikkeiden kuljettamisessa. Markkinoilla on myös yksinkertainen ”kauppakassirobotti”, joka seuraa käyttäjää itsenäisesti pienen matkan päässä. Suomen talvioloissa toimivia pieniä ulkokuljetusrobotteja ei taida vielä olla, vaikka maailmalla niitä jo käytetäänkin. Autonominen liikenne voi jossain vaiheessa kuitenkin helpottaa esimerkiksi ruokapalvelujen järjestämistä koteihin ja helpottaa myös ikäihmisten pääsyä liikkeelle kodeistaan.

Sosiaaliset robotit

Oma erityisluokkansa on mk. sosiaaliset robotit, jotka viihdyttävät, juttelevat tai mahdollistavat vuorovaikutuksen ihmisten välillä. Pieniä keskustelu- ja viihderobotteja on käytössä joissakin hoivakodeissa virkistyskäytössä, samoin kuin terapiaeläinrobotteja, joita on kehitetty erityisesti muistisairaille. Sosiaaliset robotit tavoittelevat luonnollista vuorovaikutusta ihmisen kanssa mm. puheen avulla: englanninkielinen keskusteleva tekoäly toimii jo melko hyvin ja vaikka suomenkieliset ”chatbotit” ovat vielä melko yksinkertaisia, yhä paremmin myös vapaasti puhuttua suomea tunnistavia sovelluksia on lupa odottaa lähivuosina. Lasketaan tähän luokkaan mukaan myös etäyhteysrobotit: videoyhteyden kautta tarjottava etäkotihoito ja lääkärin etäkonsultaatiot alkavat olla jo melko vakiintunut palvelumuoto ainakin Helsingin seudulla, mutta etäyhteysrobotti mahdollistaa myös etäkäyttäjän omaehtoisen liikkumisen robotin avulla tilassa. VTT on kokeillut etäohjattavaa etäyhteysrobottia hoivakodin asukkaiden ja heidän omaistensa välisessä yhteydenpidoissa. Sosiaaliset robotit kiinnostavat ihmisiä ja mediaa mutta markkinoilla ei ole vielä vakuuttavia sovelluksia kotona asumisen tukemiseen.

Tekoäly

Tekoälyn ja robotiikan sovellukset voivat käytössä tuottaa valtavasti dataa ihmisten käyttäytymisestä, terveydestä ja palvelujen sujuvuudesta ja tuottavuudesta. Tekoälyalgoritmein dataa voidaan yhdistellä ja analysoida ja näin tuottaa uudenlaista tietoa omahoidon ja hoitopäätösten tueksi.

Hyteairo-teknologioiden yhteiskehittäminen ja kokeilut

Hyteairo-teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto vaatii monen toimijan yhteistyötä: sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamallit ja verkostot ovat monimutkaisia, toimijoita on paljon, teknologiaosaaminen voi olla heikkoa, ikäihmisten tarpeita ja toiveita teknologian suhteen ei aina tunneta hyvin ja teknologioiden käyttötarkoitus ja eettisyys voi epäilyttää loppukäyttäjiä kuten kansalaisia ja hoitoalan ammattilaisia. Siksi teknologioita kannattaa ehdottomasti kehittää yhdessä eri toimijoiden kanssa ja myös kokeilla aidoissa palveluympäristöissä oikeiden käyttäjien kanssa. Tähän tarpeeseen on tarjolla yhteiskehittämis- ja kokeilutoimintaa eli nk. pilotointiympäristöjä eri puolilla Suomea.

Todennäköisesti Suomen kaikki yliopistot, ammattikorkeakoulut ja myös VTT tarjoavat yhteiskehittämisen tai Living Lab -palveluja teknologiakehittäjille, mutta tässä yhteydessä pilotointiympäristöllä tarkoitetaan suhteellisen pysyväluonteista toimijoiden verkostoa, jonka koordinointi on suhteellisen vakiintunutta tai ainakin sellaiseksi aiottua ja kokeiluja voidaan tehdä oikeissa kotiympäristöissä, palveluasumisessa tai yksityiskodeissa oikeiden käyttäjien kanssa.

Pilotointiympäristöistä nimettäköön seuraavat:

  • Oulun WelfareLab on kehittänyt toimintaansa kymmenen vuotta ja tuotteistanut ja ilmeisesti ainoana tähän mennessä myös hinnoitellut yhteiskehittämispalvelunsa yrityksille. WelfareLab on myös yksi niistä harvoista paikoista, joissa on ollut kansainvälistä pilotointiyhteistyötä (EU, Japani).
  • Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiriin kuuluva sosiaali- ja terveyspiiri Eksote on suuntaamassa yhteiskehittämis- ja pilotointitoimintaansa kotona asumisen tukemiseen. Elinvoimaa älykkäällä sotella (ELSA) -hankkeessa rakennetaan Etelä-Karjalaan sote-yhteiskehittämisen innovaatio- ja testausympäristö, joka mahdollistaa sote-palvelujen ja erityisesti kotona asumista tukevien ratkaisujen kokeiluja maakunnan laajuisesti.
  • Forum Virium Helsinki on Helsingin kaupungin Living Lab, jossa koordinoidaan ja toteutetaan pilotteja Helsingin kaupungin strategiaa noudattaen. Pysyväksi innovaatio- ja kokeilualustaksi Helsinki kehittää Kalasatamaa. Kalasatama Wellbeing -kokeiluohjelmassa on kehitetty uudenlaisia digitaalisia ratkaisuja urbaaniin hyvinvointiin yhdessä kaupunkilaisten ja Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen sekä yrityskumppaneiden kanssa.
  • Metropolian uudelle kampusalueelle Myllypuroon on suunnitteilla palveluasumisen digitalisaation pilotointiympäristö, jossa eri toimijat voivat testata ja pilotoida omia ratkaisujaan ja niiden toimintaa osana palveluasumisen ja mielekkään kotona asumisen ympäristöä. HIPPA-hankkeessa Metropolia kehittää älykästä palveluasumista ja tukea tarvitsevien ihmisten kotona asumista 6Aika-kaupungeissa.
  • Satakunta Living Labs. Prizztech-elinkeinoyhtiö koordinoi pilotointitoimintaa Satakunnan seudulla. HYVÄKSI – Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto -hankkeessa kokeiltiin kotona asumisen robotiikkaa ja tekoälyratkaisuja 13 sote-alan organisaatiossa yli 700 käyttäjän kanssa.

Vahvimmat kodin hyteairo-pilotointiympäristöt näyttävät olevan kiinnittyneitä yhteistyöhön paikallisten sairaanhoitopiirien (ja niiden sairaaloiden Testbed-toiminnan) ja yliopistojen kanssa, kuten erityisesti Oulun WelfareLab, Eksote ja KuopioHealth/Kuopio Living Lab. Näiden etuna on kytkeytyminen kaupungin tai maakunnan ikäihmisten palveluihin. On kuitenkin myös runsaasti pilotointitoimintaa, jota koordinoi paikallinen ammattikorkeakoulu tai yliopisto ja jota toteutetaan projektitarpeen mukaan.

Yhteiskehittämisen ja pilotoinnin hyödyt hyteairo-teknologian ja -palveluiden tuotekehityksessä ja käytännön toimivuuden testaamisessa ovat selvät. Pilotointiympäristöjä kannattaa kuitenkin kehittää edelleen järjestelmällisesti sekä palvelujen laadun ja löydettävyyden parantamiseksi. Esimerkiksi pilotointitiedon ja -kokemusten jakamista tai pilotointiympäristöjen muuta yhteistyötä ei vielä juuri ole. Kehittyvät pilotointiympäristöt tarvitsevat tukea yhteiskehittämisverkoston (esim. aidot pilotointikohteet) luomiseen tai vahvistamiseen, palveluiden konseptointiin ja tuotteistamiseen, erikoistumiseen, kansainvälistymiseen sekä keskinäiseen tiedon- ja kokemusten vaihtoon. Teknologiaa kehittävät yritykset tarvitsevat tietoa ja helpon väylän sopivaan pilotointiympäristöön. Sikäli kun kunnissa tai kuntayhtymissä tarvitaan tukea osaamisen kehittämiseen hyteairo-teknologioiden hankinnoissa, käyttöönotossa tai strategian luomisessa, pilotointiympäristöt voisivat tarjota myös tätä lähialueellaan. Mahdollisesti pilotointiympäristöt voisivat tarjota yrityksille tukea niiden keskinäisessä yhteistyössä useampia teknologioita yhdistävien palvelukonseptien luomiseksi.

Kansainvälinen yhteistyö ja ulkomaiset asiakkaat ovat korkeatasoisille pilotointiympäristöille mahdollisuus, jota ei ole vielä juuri hyödynnetty. Pilotointiympäristöjen yhteinen viestintä- ja markkinointialusta palvelisi sekä kotimaisia että kansainvälisiä asiakkaita. Pilotointiympäristöjen kehittymistä ja yhteistyötä voisi parhaiten tukea kansallinen, ympäristöihin sitoutumaton koordinaattori, joka toimisi solmukohtana pilotointiympäristöjen, teknologiayritysten ja kansainvälisten yhteistyötahojen välillä.

-Marketta Niemelä, VTT


Share


Kohti uutta #hyteairo kautta!

Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman toisen kauden päätösseminaarissa käsiteltiin palveluasumista tekoälyn ja robotiikan näkökulmista. Ei ole yllätys, että pilotoinnin ja rahoituksen haasteet tulivat vahvasti esille tälläkin kertaa. Aiheita on käsitelty aikaisemmissa blogeissa ja lisää on tulossa raportissa, joka julkistetaan parin viikon sisällä.

Siirtyminen palveluasumiseen on yksilöllistä. Äärimmäisen opettavaisen hyteairo -prosessin aikana olen saanut oppia, miten eri henkilöt, vaikka tilanne olisi kaikin puolin sama, ovat eri valmiudessa siirtymään palvelukotiin asumaan. Tekoälyn ja robotiikan suuri mahdollisuus ja kehittämisen haaste onkin juuri siinä, että voidaan yhä paremmin mahdollistaa ihmisille omanlaiset ja yksilölliset asumisen ja elämisen ratkaisut.

Suomessa tähdätään siihen, että mahdollisimman moni, mahdollisimman pitkään voisi asua turvallisesti omassa kodissaan ja kokea sitä elämän laatua, joka itselle tuo hyvän mielen ja olon arjessa. Tämä on varmasti myös monen ihmisen oma tahto myös.

Joskus eivät voimat apuvoimienkaan kanssa riitä omassa kodissa, silloin on tarjolla vaihtoehtoja palveluasumiseen ja hyvä niin. Palveluasumisessakin robotit ja tekoälyt tarjoavat tukea hoivahenkilökunnan ja tukiprosessien henkilöstön työhön.

Työpajan pohdinnoissa palveluasumisen AiRo -ratkaisuihin kaivattiin:

  • Ennakointia ja ennaltaehkäisyä
  • Käytettävyyttä ja yksilöllisyyttä
  • Asiakkaan omaan toimijuuteen sidottua

Muistutettiin myös, että asiakkaan tarpeet eivät ole ikään sidottuja, muutkin kuin usein mainitut vanhukset tarvitsevat apua ja tukea elämäänsä.

Palveluasuminen liittyy hyteairo -ohjelman koti -osioon, jonka tavoitteista todetaan näin:

”Tekoäly ja robotiikka tarjoavat lukuisia uusia mahdollisuuksia toteuttaa kotona asumista kunkin ihmisen haluamalla tavalla. Uudet mahdollisuudet tukevat itsenäistä elämää sekä ammattilaisten työtä. Niiden käyttöönottaminen hillitsee sosiaali- ja terveysmenojen kasvua ja auttaa turvaamaan korkeatasoisen hoivan Suomessa. Kodilla tarkoitetaan kaikkia itsenäisen ja tuetun asumisen muotoja.”

Lähde, Hyteairo esite

Kotiasumiseen on myös laadittu sarja toimenpiteitä, joista voit lukea lisää ylläolevan linkin kautta. Toimenpiteistä VTT:n käynnistämä kotiympäristöjen pilotointi -hanke on jo käynnistynyt. Hankkeesta saat lisätietoa tulevasta raportista. Syksyllä aiheesta on luvassa myös seminaari. Pysy siis kuulolla!

Hyteairo on meidän kaikkien ohjelma, myös minun. Vaikka jään nyt pois hyteairon koordinointivastuusta en jää pois hyteairosta. On jokaisen asia vaikuttaa ja toimia siten, että Suomi on hyvä maa meille kaikille, myös heille, jotka eivät yksin jaksa elämänsä arkea kantaa.

Vielä työpajaan palatakseni. Nämä hienot teokset puhukoot puolestaan!

Hyteairo jatkuu tästäkin eteenpäin yhä innokkaampana ja osaavampana. Seuraava työpaja on jo 26.4, jolloin pohditaan alan standardointikysymyksiä. Täältä lisää tietoa tilaisuudesta.

Hyteairo terveisin ja aurinkoisen kevään toivotuksin

Cristina


Share


Suunnittelusta suosituksiin ja tekoihin

Yksi hyteairo kausi on jälleen saavuttamassa huippukohtansa. Kausi on kolmas ja kaikista näkökulmista se kaikkein paras. Hyteairosta voi siis todeta, että se petraa kuin Nikanteri juoksuaan.

Kausi on jo kolmas hyteairon historiassa. Työ alkoi 2016 esiselvityksellä. Kaudella 2017-2018 hahmoteltiin ja käsiteltiin teemoja ja rakennettiin toimenpideohjelma niiden ympärille. Kaudella 2018-2019 teemoihin on haettu sekä lisää ymmärrystä että käytännön ratkaisuja. Samalla on arvioitu meneillään olevaa toimintaa ja hankkeita. Esimerkiksi ”kotien pilotointiympäristöt” osio on jo hyvässä vauhdissa.

Työpajojen yhteydessä on useaan otteeseen kaivattu ripeämpää etenemistä niin hyteairo -ratkaisujen käyttöönotossa kuin alan yritysten kasvussa Suomessa. Työpajassa 28.2.2019 syntyikin liuta suosituksia, jotka esitetään tässä tiivistetysti. Tarkemmat kuvaukset löytyvät raportissa, joka julkaistaan huhtikuun aikana. Makupaloja raportista voi saada jo 26.3.2019 työpajassa, tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan!

Suosituksia laadittiin seuraavilta osa-alueilta:

  • Palvelumuotoilu
  • Rahoitus
  • Osaaminen
  • Sote-sektorin tiedonhallinta
  • Edelläkävijämarkkinat

Tärkeät asiat, kuten etiikka on ollut vahvasti mukana keskustelussa ja jo aikaisemmassa julkaisussa, jonka voi lukea Valtioneuvoston julkaisujen sivulta.

Suosituksiin toivotaan palautetta. Mahdolliset muutosehdotukset ovat tervetulleita, pyydän lähettämään allekirjoittaneelle.

Työpajaryhmien suositukset

Palvelumuotoilu

Palveluomuotoilussa tulee lähteä liikkeelle haasteiden ja ratkaisujen törmäyttämisessä tuotteiden yhteiskehittämiseen eri asiakasryhmien kanssa. Käytetään ketterän kehittämisen menetelmiä. Kehittämisessä ja muotoilussa tulisi ottaa huomioon datan ja tiedon jakaminen kaikille toimijoille, kokemusten jakaminen ja osaamisen ja asenteiden kehittäminen kaikissa ympäristöissä.

Rahoitus

Joustavat rahoituskanavat, jotka velvoittavat kumppanuusverkostoitumiseen sekä edellytetään näyttöä ja vaikuttavuuden osoittamista robottien ja tekoälyn käyttöönoton jälkeen kolmen vuoden kuluttua, jolloin toimijaorganisaatio saa viimeisen rahoitusosuuden.

Osaaminen (erityisesti hoitotyön ammattilaiset)

  • Tietoisuutta hyteairo-teknologioista ja niiden käytöstä edelleen lisättävä (osana hoitoammattilaisten koulutusta)
  • Hyteairo-koulutuksen tavoitteena pitää olla tiedon mutta myös luottamuksen lisääminen teknologiaa kohtaan. Luottamuksen lisääminen voi perustua esimerkiksi:
    •  ymmärrykseen terveysteknologian regulaatiosta ja hyväksyntäprosessista
    • tietoon kehitteillä olevista tekoälyn eettisistä standardeista (ainakin IEEE, tiedät varmaan toiminnan)
    • jaettuihin vertaisorganisaatioiden ja -ryhmien kokemuksiin teknologian käytöstä
    • Suomessa tehtyihin tai miksei kansainvälisiinkin vaikuttavuustutkimuksiin
    • omiin käytännön kokemuksiin teknologiasta osana työtä; kokemuksiin että osaa ja hallitsee teknologian käytön ja siitä on hyötyä työssä
  • Koulutuksen tavoitteena saisi olla myös ”hyteairo-lukutaito”: kriittisyys mediassa julkaistuja ylisanoin varustettuja teknologiajuttuja kohtaan. Tähän varmaan tarvitaan ihan perustietoa siitä, millä periaatteilla teknologia toimii ja mihin sillä oikeasti tällä hetkellä kyetään.
  • Koulutuksen ja työelämän yhteistyön tulisi edelleen syventyä, jotta koulutus ei jää irralleen siitä mitä työelämässä tapahtuu.

Sote-sektorin tiedonhallinta

Suosittelemme tiedon tallentamisen kehittämistä pienempien toteutusprojektien kautta pohjautuen yhteiseen, kansalliseen ideaalivisioon. Ideaalivision tulisi olla johtamista tukeva ”majakka”, jota kohti pienempien projektien kautta edetään. Ideaalivisio kuvaisi yhtenäistä tietoarkkitehtuuria ja yhtenäisiä tietomalleja. Jotta ideaalivisio voisi toimia, tulisi se luoda osallistamalla käytännön tason tekijät sekä hyödyntäen palvelumuotoilua. Näin luotu ideaalivisio olisi jalkautettu jo syntyessään.

Ideaalivisiota tulisi hyödyntää kehitysprojekteissa ja kerätä yhteiseen käyttöön (esim. avoindata.fi) parhaita käytäntöjä ”tägeillä”. Kehitysprojektien esimerkkejä ovat lain sote-tiedon toissijaisesta käytöstä malliskenaariot, tai suostumukseen perustuvan my-data infran esimerkit.

Taustalla ajattelutavan korotus:

  • markkinoinnin laajempi ymmärrys, ml. haasteet asiakas-maksaja, omainen-vanhus ja huoltaja-lapsi eroissa.
  • kaiken tiedon ei tarvitse olla eksaktia.

Edelläkävijämarkkinat

  1. Kilpailutukseen osallistuminen pienille toimijoille -> ostaa ratkaisuja ongelmiin, ei tapoja tehdä -> keinotekoiset koko- ja resurssivaatimukset pois.
  2. Investointirahaa, joka on 10v ajalle, ei sidottu kuluihin.
  3. Suunnataan rahaa riski-investointeihin sekä pitkän ajan kehitysprojekteihin.
  4. Voimakas julkinen tuki EU -markkinoille laajentumiselle.

Kiitos kaikille erinomaisesta työstä. Näiden suositusten pohjalta jatketaan raportin laadintaa.


Share


Robotit – nuo soten pikku apulaiset

Kansallinen hyvinvoinnin AiRo eli #hyteairo -ohjelma jatkuu nyt kolmatta vuotta. Esiselvitysten ja suunnitteluvaiheen jälkeen ollaan siirrytty toimenpiteisiin. Työpajojen työn tuloksena syntyi joukko tavoitteita ja toimenpiteitä, joihin voit tutustua Valtioneuvoston julkaisujen sivulla.

Hyteairo -ohjelman arvolupaus on:


AiRo-teknologioiden avulla laajennetaan ihmisten kyvykkyyksiä siten, että inhimillinen arvokkuus, itsenäisyys ja hyvinvointi saavutetaan yhä laadukkaampien ja tehokkaampien palvelujen avulla samalla kun ihmisten tekemä työ suuntautuu entistä merkityksellisempiin tehtäviin. AiRoteknologiat tehostavat julkisten varojen käyttöä ja tuottavat Suomeen taloudellista kasvua ja toimeliaisuutta luoden uutta työtä ja uusia yrityksiä. AiRo-ohjelma luo puitteet arvolupauksen toteuttamiseksi.


Vielä on matkaa, jotta AiRo teknologiat saadaan suomalaisten hoivaa ja hyvinvointipalveluja tarvitsevien ihmisten hyödyksi ja alan ammattilaisten työn tueksi.

Kysyttäessä: ”Olette tehneet tutkimuksen, jossa kartoitettiin suomalaisten suuryritysten digitaalisia valmiuksia. Tämän tutkimuksen mukaan puolella kotimaisista yrityksistä on datastrategia. Miten näitä tuloksia pitäisi tulkita: ollaanko Suomessa hyvässä jamassa vai pitäisikö olla huolissaan?” Googlen maajohtaja Antti Järvinen toteaa:


Kyllä meidän pitää ehdottomasti olla huolissaan Suomessa. Meillä on korkea teknologiaosaaminen ja muistaakseni eniten valkokaulustyöläisistä insinöörejä suhteessa työssäkäyvään väestöön muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna. Silti tuntuu, että fokus on pitkälti niin sanotuissa takapihan teknologioissa: Olemme hyviä logistiikkakeskusten, prosessien ja toiminnanohjausjärjestelmien kanssa sekä automatisoimaan tehtaitamme. Mutta kuluttajarajapinnassa suomalaiset yritykset ovat olleet luvattoman heikkoja: olemme huonoja rakentamaan sellaisia sähköisiä palveluja ja tuotteita, joita suomalaiset kuluttajat haluavat käyttää ja joiden käyttämisestä kuluttajat nauttivat.


Lähde: Bonfire älyradio podcast

Erityisesti vanhustenhoidon pulmat ovat puhuttaneet viime aikoina. Haasteet ovat olleet useaan otteeseen hyteairo työpajoissa esillä, eikä pelkästään vanhustenhoidossa vaan myös kuntoutuksessa, lääkehuollossa ja sairaaloiden prosesseissa. Seminaareissa on ollut mahdollisuus tutustua ratkaisuihin, jotka auttaisivat merkittävästi parantamaan tilannetta, mutta ketterä käyttöönotto on vielä muutaman askeleen päässä. Antti Järvinen jatkaa ”Meillä on korkea teknologiaosaaminen ja paljon hyviä insinöörejä. Mutta meillä on valitettavan vähän sellaisia avauksia, että se osaaminen kääntyisi etupihalle: yritysten myyntiin, markkinointiin, asiakaspalveluun, uusiin palveluihin ja tuotteisiin.” Voisiko tässä olla syy vitkasteluun myös sote -sektorin puolella?

Mutta toisaalta: Sote -sektorilla on myös paljon ”takapihan” hommia, joissa AiRo -teknologiat ovat kypsiä ja jo hinnaltaankin edullisia ja niitä voisi ottaa käyttöön hoitajien työtä helpottamaan. Robotit voisivat kuljettaa likapyykkejä, laboratorioputkia, lääkkeitä ja muuta sellaista, mihin hoitajien aikaa kuluu. Robotit voivat myös huolehtia kirjaamisista ja muista rutiineista vapauttaen aikaa siihen tärkeimpään – ihmistyöhön. Vanhusten hoivassa kallista ei ole se, että ihminen hoivaa ihmistä. Kallista on se, että ammattiinsa opiskellut, työtään rakastava, hoitaja kuljettaa pyykkejä, siivoaa ja naputtaa tietokonetta.

”Etupihalla” robotit ovat myös valmiita erilaisiin tehtäviin, joissa säästyy hoitohenkilökunnan aikaa ja voimia ja näistä on jo näyttöä, että tulokset ovat aikaisempaan menettelytapaan verrattuna parempia. Näin on mm. kuntoutuksessa ja lääkkeiden annostelussa. Ratkaisujen rohkea ja laaja käyttöönotto parantaa kansanterveyttä, keventää hoitajien taakkaa ja tuo myös mittavia taloudellisia etuja.

Mikä sitten avuksi, että hyteairo etenisi? Tätä pohdittiin tammikuun työpajassa. Ratkaisujen kolmen kärki:

Investointiosaamisen päivitys: AiRo -teknologiat ovat uusia ratkaisuja. Viisi vuotta sitten ei olisi ollut mahdollista ottaa tekoälyä ja robotteja laajassa mittakaavassa osaksi terveydenhoidon kokonaisratkaisuja, mutta tänä päivänä se on mahdollista. Kuitenkin investointeja tehdään tuohon vanhaan tilanteeseen perustuen. Robotiikan hyödyt ulottuvat kansantalouteen saakka.

Johtaminen: Johtaminen ajassa, jossa tekoälyt ja robotit ovat oppivia ja pystyvät auttamaan monissa eri tehtävissä, johtamisen pitää uudistua. Toisaata on lisättävä kyvykkyyttä rakentaa organisaatiota ja toimintaa siten, että tehtävien toteutus perustuu ihmisen ja teknologian yhteistyöhön, toisaalta johtamisen on tultava yhä inhimillisemmäksi, painottaen inhimillisen potentiaalin ja välittämisen merkitystä työympäristössä, jossa robotti voi kohdata asiakkaan eri yhteyksissä ”robotin tavalla” ja missä ”takapihan” tehtäviä hoitavat robotit ja tekoälyt.

Tietoisuus ja osaaminen: Vielä on paljon tehtävää, että kaikki alan toimijat sekä asiakkaat (nykyiset ja tulevat, eli me kaikki) tiedostavat robotiikan mahdollisuudet. Terveydenhoidon asiakkaan näkökulmasta on tärkeää tietää, että jossain vaiheessa hoivaa robotti saattaa tulla vastaan – todennäköisesti tuleekin – jotta hänen ei tarvitse huolestua hoivansa laadusta. Ammattilaisten tulee tietää hyteairosta, jotta teknologioita voidaan ottaa ketterästi käyttöön sekä hyödyntää niitä kestävällä tavalla. Hyteairo -osaamista on tuotava alan opintoihin, opettajille sekä alalla työskenteleville. Hyvinvointi osaamista tarvitaan myös hyteairo – tuotteita tarjoaville yrityksille.

Kehitys kehittyy ja teknologioiden kehitys on vauhdikasta ja vaikka hyteairon tavoitteita on jo määritelty ei se tarkoita sitä, että uusia tavoitteita ja toimenpiteitä ei voisi laatia, kun ajassa edetään. Työpajaa puhutti mm. japanilaisten tavoite saada vähennettyä hoitajien työperäiset selkävaivat nollaan robotteja hyödyntämällä.

Hyteairo -työ jatkuu. Tervetuloa mukaan!

Hyteairo Sairaala työpajakooste 2019

 


Share


AiRo hyvinvointivalmennuksen tukena

Kun viisaat ihmiset tulevat yhteen tärkeiden teemojen äärelle, syntyy hienoja ajatuksia ja ratkaisuja vaikeisiinkin asioihin, kuten AiRo (tekoäly ja robotiikka) teknologioiden hyödyntämiseen hyvinvointivalmennuksessa.


Hyteairo työpajassa 25.10.2018 käsiteltiin hyvinvointivalmennusta sekä siihen liittyviä toimenpiteitä ja yllä oleva todistettiin jälleen kerran oikeaksi.

Hyvinvointivalmennuksen käsittely jäi viime kierroksella vähäiseksi. Toisaalta teema oli yhdistetty kuntoutukseen, jonka tärkeys vei tilan hyvinvointivalmennukselta, toisaalta aihetta ei pidetty kovin tärkeänä. Epäiltiin jopa, että kyse olisi jonkinlaisesta ”yksisarvishoidosta”.

Hyvinvointivalmennus ei siis saanut viime keväänä ansaitsemaansa huomiota, joten nyt otimme teeman omana itsenään esille. Kiitos vahvan ja runsaan tekoälykeskustelun ymmärretään, että teknologian kehittyessä ihmisen rooli ammattilaisena on yhä enemmän valmentava. Terveydenhoidon asiakas, joka ehkä ensimmäistä kertaa elämässään saa tekoälyavusteisia hoitosuosituksia, robottiavusteista apua ja hoivaa tai valmistautuu robotin suorittamaan kuntoutukseen tai leikkaukseen, tarvitsee ymmärrystä, tietoa ja tukea teknologian osuudesta ja sen turvallisuudesta. Luottamus on yksi onnistuneen hoivan peruskivistä.

Oman terveyden vaaliminen ja kehittäminen on myös yksi hyvinvointivalmennuksen osa-alueita. Teknologia tulee suureksi avuksi vaikkapa arkisissa askareissa, mutta se ei silti saa johtaa yhä suurempaan liikkumattomuuteen. Esimerkiksi kodin roboteissa pitäisi olla omien kykyjen mukaiseen ja vähän ylikin liikkumiseen kannustava elementti.

Hyvistä elämäntavoista on paljon tietoa saatavilla. Ohjeita voidaan välittää chatbotien avulla, mutta pysyminen terveissä elämäntavoissa vaatii välillä motivointia. Tässäkin robotit voivat olla avuksi, mutta vastuu jää toki ihmiselle itselleen.

Sairauden kohdatessa elämäntapojen muuttaminen tulee akuutiksi, mutta ei helpoksi. Hyvinvointivalmennus on myös terveysvalmennusta, jossa terveydenhoidon ammattilaiset tekoälyä ja robotteja hyödyntäen voivat auttaa asiakasta tekemään kestävän muutoksen elämässään.

” Primary objectives of health coaching are to educate the patient regarding self health
management and to encourage patients in taking a more proactive role in staying healthy.” –
Medical Economics (2010).” 

AiRo -teknologioilla, tekoälyllä ja roboteilla, on merkittävä rooli onnistuneessa hyvinvointivalmennuksessa, joka puolestaan on tärkeää paitsi ihmisen hyvinvoinnille myös kansantaloudelle.

Most experts agree that fundamental improvement in healthcare economics depends heavily on a three-part strategy:

  1. Shifting from an economic model based on fee-for-service treatment of illness, with a natural bias toward doing more, to an outcomes model with compensation for improvement in health;
  2. Reducing consumption of medical care by improving health; and
  3. Increasing consumers' focus on and accountability for their health and healthcare costs.

This focus has invigorated the health coaching industry. Employment opportunities for health coaches
are growing exponentially as the provisions of healthcare reform are implemented.

Global Advances in Health and Med journal (2013)

Näin työpajassa pohdittiin:

Hyteairon keskeiset hyödyt hyvinvointivalmennuksessa

  • Oman hyvinvoinnin turvaaminen
  • Oman vastuun kantaminen
  • Osallisuuden mahdollituminen (myös erityisryhmät, mm autistiset)

Kansalliset tavoitteet:

  • Kehittämisen helpottaminen -> lainsäädännön esteiden poistaminen -> esim kotona-asumisen tukeminen (kaikki ei ole lääkintälaitteita).

Toimenpiteet

  • Yksityisen sektorin ja julkisen sektorin voimien yhdistäminen (esim Unikulma, Polar)
  • Biohakkerointi
  • Arviointimenetelmien ja mittariston kehittäminen kansalliseksi työkaluksi
  • Datakäytännöt ja periaatteet tekoälyratkaisujen/pilottien työkaluksi, yhtenäiset toimintatavat
  • Datan omistajuus, yksityisyys

Kumppanuudet, verkostot, viestintäkanavat

  • Ammattiopistot, AMK, ym oppilaitokset
  • Järjestöt, yhdistykset
  • Non-profit organisaatiot
  • Hyteairo verkosto

Käytössä olevat ratkaisut, hyvät käytännöt, olemassa olevat osaamisverkostot ja käynnissäolevat
kokeilut ja hankkeet

  • Pilottipankki
  • Hyvien käytäntöjen ja ratkaisujen jakaminen

Toimenpiteiden arviointi:




Share


Syksyn eka #hyteairo – lääkehuoltoa ja tilannekuvaa

Hyteairo seminaarit ja työpajat käynnistyivät 24.9.2018. Saimme tällä kertaa kokoontua Tekniikan Museon puolella Yrityskylän järjestelyiden vuoksi. Hieno paikka olikin, kiitos museolle!

Voidaan sanoa, että nyt käynnistyi hyteairon kolmas kierros. Ensimmäinen kierros käsitti esivalmistelun, toisella kierroksella työpajailimme ohjelman teemojen, eli sairaalat, logistiikka, lääkehuolto, kuntoutus ja hyvinvointivalmennus sekö kotihoito, ympärillä. Täältä voit tutustua materiaaleihin http://airoisland.fi/hyteairo/ .

Jos et päässyt ensimmäiseen seminaariin ja työpajaan mukaan, niin hyvin ehtii vielä mukaan! Seuraava seminaari ja työpaja ovat 25.10 ja teemana on silloin hyvinvointivalmennus, joka edellisellä kierroksella jäi vähemmälle huomiolle. Tervetuloa mukaan! Ilmoittaudu seminaariin ja työpajaan allekirjoittaneelle. Tutustu seminaareihin ja työpajoihin http://airoisland.fi/hyteairo/hyteairoseminaarit/

Seminaarin teemana oli lääkehuolto. Kuulimme Tampereen teknisen yliopiston tutkijoiden Jouni Lyly-Yrjänäisen ja Vesa Tiitolan esityksen lääkeannostelija robotin käytöstä. Jo aiemmin olimme kuulleet Evondoksen asiakaskokemuksia robotin käytöstä. Vanhukset ovat kokeneet robotin erittäin hyvänä kumppanina lääkehuollossa kotona ja robotti vähentää myös kotihoidon käyntejä, antaen lisää aikaa vuorovaikutukselle kun käyntejä suoritetaan.

Modella mielenkiintoista Tiitolan ja Lyly-Yrjänäisen esityksessä oli tutkimustulos, jossa robotin suurin hyöty ei ollutkaan tuossa käyntien määrän vähentämisessä, vaan aamuruuhkan selvittämisessä. Kun robotti hoitaa annostelun aamuruuhkan aikaan, voidaan laskea, että silloin on säästynyt yksi hoitajan työpäivä. Robotiikan hyödyt saattavat olla yllättäviä ja siksi onkin tärkeää, että saadaan tutkittua tietoa käyttöön.

 

Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti kertoi lääketeollisuuden haasteista. Myös lääkkeiden valmistus on murroksessa. Tekoälyä voidaan hyödyntää lääkehoidon lähes jokaisessa vaiheessa ja tämä aiheuttaa paljon pohdittavaa, mutta mahdollistaa myös yhä tarkemman ja yksilöllisemmän lääkehoidon potilaille. Tulevaisuudessa häämöttää myös lääkkeiden 3D printtaus.

Työpajassa käytiin läpi hyteairon nykytilannetta keväällä laaditun sääkartta -mallin avulla. Kovin sateiselta vielä näyttää, mutta aurinkokin pilkottaa joidenkin pilvien raosta. Koettiin, että tietoisuus AiRon mahdollisuuksista on jo levinnyt kutakuinkin tyydyttävästi, joten siellä puolella näkyi selkeästi aurinkoa pilviverhon takaa. Lääkinnällisistä laitteista ollaan säätämässä uutta direktiiviä, työpajalla ei ollut tietoa, miten se tulee vaikuttamaan hyteairo -alan yrityksiin. Ehkä verkostosta löytyisi tietoa?

Suomessa on säädetty kotihoidosta ja siihen tulisikin kehittää ratkaisuja kiireisesti. Kotihoito näytti arvioissa kuitenkin erittäin sateiselta samoin kuin alan liiketoiminta. Tutustu sääkarttaan täältä.

En malta olla laittamatta tähän loppuun Kuusamon lähihoitajien listaa, miten tekoälyä ja robotiikkaa voi hyödyntää hoivassa. Suukiitos Arja Riekille ja tiimille!

 

Kuusamon lähihoitajien ryhmätyön aatokset

TYÖ ja keinoäly:

Katrinkoti,kuntoutusyksikkö,

  • AVH-asiakkaan kuntoutus kävelyrobotin avulla. Nyt 3 hoitajaa kuntouttaa kävelyharjoituksessa, robotin kanssa kaksi hoitajaa vapautuu muuhun kuntoutustyöhön.
  • Muistiasiakkaat: Levottomuuteen hetkellisesti, rauhoittaa robon puhe. ajanviettoon: kertomuksia, vanhoja radio-ohjelmia, kaskuja, murteita ym.
  • Kirjaamisessa, tiedot heti potilastietoihin, esim. verenpaine, verendokeri, lämpö ym. Tunnistava robotti.
  • Kuntoutuskorttien teko ja päivitys näppärästi heti saa tehtyä.
  • Ei enää monia vaihtuvia salasanoja, sormi/kasvo tunnistin.
  • Avustaminen ruokailuun lähdössä, kukapa ei lähtisi robon perään
  • Työvuorolistat ohjelmoitu ja mitoitettu asiakkaiden hoitoisuuksien mukaan, huomioiden kuntoutustarpeet ja riittävästi hoitajia. Palkat, lomat, verotus ym. tekoäly tekee. Säästyisikö noista mainituista töistä hoitopuolelle lisää hoitajia? Tekoäly voisi myös tehdä ergonomisen työaika työvuorolistat, tiedetään jo millaiset työvuorot kuormittaa vuorotyölaisia. Eli myös vuorotyölaisen terveys parempi.
  • Hallinto???
  • Palvelutarpeen arvioinnissa mukana ja heti saisi tietää mitä, missä, mistä ja milloin.
  • Hoitoneuvotteluissa, samoin tekoälyn avulla tieto käytettävissä samantein.
  • MYSLI-tilaus, eli yksiköiden ateriat ja tuotteet. Tekoäly tietää asiakkaat ruokarajoitteineen, tilaus keskuskeittiöön napin painakuksella😂
  • Pyörätuoli-robotti, ohjelmoitu esim. kampaamo, kauppa, TK, ravintola missä haluaa käydä syömässä. Vapaus liikkua ja valita minne menee ja tekoäly voisi myös maksut hoitaa. jos asiakkaalla puheentuottamis ongelmia, tekoäly puhuu.
  • Yksiköiden laskutus asiakkaille, ei enää postia.

TUO, EDELLYTTÄÄ

  • Koulutusta lisää jo ala-asteelta lähtien, koodaus ja tekoälyjä kouluihin.
  • Ammattiin valmistautuviin kouluihin huima satsaus.
  • Hallituksella ja kaikilta päättävillä tahoilla ymmärrys, että tekoäly on  totta ja tehdä ja nähdä mitä se edellyttää päätösten teossa.
  • Suomalaisia yrityksiä kannustaa suunnitteluun ja toteutukseen, muutoin sen tekee muut maat.
  • Tuo kaivattuja työpaikkoja
  • Tuo innovaatisuutta.
  • Otetaan suunnitteluun mukaan hoitajat, fysio-, toiminta- ja puheterapeutit heti suunnitteluun ja koko toteutuksen matkan.
  • Kun suunnitellaan uusia seiniä mihin vaan, yksityiseen/julkiseen rakentamiseen, niin tekoäly vempeleiden ympärille muu rakennus suunnitellaan sitten. Kallista jälkeenpäin rakentaa.
  • Pitää nähdä myös investointina hoitopuolella, ei aina pakollisena menoeränä.

Kiitos työpajaporukoille sekä seminaarin loistaville puhujille. 25.10 jatketaan, aamulla seminaari alkaen aamupalalla klo 8.30 sekä jatkuen työpajan merkeissä (omakustanteisen) lounaan jälkeen klo 12-15.

Kiitos, että olet mukana rakentamassa uutta hyvinvointia Suomeen!


Share


Robotteja kotiin?

Luin uutisen, jossa mainittiin Jibo Robotin epäonnistuneen. Jibo on sosiaalinen robotti, joka keskustelee ja voi kertoa esimerkiksi säätilan. Epäonnistumiseen liittyi vahvasti Amazonin Alexa ja Googlen Home. Nämä kaksi hoitavat samat asiat, mutta eivät ole brändättyjä roboteiksi. Niissä ei ole liikkuvia osia ja siten paljon huokeampia. Samalla ne ovat laitteita isoilta yrityksiltä, jotka osaavat vallata markkinaa. (Toiseen keskusteluun jää, ovatko nämä robotteja vai ei).

Tästä aloin kuitenkin miettimään mitä robotteja kotiin on mukava saada. Itselläni on käytössä pölynimurirobotti ja tiedän, että ruohonleikkurirobotit ovat myös aika suosittuja. Olen huomannut markkinoilla olevan ikkunanpesurobotteja ja räystäiden puhdistamisrobotteja. Ainakin mainitsemani robotti-imuri on auttanut paljon. Kotona on pölyt vähissä, vaikka välillä pitää itse vielä imuroida ovien takaa jne. Lisäksi asunto pitää jättää imurille sopivaan kuntoon, eli ottaa silityslauta ja pyykkiteline pois tieltä.

Budgee kauppakassirobotti

Kun miettii, mitä tehtäviä ei kotona halua tehdä, niin useimmiten tulee ensimmäisenä mieleen eri siivoustehtävät ja arkiaskareet sekä niiden robotisoiminen. Nämä ovat kuitenkin vielä aika haastavia tehtäviä nykyteknologialle, sillä eri pinnoilla voi olla erinäisiä esineitä ja pinnat ovat hyvin erilaisia ja eri korkeuksilla. Toisekseen eri koneet ovat jo ratkoneet esimerkiksi pyykin- ja astianpesun hyvin tehokkaasti.

Mitä muuta robotti voisi tehdä? Klassinen ajatus on oluen tuominen ruudun eteen, kun katsoo Netflixistä jotain sarjaa. Itse tykkäisin jos robotti auttaisi ja innostaisi urheilemaan. Voiko robotti olla innostavampi urheiluväline kuin punttisalin painot?

Ehkä parempi tapa ajatella mihin robotti pystyy on miettiä miten kotia pitäisi muuttaa, jotta robotti voisi siellä toimia. Pölynimurirobotin takia olen kotona pitänyt eri esteet poissa sen tieltä. Historian mukana asunnot ovat muuttuneet, jotta astian- ja pyykinpesukoneille on löytyneet omat paikat.

Voisiko eri siivoustehtävät luonnistua robotilta, mikäli koti muuttuu robotille sopivaksi? Voisiko robotti roikkua katosta tavalla tai toisella, jotta sen on mahdollista päästä pyyhkimään pölyjä eri pinnoilta. Ovatko nämä muutoksia joita haluamme kotiimme?

Ehkä suurimpana haasteena vielä koen, että montako robottia pitää kotona olla? Pölynimurirobotti, lattianlakaisurobotti, pyykkienviikkausrobotti, kokkirobotti, ikkunanpesurobotti , urheilurobotti jne. Tässä alkaa jo olla aika monta robottia yhteen kotiin. Sikäli on mieluisampaa jos nämä saisi yhteen robottiin. Tällaisia monitoimirobotteja on jo kehitteillä, esimerkiksi Care o Bot.

 

-Nicholas Andersson


Share


Robottien moraali

Robottien moraalista on keskusteltu hyvin paljon. Useasti keskusteluissa nostetaan esille kysymys robottiautosta, jonka vaaratilanteen tullen pitäisi valita tappaako se vanhuksen tai nuoren. Lisäksi usein tulee esille, että robotilla pitäisi olla ihmisen moraali.

Tämä keskustelu on tärkeää ja haluan omalta osaltani kuljettaa sitä eteenpäin. Robotin moraali on sinänsä vielä haastava aihealue, kun sitä ei ole juurikaan tutkittu eikä roboteissa vielä ole ollut tarvetta moraalille. Yksi harvoista tutkijoista on Michael Laakasuo, joka vetää Moralities of Intelligent Machines tutkimusryhmää. Heitä kannattaa seurata.

Ihmisen moraali on aika monipuolinen käsite ja jokaisella ihmisellä on oma käsitys oikeasta moraalista ja kaikki toimivat erilaisella moraalisella koodilla. Tämän myötä on vaikea määrittää mikä olisi oikea ihmisen moraali, jonka haluamme robotille antaa. Vitsikkäästi voi kysyä pitäisikö robotissa olla Donald Trumpin vai minun moraali? Kumpikin on mielestäni huono vastaus, sillä kumpikin varmasti tekee toisenlaisia päätöksiä kuin mitä ihmiset toivovat robotilta.

Kuvassa Baxter Robotti ja Tekoäly

Lisäksi ongelmana on, että kuka päättää robotin moraalista. Määrittääkö robotin moraali robotin valmistaja, robotin käyttäjä vai ympäristö jossa robottia käytetään? Veikkaan, että eri roboteille pitää tapauskohtaisesti määrittää oma moraalinsa. Robottiautot varmasti tarvitsevat toisenlaisen moraalin kuin vartijarobotit.

Michael Laakasuo sanoi, että päättipä kuka tahansa robotin moraalista, pitää se olla selkeästi esillä ihmisten luettavissa. Täten kaikilla on mahdollisuus tietää miten heitä ympäröivät robotit käyttäytyvät eri tilanteissa.

Robottiautokeskustelussa nousee, kuten aiemmin mainitsin, usein esille kysymys kenen päälle robottiauto ajautuu vaaratilanteen tullen. Minun mielestäni tämä keskustelu on hiukan turha, sillä oletan robottiautojen olevan joka tapauksessa turvallisempia kuin ihmiset. Ihmisten oma käyttäytyminen ajoneuvoa kuljettaessa on suurin syy liikenneonnettomuuksissa. Nämä syyt voivat olla väsymystä, päihteiden vaikutuksen tai esimerkiksi ylinopeuden ajamista.

Tästä päättelen, että jos robottiauto ajaa lain mukaan, pysähtyy valoissa, ajaa nopeusrajoitusten mukaan, ei ole väsynyt ja keskittyy ajamiseen, se on turvallisempi kuin ihminen.

Ongelmaksi voi kuitenkin muotoutua se, jos emme tiedä miten robotti on päätöksensä tehnyt, jos se vaaratilanteeseen joutuu. On jo kehitetty tekoäly, joka tekee asioita ja ihminen ei tiedä miten se on asiat tehnyt. Tällöin voimme päätyä tilanteeseen, jossa robottiautot aiheuttavat huomattavasti vähemmän liikenneonnettomuuksia kuin ihmiset, mutta emme tiedä onnettomuuksien syitä. Silloin joudumme valitsemaan vähemmän onnettomuuksia, joiden syitä emme tiedä tai enemmän onnettomuuksia joissa pääsemme keskustelemaan kuskien kanssa.


Share


Kansallista hyvinvointia rakentamassa

#hyteairo työ valmistui alkuvuodesta 2018. Kokonaisuus oli erittäin mielenkiintoinen ja sitä oli erittäin kiinnostava olla tekemässä. Mahdollisuudet tuoda esille tietoa ja samalla oppia itse hyvinvointiin ja terveyteen liittyvästä robotiikasta oli suuret, kun seminaareja pidettiin yksitoista kappaletta ja #hyteairo raporttia varten pidettyjä työpajoja oli kuusi kappaletta.

Yleensä kun seminaarissa puhun hyvinvointirobotiikasta ja tekoälystä, minulla on noin 15-60 minuuttia aikaa tuoda esille mahdollisuuksia ja esimerkkejä nykyisistä ratkaisuista. Nyt kuitenkin oli yli kaksikymmentä tuntia aikaa perehdyttää ihmisiä kehitykseen ja teknologian nykytilaan.

Seminaareissa en onneksi joutunut yksin kertomaan kaikkea, vaan saimme paikalle mahtavia alustuksia niiltä jotka tutkivat asiaa, teknologian kehittäjiltä sekä niiltä jotka ovat kädet savessa käytätmässä teknologiaa.

Mieleenpainuvimmat esitykset minulle olivat ne joissa kerrottiin teknologian tuomista hyödyistä esimerkkien, tarinoiden tai käyttöönoton vaikutuksista.

Vahvasti jäi mieleen Laitilan terveyskodin tarina heidän käytöstään Lokomat-kuntoutusrobotista. Robotin avulla on mahdollista kuntouttaa halvaantunut ihminen takaisin työkuntoon. Toki tietyin edellytyksin, selkärängan hermoradassa pitää olla edes hiuskarvan verran rataa jäljellä. Tällä hetkellä kuntoutus näissä potilaissa on mahdollista pelkästään tällä ratkaisulla. Puhuja Paulina Iiskala hienosti näytti esimerkkiä perinteisestä ihmisavusteisesta kävelykuntoutuksesta ja näytti videon robotista.

Hyödyt menetelmässä on yhteiskunnallisesti hyvin suuret. Esimerkkinä Pauliina kertoi 40 vuotiaasta miehestä joka pääsi pyörätuolista työelämään. Vastaavasti kustannukset yhteiskunnalle hänen hoivastaan olisivat huomattavasti suuremmat, kuin mitä kuntoutus maksoi.

Toinen esimerkki tuli Da Vinci- leikkausrobotista. Tästä meille kertoi HUS:in sairaanhoitaja Ville Ranne joka käyttää tätä robottia. Robotilla tehdään Suomessa paljon eturauhasen syöpäleikkauksia. Jälleen kerran hyödyt perinteiseen käsintehtyyn leikkaukseen ovat suuret. Potilailla on mahdollisuus säilyttää erektiokykynsä leikkauksen jäljiltä, jota perinteisemmässä operaatiossa ei ole.

Viimeisenä esimerkkinä nostan esille Evondos lääkeannostelurobotista esille tuotuja havaintoja käyttöönoton jälkeen. Numeroista kävi ilmi, että robotti ei sovellu aivan kaikille potilaille. Kuitenkin niille potilaille joille se soveltuu, niin heidän tyytyväisyys hoitoon oli noussut ja hoitokäyntien määrä oli vähentynyt, mutta hoitaja pystyi viettämään enemmän aikaa potilaan luona käynnillään. Tästä oli myös seurannut kustannussäästöjä hoiva-organisaatioille joilla Evondoksen ratkaisua oli kokeiltu.

Työpajat antoivat myös paljon lisää tietoa, kun oli mahdollisuus käsitellä valittuja aiheita alan ammattilaisten kanssa eri puolelta suomea. Mahdollisuudet nähtiin samanlaisina, mutta alueellisia haasteita oli erilaisia, kun vertaa eri kokoisia alueita ja erityisesti alueita jossa etäisyydet ovat pitempiä ja verkkoyhteyden saatavuus on ailahteleva.

Raportti on luettavissä meidän verkkosivuilla ja suosittelen tutustumaan siihen.

Syksyllä pääsemme jatkamaan tätä hienoa työtä eteenpäin!

 

Hauskaa kesää!

Nicholas Andersson

 


Share


ROBOTIT VALTASIVAT LOGOMON 9.3.2018 #hyteairo

Meditas Oy ja Turun ammattikorkeakoulu järjestivät Turun Logomossa 09.03.2018 ”Robotit valtaavat nyt Logomon” -seminaarin, jonka tarkoituksena oli esitellä robotiikan mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyssektorille. Tilaisuus oli suunnattu ja siihen osallistui 50 osallistujaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, niin kehitys- esimies- kuin opetusalalta. Tilaisuus oli osa Sosiaali- ja terveysministeriön kansallista hyvinvoinnin AiRo-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on rakentaa strateginen tiekartta tekoälyn ja robotiikan hyödyntämisen suuntaviivoiksi ja toimenpiteiksi hyvinvointialalle.

Päivä koostui kuulemalla Kansallisen Hyvinvoinnin AiRo-ohjelman tavoitteet, joista kertoi ensin Jukka Lähesmaa, STM ja Cristina Andersson, Develor Oy:stä. Seminaaripäivän teemana oli teema ”Vuosi 2018 ja asenne muuttuu”, jonka avasivat Sakari Koivunen, Turku AMK ja Minna Laine, Meditas Oy. Päivän tavoite kiteytyi lauseeseen, ”jos päivän loputtua mitkään aiheet eivät koskettaneet-tämä seminaari oli turha.” Muutos- se oli seminaaripäivän sana.

Kuulimme Helinä Melkaksen, professorin Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, luennon Robotit innovaationa hyvinvointipalveluissa: Kokeilujen tuoma kokemustieto ja kentän monialainen ääni esiin. Melkaksen esittelemässä kyselyssä selvitettiin eri toimijoiden, kuten kuntien, yritysten ja hoiva-alan organisaatioiden näkemyksiä hyvinvointipalvelujen robotiikasta sekä rooleista ja yhteistyöstä robotiikan käyttöönotossa. Laajan valtakunnallisen kyselyn toteutti LUT Lahti keväällä 2017 osana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa “Robotit ja hyvinvointipalveluiden tulevaisuus” (ROSE) -hanketta sekä LUT:n Smart Services for Digitalisation -tutkimusalustan toimintaa (DIGI-USER).

Tutkimusraportti ”Robotit innovaationa hyvinvointivaltiossa”, – kysely kentän eri toimijoiden tarpeista, rooleista ja yhteistyöstä löytyy täältä: https://bitly.com/2zFrPI9. Seuraavaksi kuulimme Sote sektorin kentän toiveet ja tarpeet teknologiasta, joita avasi Riitta Karjalainen, Asumispalvelujen päällikkö Turun Hyvinvointialalta. Tässä puheenvuorossa tuli esille hyvin monia mahdollisuuksia ja esimerkkejä teknologian ratkaisuista, joita heidän toimialallaan voisi hyödyntää, mutta jotka vielä eivät ole arjessa.

Seuraavat case-esimerkit tulivat Robotti työkaverina- Kuntoutusmaailmasta. Esimerkit olivat Logomat kävelyrobotista ja Suomen ensimmäisen eksoskeletonin käytöstä.

Case numero 1:ssä fysioterapeutti Pauliina Iiskala, Laitilan Terveyskodista kertoi useita esimerkkejä kävelyrobotin avulla toipumisesta ja kuntoutumisesta. Näitä robotteja on Suomessa vain viisi, vaikka esimerkiksi uusia aivoverenkierto häiriöitä tulee jopa 20000 / vuosi.

Case numero 2 esitteli Suomen ensimmäisen eksoskeleton-robotin käytöstä kävelykuntoutuksessa. Fysioterapeutti Katri Pihlaja-Kuhna, Folkhälsan Välfärd Ab/Rehab Korsholm kertoi ensimmäisien kuukausien kokemuksista ja asiakkaiden tunteista, kun he pystyivät tekemään arkielämään liittyviä asioita seisten ensimmäisen kerran vammautumisen jälkeen. Aiheesta löytyy lisää täältä https://www.folkhalsan.fi/fi/uutiset/2017/juni/folkhalsan-panostaa-robotiikkaan-kuntoutuksessa/

Ennen taukoa Tuomas Kärki, VMP Interiorista esitteli mahdollisuuksia mobiiliroboteista sairaalaympäristössä ja lääkelogistiikassa. Esittelytilassa mobiilirobottiin oli mahdollisuus tutustua myös tauon aikana, samoin kuin Dose System lääkemuistuttajaan sekä Moto Tiles-tekoälypeliin (kuntoutukseen) sekä SAMK:n Pepper robottiin.

Viimeisenä esityksenä kuulimme humanoidirobotti Pepperin mahdollisuudet osallistavassa opetuksessa sekä kokemuksia uusista käyttöalueista. Näimme myös demoesityksen. Esityksessä olivat mukana Sari Merilampi, TkT, tutkimusyliopettaja, hyvinvointiteknologia,  SAMK, Mirjam Heiskala, AAC asiantuntija, sisällöntuottaja, Evantia, Aarne Kempas, TVT-asiantuntija, sisällöntuottaja, Tuusulan kunta, Santeri Saari, tietotekniikan opiskelija, SAMK, Ida Salminen, sähköautomaatio-opiskelija, SAMK.

Tilaisuuden päätti Meditas Oy:n Minna Laineen ja Turun ammattikorkeakoulussa tuotantoautomaation koulutus- ja tutkimusvastaavana työskentelevän Sakari Koivusen luotsaama paneelikeskustelu, jossa pyrittiin yhdessä miettimään, kuinka teknologiaa voitaisiin hyödyntää konkreettisesti kunkin panelistin osaamisalan osalta koulutuksessa, julkisella sektorilla, ministeriössä sekä yksityissektorilla. Paneelikeskustelun jäseniksi oli kutsuttu Turun kaupungin Vanhusten asumispalvelujen päällikkö Riitta Karjalainen, Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntijana toimiva Jukka Lähesmaa, palveluinnovaatioiden professori Helinä Melkas Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmässä vaikuttava tutkimusyliopettaja Sari Merilampi.

Ensimmäisenä panelisteilta tiedusteltiin, millaista teknologiaa he itse haluaisivat käyttää ikäihmisinä. Esille tuli kaikkein tärkeimpänä mm, että lääkehoito olisi kunnossa ja että sitä valvottaisiin hyvin toimivan teknologian turvin. Toinen panelisti täydensi tätä näkemystä nostamalla aihealueen, jossa huomioitaisiin elämän säilyvän mielekkäänä ja arvokkaana. Ikäihmisten viihtymistä voitaisiin tulevaisuudessa lisätä teknologian avulla, käyttämällä tähän esimerkiksi virtuaalitodellisuuden luomia mahdollisuuksia. Mielenkiintoisina sektoreina yksi panelisteista mainitsi elämys- ja virtuaalimatkailun omassa puheenvuorossaan -nykyteknologia kun mahdollistaa jo siihenkin. Toinen korosti toiveenaan mahdollisuutta säilyttää ikääntyneempänäkin suhde luontoon ja eläimiin. Yksi tärkeimmistä, mutta aivan liian vähän puhutuista osa-alueista on säilyttää kyky huolehtia omasta hygieniastaan ja täten myöskin omanarvontunteestaan. Erilaiset teknologiset ratkaisut saattaisivat olla avuksi tässäkin, mutta valitettavasti nämä ratkaisut eivät ole todellisuutta vielä Suomessa. Keskustelu tiivistyi hyvin kommenttiin, ”kun on elossa pitää voida myöskin elää”.

Seuraavaksi panelisteilta kysyttiin, mitä he voisivat itse tehdä edustamallaan sektorilla, jotta robotiikkaa voitaisiin paremmin hyödyntää käytännön elämässä. Keskustelu alkoi tärkeällä kommentilla siitä, että erilaisten innovaatioiden käyttöönotto on tärkeää, vaikka julkiselle sektorille osoitetut määrärahat asettavatkin sille haasteita. Esille tuli myös käyttöönotonteemaa: olisi tärkeätä tehdä tutkimusta, joka nimenomaan edistäisi robotiikan käyttöönottoa. Samoin olisi tärkeätä puhua robotiikasta useissa eri yhteyksissä myös sellaiselle kuulijakunnalle, joka ei lähtökohtaisesti ole tullut kuuntelemaan robotiikasta.

Paneelin pohtiessa robotiikan laajamittaisempaa esille tuomista, eräs panelisti totesi, että teknologian kehittymisen hurjaan tahtiin ja sen tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin ei olla tarpeeksi varauduttu. Hän huomautti myös, että teknologian mukanaan tuoma muutos on suurempi muutos kuin esimerkiksi nyt hankkeilla oleva maakunta- ja SOTE-uudistus. On erittäin mielenkiintoista ja harmillistakin, että vaikka monia eri teknologian ratkaisuja pilotoidaankin, useat niistä eivät koskaan etene hankintavaiheeseen saakka. Todettiin SOTE-uudistuksen olevan rakenteellinen uudistus, joka pitkällä tähtäimellä nimenomaan paremmin mahdollistaa uusien robotiikan ratkaisujen käyttöönoton. Meillä ei todellakaan ole kuitenkaan varaa jäädä tuleen makaamaan ja odottamaan uusien rakenteiden valmistumista vaan teknologian ratkaisujen käyttöönotto olisi aloitettava heti.

Paneelin lopuksi pohdittiin kustannustehokkuutta ja keinoja sen parantamiseen. Panelistit pohtivat, että koska ennaltaehkäisevää hoitoa ja sen vaikuttavuutta on vaikea näyttää toteen, on kustannustehokkuuden mittaamista voitava kehittää. Paneelissa kuultiin, että AiRo-ohjelman puitteissa on suunniteltu toimintamallia, jolla pyritään järjestelmällisesti arvioimaan tuloksia ja niiden vaikutuksia. Tässä esimerkkitapauksiksi on suunniteltu case-esimerkeiksi kuntoutusrobotiikka ja lääkejakelu. Ne ovat esimerkkejä jo käytössä olevista ratkaisuista ja sellaisista hoivan osa-alueita, joissa ennalta ehkäisevällä teknologialla on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa positiivisesti myös asiakkaiden elämänlaatuun. Paneelikeskustelun lopuksi toivottiin, että hoitohenkilökunnan innostusta ja kehityshalukkuutta kannustettaisiin enemmän arjessa. Monet panelistit yhtyivät toiveeseen, mutta esille tuli myös, että tässä kohden on syytä huomioida hoiva-alan hierarkia: usein lääkärit eivät lähde mielellään tai voimakkaasti teknologiahankkeisiin, vaikka niitä kohtaan olisikin kiinnostusta muun hoitohenkilökunnan joukossa. Kuka huolehtii lääkäreiden robotiikka koulutuksesta?

Lopussa osallistujat haastettiin antamaan konkreettisia lupauksia siitä, mitä he aikovat tehdä seuraavan kuukauden aikana edistääkseen teknologian hyödyntämistä. Osallistujia oli 54.

Seuraavanlaisia lupauksia tuli:

– vien teknologiatietoutta eteenpäin omassa yksikössäni (8)

– miettiä omassa työyhteisössä kuinka hyötyisimme robotiikasta ja millaisesta

– jalkauttaa humanoidirobotin hyötyjä palvelualoille yhä enemmän

– sukeltaa enemmän robotiikkaan yleisesti ja puhua sen puolesta

– kouluttaa uuden ihmisen robotin käyttöön

– pyrin edistämään robotiikan kokeiluja ja käyttöönottoa sotesektorilla

– huomioida opetuksessani robotiikan entistä enemmän ja kehitän lisää omia tietojani ja taitojani

– ottaa terv.huoltoalan opetuksessa hyvinvointiteknologiaa entistä enemmän esille

– tutustua robotiikkaan ja digitalisaatioon sekä niiden hyödyntämiseen vanhuspalveluissa enemmän

– tiedottaa ja tuoda enemmän esille kävelykuntoutusta sekä sen mahdollisuuksia ja hyötyjä

– puhua robotiikasta vaikuttajille yötä päivää ja isolla innolla ja siten edistää terveysteknologian käyttöönottoa Suomessa

– edistää iäkkäiden kaatumisen ehkäisyä ja turvallista liikkumista sekä itsenäisempää elämää lisäämällä fyysisen tasapainon vaikuttavauutta robotiikan avulla

– tukea hoitajien työtä tukemavan teknologian tunnetummaksi tekemistä

– myötävaikuttaa että Turussa järjestetään syksyllä yhteistyössä AMK:n kanssa teknologiatapahtuma

– vien palvelurobotiikkaa eteenpäin työyhteisöissä, tuttavapiirissä ja omassa työssä. Puhun positiivisesti ja kannustavasti

– opettaa uusia toimintatapoja ja kokeilla uusia ideoita

– käytämme hankkimiamme monipuolisia teknologia-avusteisia kuntoutusvälineitä

– lupaan viedä omaa ilosanomaa eteenpäin

– koulutuksen kehittäminen Varsinais-Suomessa

– kuntapäättäjänä edistää robotiikkaa

– hyödyntää mobiilikärryä

– edistää kaikissa mahdollisissa tilanteissa teknologian tietämystä ja mahdollisuuksien esiintuomista

Pohdintaa:

Päivän sisältö paljon positiivista energiaa uuden kehittämiseen. Päivän sisältö sai palautetta monipuolisuudestaan ja konkretiastaan. Erityisesti case-esimerkit puhuttivat osallistujia ja niistä saimmekin paljon palautetta, miten potilastarinat ovat liikuttaneet. Monet eivät ole tienneet mitään esimerkiksi kuntoutusrobotiikasta ja että Suomessakin tätä jo tehdään.

Ajankohtaista pohdintaa tuli mm. innovaatioihin liittyvistä hankinnoista. Onko edellisenä vuonna budjetoidut määrärahat niin lukkoon lyötyjä, että niissä ei ole mitään liikkumavaraa uusille innovatiivisille hankinnoille, vaikka ne parantaisivatkin työn sisältöä sekä kustannustehokuutta heti?

Varmaa ainakin on, että keskustelu aiheen tiimoilta jatkuu ja sen täytyy jatkua, jotta asennemuutos oikeasti alkaisi näkymään rohkeina käyttöönottoina.

Turku 22.4.2018

Minna Laine, Meditas Oy Sakari Koivunen, Turku AMK

Meditas Oy



Share


#hyteairo blogi: päätöstilaisuus

Hyteairo päätöstilaisuudessa äänestettiin jatkotoimenpiteistä. Tutustu äänestyksen tuloksiin jutun lopussa

Seminaarit takana, työ alkamassa

Robotiikka hyvinvoinnin mahdollistajana- seminaarisarja. Rohkeudesta tai kunnianhimon puutteesta seminaarisarjan järjestäjiä ei voi syyttää: tavoitteet asetettiin jo otsikossa korkealle.  Hyvin onnistuttiinkin, sillä seminaarien keskustelut avasivatkin näkökulmia ja antoivat ajattelemisen aihetta. Pureuduimme robotiikan, tekoälyn ja terveysteknologian haasteisiin ja mahdollisuuksiin monelta kantilta.

Tiedämme kuitenkin, ettei maailma seminaareilla valmistu. Ratkaisujen tarve näkyy kirkkaana kuuluisalle sokealle Reetallekin. Yhtä selvää on, ettei mikään taikurisauvan heilautus tuo ratkaisua. Edessä on iso urakka ja paljon työtä.

Nyt pitääkin kysyä miten seminaarien sana muuttuu nopeasti lihaksi, vaikuttaviksi toimenpiteiksi?

Julkinen sote-sektori painii yhtä aikaa monien ongelmien kanssa. Talousarvioiden riittämättömyys, epätietoisuutta tarjoava ja rakenteet mullistava sote-uudistus, työuupumuksen partaalla työskentelevä henkilöstö, jatkuvat uudistukset ja kehitysideat, joita sektorille työntävät teknologiayritykset ja luottamushenkilöt usein vaativat.

En ihmettele ollenkaan, jos uudistuskyky ja/tai -halu ovat kateissa.

Samaan aikaan teknologiayritykset käyvät omia eloonjäämistaisteluitaan. Vaikka tulevaisuus tarjoaa isoja mahdollisuuksia, moni loistava idea, tuote tai palvelu kompastuu terveysteknologian syvään, lähinnä Grand Canyonia muistuttavaan valtavaan kuolemanlaaksoon. Konkurssi on menestystä todennäköisempi tulevaisuus aloittavalle teknologiayritykselle.

Erinomaisillekin innovaatioille tuttu ongelma on rahoituksen puuttuminen liikevaihdon kasvaessa kuluja paljon hitaammin. Haasteen kulmakerrointa kasvattaa myös se, että aidoilla innovaatioilla ei ole kysyntää vaan se on luotava alusta alkaen tietoisuutta kasvattamalla. Tuskainen, hidas tie!

Toisaalta terveysteknologiaa viedään jo nyt noin kolmella miljardilla eurolla vuosittain ja alan odotetaan kasvavan suureen merkitykseen ja menestykseen.

Yhdistettäessä terveysteknologian ostajien jo valmiiksi täynnä olevat kädet ja palveluntarjoajien eli terveysteknologiayritysten usein olematon kyky odottaa, tuhotaan paljon hyviä mahdollisuuksia kestävyysvajeen ratkaisemiseen.

Mutta kuka tälle lähes luonnonlain kaltaiselle tilanteelle voi tehdä jotain? Mitä sille pitäisi tehdä?

Ratkaisun avaimet kerrotaan jo päiväkodissa, sillä lapsetkin tietävät kertoa, että elefantti syödään osissa pieninä palasina. Terveysteknologian käyttöönoton elefantti on myös pilkottava pieniksi, toteuttamiskelpoisiksi osiksi ja syötävä pala kerrallaan.

Oleellista on, että nyt ryhdytään paloittelupuuhiin ihan tosissaan. Eikä vain mietitä rakenteita.

Hyväksi alkupalaksi urakassa suosittelen Norjassa käytössä olevaa mallia. Siellä Helsedirektoratet-viranomainen arvioi markkinoille tulevan terveysteknologian ja antaa kunnille suosituksia sen käyttöönotosta. Näin jokaisen kunnan ei itse tarvitse arvioida teknologian soveltuvuutta, tarjoamia etuja tai luotettavuutta.

Helsedirektoratet-malli nopeuttaisi terveysteknologian käyttöönottoa. Se lyhentäisi teknologiayritysten kuolemanlaaksoa ja antaisi mahdollisuuden kehittää uutta teknologiaa, esimerkiksi robotteja. Paljon oleellisempaa kuitenkin on nopean käyttöönoton tuomat edut yhteiskunnalle ja meille kansalaisille.

Jaksaisimme silloin paremmin, sekä Suomi että suomalaiset.

-Leena Manner, Evondos Oy

 

Tilaisuuden kuluessa kävijät pääsivät äänestämään strategiatyön kohtia. Tässä äänestyksen lopputulos.




Share


#hyteairo blogi: seitsemäs työpaja

AiRo teknologiat – robotiikka ja tekoäly hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän vauhdittajina

Moderni robotti muodostuu monesta eri teknologiasta. Sensoreiden avulla robotti aistii ympäristöään ja voi muuttaa toimintaansa havaintojensa perusteella. Sensorien avulla se myös kerää tietoa ympäristöstään, joka voi internet yhteyden kautta välittyä esimerkiksi palvelun tarjoajalle tai robottia käyttävän henkilön läheisille. Fyysisellä robotilla on jokin muoto, joka sopii kyseiseen tehtävään. Virtuaalinen robotti, tai ohjelmistorobotti voi myös esittäytyä muotona tai avattarena. Modernilla robotilla on myös aivot eli tekoäly, joka ohjaa sen toimintaa. Moderni tekoäly on oppivaa ja voi jossain määrin kehittää robotin toimintaa ilman ihmisen apua.

Työpaja vauhdissa

Suomessa näitä erillisiä teknologioita löytyy ja niitä on hyödynnettykin muun muassa raskaassa teollisuudessa. Metsä- ja kaivosalan koneet ovat pitkälti jo robotteja.

Terveydenhoidon sektorilla robotteja on toistaiseksi käytössä vähän. Vielä vähemmän on suomalaisia robotteja. Evondos Oy:n lääkeannostelija robotti on yksi harvoja – ehkä ainoa laatuaan.

Hyvinvointialan robotiikan tulevaisuudesta povataan loistavaa. Kansainvälinen robotiikkayhdistys IFR ennakoi palvelurobotiikalle huimia kasvulukuja vuosille 2016 – 2019.

Pelkästään lääketieteellisen robotiikan kasvu vuosina 2017 – 2024 ennakoidaan sadoiksi prosenteiksi 5000 miljoonasta dollarista 24365 miljoonaan dollariin.

Vaikka robotteja on ollut käytössä monilla aloilla jo pitkään, ovat kuitenkin esimerkiksi tekoälyn ja sensoreiden viimeaikaiset edistysaskeleen mahdollistaneet yhä kyvykkäämmät robotit moneen eri käyttöön myös hyvinvoinnin palveluissa. Uusia innovaatioita syntyy lähes päivittäin samalla, kun osa tuotteista alkaa jo vakiintua ja myynti kasvaa. Näin on esimerkiksi logistiikan-, kirurgisen-, kuntoutuksen- ja lääkehuollon robotiikan osalta.

Markkinat ovat valtavat ja tilaa on uusille yrittäjille. Robotiikan alalla yrittäjyyden ja markkinoille tulon kynnys on korkea, mutta riskinotto kannattaa. Tulevaisuudentutkimuslaitos IDC ennakoi, että vuonna 2019 35% mm. terveysalan suurimmista yrityksistä käyttää toiminnassaan robotteja.  Suomalaiselle elinkeinoelämälle hyvinvoinnin robotiikka on suuri mahdollisuus luoda uutta yritystoimintaa ja käynnistää täysin uuden ekosysteemin rakentuminen.

Hyteairon seitsemännessä työpajassa pohdittiin tekoälyn ja robotiikan mahdollisuuksia elinkeinoelämän kannalta. Työpajassa todettiin hyvinvoinnin robotiikan kehittämisen vaativan paljon resursseja ja uutta osaamista, mutta huomioitiin myös alan erinomaiset menestysmahdollisuudet. Robottiratkaisuilla on maailmanlaajuista kysyntää. Aktiivisena robottien kehittäjänä – käytön lisäksi – Suomi hyötyisi uusista työpaikoista ja vientituotteista.

Tietoisuuden lisääminen, robotiikan hardware -kiihdyttämön perustaminen, standardien kehittäminen ja systemaattisten pilotointien käynnistäminen nähtiin tärkeinä toimenpiteinä hyvinvointialan robotiikan yritysten saamiseksi Suomeen. Kysyttiin myös, onko tahtotila kohdillaan ja miten poistetaan kehityksen tulpat?

Alan toimijoiden verkottuminen ja laaja kansallinen yhteistyö nousi työpajassa esille, samoin kuin kaikissa aikaisemmissakin ryhmätöissä. Suomessakin on paljon kokeiluita ja suunnitelmia, yhteisestä pohdinnasta, kehittämisestä, kokeiluista ja käyttöönottojen kokemusten vaihdosta hyötyisivät kaikki alan toimijat ja asiakkaat.

Linkit:

https://ifr.org/ifr-press-releases/news/service-robotics

https://www.inkwoodresearch.com/reports/medical-robotics-market/

http://www.zdnet.com/article/the-future-of-robotics/

 

Työpajan ideariihen tulokset:

Arvolupaus

  • Parannamme keinoälyllä ja robotiikalla SOTEn tuottavuutta ja vaikuttavuutta turvallisesti ja eettisesti.

Kansalliset tavoitteet

  • SOTE toimijoiden ja yritysten vuorovaikutus toimivaa -> Tarpeet tulevat selväksi.
  • Osaamisen varmistaminen
  • Fyysisten HYTE-robottien liiketoiminnan aikaansaaminen suomeen.
  • Luoda alan yrityksiä Suomeen.
  • Rakentaa alan ekosysteemi.
  • Robottien soveltamista ja kokeiluja.
  • Toimijoiden verkottaminen.
  • Yhteisten tarpeiden tunnistaminen.
  • Ekosysteemin luominen.
  • PK-yritysten tukeminen.
  • Kansallisten toimijoiden tukea.
  • Best practices ulkomailta, oma osaaminen – lokalisointi, kieli, softa –

Keskustelun aiheet

  • Tietoturva, kyberturvallisuus, yksityisyydensuoja.
  • Isot ulkomaiset toimijat.
  • Kuka lähtee ensin? (varovaisuus)
  • Regulaatio, terveysteknologia.
  • Mikä on robotti? Miten tulisi määritellä?
  • Mitä osaamista/teknologiaa voidaan viedä?
  • Miten selvittää tarpeet robotiikalle järjestelmällisesti?
  • Robotiikan etiikka, eettiset kysymykset. “Robotti ihmisen korvaajana”. Työelämän joustavuus.
  • Poistaa ajatus “robotiikka vie työpaikat”

Mittarit

  • Yritysten määrä, tuottavuuden lisäys.
  • Vaikuttavuus.

    Työpaja työ vauhdissa
  • Kustannussäästöt.
  • Vienti.

Toimenpiteet

  • Tuetaan roboagentteja, tulkkeja teknologia & SOTE kentän välillä.
  • Laajempaa, systemaattisempia pilotteja vaikuttavuuden osoittamiseksi.
  • kokeilujen ja ratkaisujen tiedonjako.
  • Ekosysteemityön jatkaminen.
  • Kehittämis / Johtamis toimintamallin luominen maakuntiin. Ministeriö – MAKU. Maakunnan sisällä.
  • Robotiikka ja teknologia osaksi muuta koulutusta.
  • Terveellisen elämäntavan opettaminen kaikille nuorille. ML Teknologia -> leviäminen vanhemmille.
  • Kehityksen tulppien poistaminen “onko tahtotila paikallaan?”.
  • Hardis kiihdyttämö.
  • Osallistumisen markkinointi.
  • Median osallistuminen.
  • Kansallinen standardointi.
  • Robotiikkakoulutus ->työvoima.
  • Rahoitusta yrityksille.
  • Verokannustime
  • Robotiikkatietoisuuden lisääminen.
  • Opettajien koulutus.

Korjaa nämä

  • Pilotoi ja monista, opi pilotoinneista.
  • Kokeilujen ja käyttöönottojen esteet.
  • Innovaatiohankinnat

Keskeiset hyödyt eri ryhmille

  • Resurssien säästö.
  • Työpaikkoja.
  • Vientiä.
  • Hyvä arki & elämänlaatu.

Kumppanuudet, verkostot ja viestintäkanavat

  • Ammattilaiset & opiskelijat yms. törmäyttäminen.
  • Kansainväliset yhteistyöverkostot.
  • Tietoa / alustojen verkosto.
  • Yhdistysten verkostoituminen.

Oppimiskohteet

  • SOTE-sektorin tarpeet esille / teknologiayritysten tietoon.
  • Konseptointimalleja / esimerkkilajeista oppiminen.
  • Kokemusten siirto toiselle toimijalle.

Resurssit

  • Business Finland, Sotedigi Oy.
  • Uudet liiketoimintamallit, esim: leasing mahdollisuudet.

Käytössä olevat ratkaisut

  • Ohjelmistorobotiikka -> Laajemmin käyttöön.
  • HYVÄKSI – Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto -hanke / Prizztech Oy.

Työpajaan osallistuivat:

  1. Antti Saarinen, erityisasiantuntija, Turun kaupunki, hyvinvointitoimialan hallinto
  2. Heidi Tanttu
  3. Jaana Lappi, TEM
  4. Antti Eskola, TEM
  5. Outi Keski-äijö, Business Finland
  6. Marketta Niemelä, VTT
  7. Nicholas Andersson, Airo Island ry.
  8. Jukka Lähesmaa, STM
  9. Johanna Aappola, Winnova Oy
  10. Jouko Salonen, Migri
  11. Minna Laine, Meditas Oy
  12. Katrina Harjuhahto-Madetoja, Eteva Oy
  13. Sanna Hartman, Helsingin kaupunki
  14. Anna-Liisa Lyytinen, Kuntoutuksen osaamiskeskuksen johtaja, Helsingin kaupunki,
  15. Tero Mikola, liiketoimintapäällikkö, Medbit Oy
  16. Sakari Ranta, Unicom Oy
  17. Timo Tuominen, Finanssiala ry.

Lisätietoja:

Cristina Andersson: cristina.andersson@develor.fi


Share


Tulevat #hyteairo tapahtumat

Lähitulevaisuudessa on monta tapahtumaa #hyteairo sarjassa ja niiden selkeyttämiseksi ne esitellään linkkeineen tässä julkaisussa.

#hyteairo tapahtumasarja on yhdentoista seminaarin ja kuuden työpajan mittainen kokonaisuus hyvinvoinnin ja terveyden robotiikasta ja tekoälystä. Työpajoissa on tehty pohjaa kansalliselle hyvinvoinnin AiRo- ohjelmalle.

Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laadinta on ensimmäisen vaiheen loppusuoralla. Tarjolla on vielä pari tilaisuutta, johon toivon teidän pääsevän mukaan rikastuttamaan tapahtumaa ja jalostamaan ohjelman lopputulosta.

31.1.2018 seminaari ja työpaja

Klo 8.30 – 11.00 Seminaari: AiRo -teknologiat mielenterveystyön tukena. Tule kuuntelemaan mm. Harri Ketamolta, miten tekoälyä voi hyödyntää auttaa mielenterveystyössähttp://airoisland.fi/2017/12/20/31-1-2018-airo-teknologiat-mielenterveystyon-tukena-seminaari/ seminaari on ilmainen hyteairo työpajoihin osallistuneille.

13.00 – 16.00 Työpaja: Tekoäly ja robotit hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän vauhdittajina. Tule kuuntelemaan mielenkiintoisia alustuksia sekä antamaan tärkeä panoksesi hyteairon elinkeinoelämän osioon . Yhteistyössä TEM:n ja Business Finlandin kanssa.  http://airoisland.fi/2018/01/23/hyteairo-tekoaly-ja-robotit-hyvinvoinnin-ja-elinkeinoelaman-vauhdittajina/

Molempiin voi ilmoittautua allekirjoittaneelle. (jos olet jo ilmoittautunut, ei tarvitse ilmoittautua uudelleen) .

13.2.2018 seminaari ja expo klo 8.30 – 15.00

Hyteairo -ohjelman ensimmäinen huipennus. Mitä on saatu aikaan lähes vuoden mittaisen työn aikana? Tule tutustumaan jännittäviin robotteihin ja innostaviin ihmisiin. Ajankohtaiset ja mielenkiintoiset puheenvuorot esittävät mm. Matti Apunen ja Sirpa Pietikäinen. Tarjolla lounas ja asiaankuuluvat kahvit.

Ilmoittautuminen sivulla olevan linkin kautta http://airoisland.fi/2018/01/15/hyteairo-tapahtuma-13-2-2018-klo-8-30-15-00-hyteairo/

 Tähän tilaisuuteen myös etsitään robotteja, mikäli teillä robotti on jonka haluatte tuoda näytille niin ottakaa yhteyttä: http://airoisland.fi/2018/01/10/call-for-robots/

Kiitos kaikille jotka ovat tähän asti olleet mukana ja heille jotka ovat vielä tulossa mukaan.



Share


#hyteairo – tekoäly ja robotit hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän vauhdittajina

Kansallinen hyvinvoinnin AiRo ohjelma – tekoäly ja robotit hyvinvoinnin ja elinekeinoelämän vauhdittajina. Työpaja 31.1.2018

Tervetuloa  #hyteairo työpajaan rakentamaan Suomen hyvinvoinnin uusia menestystarinoita!

Tekoäly ja robotiikka, eli AiRo -teknologiat tulevat vauhdilla hyvinvoinnin ja terveydenhoidon pariin. Jo lähitulevaisuudessa AiRo koskettaa jokaista kansalaista luoden samalla valtavan uuden markkinan yrityksille. PWC:n tuore raportti toteaa:

”The emergence and increasing use of artificial intelligence (AI) and robotics will have a significant impact on healthcare systems around the world.” https://www.pwc.com/gx/en/industries/healthcare/publications/ai-robotics-new-health/ai-robotics-new-health.pdf

Muutos on valtava. Se asettaa kovia haasteita ja luo samalla suuria mahdollisuuksia niin hyvinvoinnin kehittämiselle kuin uudelle yritystoiminnallekin. Vastatakseen haasteeseen Sosiaali- ja terveysministeriö rakentaa kansallista hyvinvoinnin AiRo -ohjelmaa. Ohjelmaa laaditaan avoimesti ja joukkoistamalla työpajojen ja blogien avulla.

Yritysten tarpeet ovat tärkeä osa ohjelmaa. Tarkoitusta varten järjestetään yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa työpaja ”Kansallinen hyvinvoinnin AiRo -ohjelma ja elinkeinoelämän tarpeet ja mahdollisuudet” 31.1.2018 klo 13-16. Tilaisuus pidetään Airo Islandilla, Viikintie 1, Helsinki, Tekniikan museon vieressä. Ennen varsinaista työpajaosuutta kuulemme mielenkiintoisia puheenvuoroja tekoälyn ja robotiikan kehityksestä sekä yritysesimerkkejä.

 

OHJELMA:

Puheenvuorot 13-14.30

Tekoäly ja robotit hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän vauhdittajina, Jaana Lappi, TEM ja Jukka Lähesmaa STM, Outi Keski-äijö, Business Finland.

Robotisaation vaikutukset yhteiskuntaan ja ROSE projekti, Marketta Niemelä, VTT

Tekoäly ja robotit sote sektorin toimijoina, Katrina Harjuhahto-Madetoja, Eteva Oy/HUS

Robotiikka yritystoiminnassa ja palveluissa: Leena Manner, Evondos Oy ja Minna Laine, Meditas Oy

Tekoälyä palveluun: Jouko Salonen, Migri

Matkalla keinoälyn ja robotiikan hyödyntämiseen ihmisten hoitamisessa: Anna-Liisa Lyytinen, sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut, pohjoisen palvelualueen johtaja, Helsinkin Kaupunki

14.30 – 15.30 Työpajatyöskentely

15.30 – 16.00 Yhteenveto ja tilaisuuden päättäminen

Työpajaa osallistuvilla on mahdollisuus osallistua veloituksetta seminaariin ”AiRo teknologiat mielenterveystyön tukenasamana päivänä klo 8.30. Mielenkiintoisten puheenvuorojen pitäjinä mm. Marko Muukka, HUS ja Harri Ketamo, Head Ai Oy

Ensimmäinen työpaja toteutettiin 13.6.2017, sen tuloksista ja tunnelmista voit lukea http://airoisland.fi/happenings/hyvinvointityopajat/

Tervetuloa rakentamaan hyvinvoinnin tulevaisuutta – ihmisille ja yrityksille!

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumiset 29.1 mennessä cristina.andersson@develor.fi lisätiedot Cristinalta 0400-633190

Yhteistyökumppanit:




Share