LEHDISTÖTIEDOTE JULKAISUVAPAA: 24.10.2016, klo 14.00

Keinoälyteknologia kasvaa nopeasti globaalisti – Suomen asema edelläkävijänä hiipuu

Keinoäly on tärkeimpiä ja nopeimmin kasvavia globaaleja teknologioita. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on ollut alan varhainen edelläkävijä, mutta on menettämässä sijoitustaan alaan vahvasti panostaville maille.

Suomi on maailmassa 17. eniten keinoälykeksintöjä patentoiva maa tällä hetkellä, kun sijoitus vuosina 2012-2013 oli 12. Kansainvälisesti alan johtavia maita ovat Yhdysvallat, Etelä-Korea, Japani, Kanada ja Israel.

Tekoälykeksintöjen määrässä Suomen vuosina 2012-2015 ohittaneita maita ovat mm. Hollanti, Sveitsi ja Ruotsi.

Suomalaisen keinoälyosaamisen erityishaasteita ovat kapea-alaisuus ja suurten yritysten vähäiset panostukset alan keksintöihin. Nokian tärkeä rooli on ohjannut keksintötoimintaa vahvasti, esimerkiksi korostamalla tele- ja viestintäteknologian sovelluksia.

Suomen vahvuuksia on Nokian luoma edelläkävijyys ja radikaalien startup-yritysten tärkeä rooli uusille keksinnöille. Vahva osaaminen keinoälyteknologioissa voi myös luoda pohjan innovaatioille ja liiketoiminnalle tärkeillä tulevaisuuden sovellusalueilla, kuten liikenteessä, rakentamisessa, sekä terveydenhoidossa.

Kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja alan kehittämisen vauhdittamiseksi tarvitaan kuitenkin konkreettinen toimenpideohjelma, joka vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin keinoälyosaamista.

Tutkimuksen ovat tehneet Teqmine Analytics Oy ja Artificial Intelligence and Robotics – AIRO Island Ry.

Tutkimus perustuu kattavaan kansainväliseen patenttiaineistoon.

TUTKIMUS ON SAATAVILLA 24.10.2016 KLO 14- OSOITTEESTA:

http://teqmine.com/fi/uutiset/

Täältä

LISÄTIETOJA:

Toimitusjohtaja Hannes Toivanen, Teqmine Analytics Oy, puh. 050 400 2947

Hannes.Toivanen@teqmine.com

Teqmine Analytics Oy on 2013 perustettu tekoäly startup, jonka ratkaisut muuttavat keksintöprosesseja ja teknologiatiedon hallintaa.

Toiminnanjohtaja Nicholas Andersson, Airo Island Ry, puh. 040 501 6505. nicholas@airoisland.fi

Artificial Intelligence and Robotics – Airo Island ry:n tarkoituksena on robotiikka ja keinoälyalan ekosysteemin rakentaminen ja kehittäminen Suomessa sekä robotisaation, siihen liittyvän kehityksen ja kansalaiskeskustelun edistäminen Suomessa.

Share

Kuinka leveät ovat Suomen tekoälyhartiat?

KUTSU
“Kuinka leveät ovat Suomen tekoälyhartiat?” – tutkimuksen julkistus, 24.10.2016, klo 14-16

Tekoäly ja robotiikka ottavat valtavia askeleita ja muuttavat maailma ennen näkemättömällä tavalla. Robotiikan osalta tilastot eivät näytä kovin hyviltä Suomen osalta. Mikä on tilanne tekoälyn osalta?

Hannes Toivanen Teqmine Analytics Oy:sta ja AIRO Island Ry ovat tehneet tutkimuksen tekoälyteknologian globaalista kehityksestä ja edelläkävijämaista. Tutkimus pohjautuu kansainväliseen patenttiaineistoon ja osoittaa ensimmäistä kertaa, mikä on Suomen kansainvälinen osaamispohja ja kilpailukyky aikamme ehkä tärkeimmässä teknologiassa.

Tilaisuudessa julkistetaan tutkimuksen tulokset ja aineisto, sekä keskustellaan tekölyosaamisen tilasta ja tulevaisuudesta Suomessa.

Tutkimus ja siihen liittyvä aineisto on julkaisuvapaata 24.10.2016 klo 14 alkaen, ja tiedotusvälineet voivat saada sen käyttöönsä etukäteen (hannes.toivanen@teqmine.com, p. 050 400 2947). Aineisto julkaistaan myös Internetissä www.teqmine.com ja http://airoisland.fi/blog/

Milloin: 24.10.2016, klo 14-16
Missä: Airo Island, Viikintie 1, Helsinki.

Ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen nicholas@airoisland.fi

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Hannes Toivanen, Teqmine Analytics Oy, Email. Hannes.Toivanen@teqmine.com, p. 050 400 2947

Toiminnanjohtaja Nicholas Andersson, Airo Island Ry, Email. nicholas@airoisland.fi

Airo Island Ry. Yhdistyksen tarkoituksena on robotiikka- ja keinoälyalan ekosysteemin rakentaminen ja kehittäminen Suomessa sekä robotisaation, siihen liittyvän kehityksen ja kansalaiskeskustelun edistäminen Suomessa. http://airoisland.fi

Teqmine Analytics Oy on helsinkiläinen tekoäly-startup, joka on erikoistunut teknologiatiedon ratkaisuihin. www.teqmine.com

 

 

 

 

Share

Katapultti verkostosto käynnistyi Airo Islandilla

Aika: 2.9.2016

Paikka: Airo Island

Katapultti verkosto on saanut alkuidean Iso-Britannian catapult -ohjelmasta, jonka tarkoituksena on nostaa yritysten teknologiatasoa. Ohjelmaan on käytetty merkittäviä resursseja ja sen tulokset ovat varsin vaikuttavia https://www.catapult.org.uk/

Suomen katapultin keskeinen haaste on toisaalta elinkeinoelämän ja erilaisten laitosten robotisoinnin tukeminen, toisaalta uuden elinkeinoalan ekosysteemin rakentaminen Suomeen. Suomessa on tunnetusti hyvää osaamista raskaiden työkoneiden valmistuksessa, mutta modernin robotiikan hyödyntäminen ja valmistaminen ottaa vielä alkuaskeleita. Kuitenkin maailmalla ala kehittyy voimakkaasti.

Päivän ohjelma koostui eri toimijoiden esittelyistä sekä work-shop osuudesta, jonka veti Sakari Koivunen.

Päivän antina voidaan todeta, että Suomessa on runsaasti tietoa ja osaamista robotiikan eri saroilta. Yhteistyötä, verkottumista ja yhteisiä hankkeita toteuttamalla voidaan saavuttaa paitsi synergiaetuja myös eri hankkeiden tehostumista. Osaamisen kehittäminen, tietoisuuden kasvattaminen, yhä laajemmalle leviävän robotisaation haasteiden kartoittaminen ja uusien ratkaisujen löytäminen.

Tilaisuudessa pohdittiin eri alueiden vahvuuksia, jota kautta syntyy verkoston toiminnalle luontevia kärkiä. Katapultti -verkoston toimijoiden alueiden erityis kärkiä ovat mm: meriteollisuus, teollisuusautomaatio, sote, liikenne, ja moderni robotiikka. Erityisenä huolenaiheena tuli esille PK -yritysten tuen tarve robotisoinnissa. Jatkotyöskentelyssä määritellään tarkemmin eri toimijoiden rooleja ja kutsutaan myös uusia toimijoita mukaan, muun muassa Imatralta ja Jyväskylästä.

Keskustelua jatketaan uuden tapaamisen merkeissä sekä digitaalisella alustalla, joka on avoin kaikille katapultissa mukana oleville ja heidän sidosryhmilleen. Mikko Puputti selvittää mahdollisuutta toteuttaa kyseinen alusta.

Keväällä järjestetään Katapultti kiertue. Kiertueen tarkoitus on lisätä tietoisuutta robotiikan mahdollisuuksista ja herättää vastaamaan robotisaation haasteisiin. Tapahtumia järjestetään eri paikkakunnilla, tavoitteena on 6-8 tilaisuutta. Kiertue on myös mahdollisuus paikallisille yrittäjille tuoda omaa osaamistaan esille ja verkottua alan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Kiertueen koordinoinnista ja markkinoinnista vastaa Airo Island yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

Osallistujat olivat tyytyväisiä Katapultti tapahtumasta ja erityisesti syntynyttä laajaa ymmärrystä eri puolilla Suomea käynnissä olevista hankkeista pidettiin tarpeellisena. Ammattikorkeakoulut olivat kiinnostuneita järjestämään laajemman ammattikorkeakoulujen tapahtuman, jossa tarkastellaan koulutuksen uusia haasteita.

Katapultti tarvitsee resursseja ja konkretiaa, jotta sen avulla saadaan todellisia tuloksia aikaiseksi. Toimijoiden kannustimia osallistua toimintaan täytyy myös pohtia ja järjestää siten, että jokainen voi toimia riittävästi projektin puitteissa. Projektin pituudeksi kaavailtiin viittä vuotta..

Päivän aikana nousi useita konkreettisia ideoita esille. Yksi niistä on postin kuljetuksen robotisointi Lapissa, mikä olisi erinomainen esimerkki arktisten ja haja-asutusalueiden ongelmien ratkaisusta uudenlaisten robottien avulla. Otsikkoainesta maailmalla!

 

Osallistujat:

Mikko Puputti, Prizztech Oy
Ari Tarkiainen, Karelia ammattikorkeakoulu
Satu-Minna Piiroinen, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä
Antti Kaipainen, Tmi ICT-Milestones
Timo Rainio, Hermia Group
Jorma Tuominen, Vaasan ammattikorkeakoulu
Renaud Champion, euRobotics A.I:S.B.L
Heikki Lahtinen, Yrityssalo Oy
Sakari Koivunen, Turun ammattikorkeakoulu
Reija Viinanen, Tunturi-Lapin Kehitys ry
Jarmo Happonen, Kajaanin ammattikorkeakoulu
Cristina Andersson,, Develor Productions Oy
Antti Eskola, Työ- ja elinkeinoministeriö
Emil Korhonen, MKolme Activate Oy
Jari Tapani, Robokeskus Oy
Henri Tapani, Robokeskus Oy
Hannu Saari, Microteam Oy
Nicholas Andersson, Airo Island ry

 

 

Share

Internship at Airo Island

During the past month, I have been working as an intern in Airo Island. I got acquainted with Airo Island in Robotics week 2015 when I was working there with a university research group recruiting test subjects. As a big robotics enthusiast, I thought it is so great that someone had put their time and energy to create an event to spread knowledge about robots and robotics. This kind of events are something we don’t see too often in Finland, and in robot knowledge and awareness more is definitely more. We need more discussion about robotics and it is very important that Airo Island considers their mission to create that discussion and awareness.

I thought it would be interesting to get to know more about Airo Island and I asked if they needed an assistant for summer. After few setbacks I managed to get funding from university – I was going to accomplish a work practice program for my degree by working in Airo Island. In the university, we can accomplish the same work practice course as a lecture series. What would I have missed out if I had attended the lectures instead of getting into a real working environment? In Airo Island I got to see what the robotics scene in Finland looks like – what kind of actors work in the business and also what the scale of robotics network is. The experience was really inspiring and great for me. I got to attend different meetings, hear advices and concerns of the experts in this business and learn from interesting people. I guess that is “slightly” more educational than a lecture about work practices. It was intriguing to see what the robotics business in Finland looks like. To be an assistant in Airo Island was really something I enjoyed doing. It was nice to think that I was doing my bit to promote robotics, or robot knowledge. After all, promoting robotics in Finland is one of the main goals in Airo Island and that’s something I consider to be very important.

IMG_9791

During my internship I also learned a lot about how to run a business and what does it take to keep things going. That was very educational as I wish to start my own business one day. I kind of got to learn about two different areas in one internship. Learning about robotics and running a business was a great combination for me. My internship really did not feel like I was just a basic summer trainee for a month or something like that. I got to attend different meetings and events. When I was asked to come up with new ideas on for example how to develop the internet page or how to improve communications, my opinions were heard and respected and that was inspiring and rewarding. All in all, my internship in Airo Island was a really educational and great experience!

Nina Lukin

Share

Airo on Suomen paras mahdollisuus

Moderni robotiikka perustuu Airo -teknologioihin. Airo muodostuu sanoista Artificial Intelligence & Robotics, keinoäly ja robotiikka. Keinoälyn lisäksi modernissa robotissa on sensoreita ja internet protokolla.

Suomessa on paljon Airo -teknologioiden osaamista. Haasteena on saada Airo -osaajat ja toimijat yhteen luomaan uusia hämmästyttäviä tuotteita ja konsepteja, joiden avulla Suomi nousee jälleen kerran maailman huippumaiden joukkoon niin digitaalisuuden hyödyntäjänä ja kehittäjänä kuin uuden robotisoitujen Made in Finland palvelutuotteiden innovoijana.

airosky

Airo Island on Helsingissä toimiva innovaatioiden, busineksen ja oppimisen markkina- ja asiakaskeskeinen keskus. Airo Islandin vahvuuksia ovat vahva verkosto niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin, edelläkävijyys modernin robotiikan viestin välittäjänä sekä innostavat tilaisuudet, joissa tuhannet ovat päässeet mukaan tunnustelemaan uusien teknologioiden aiheuttamaan muutosta.

Erityinen vahvuus on tarina Airo Islandin sijainnin taustalla. Airo Island sijaitsee Kuninkaankartanonsaarella, Helsingin vanhassa kaupungissa, Vantaanjoen suulla. Helsingin ja koko Suomen uusi kasvu nousee paikalta, jonne kuningas Kustaa Vaasa 465 vuotta sitten perusti Helsingin. Helsingin tarkoitus oli tehdä vallankumous – muuttaa talouden ja markkinoiden rakennetta ja käynnistää uusi aika.

Kehitykset eivät aina mene niin nopeasti kuin toivotaan. Kesti aikansa, ennen kuin Helsinki pääsi siihen asemaan, jota siltä jo aikoinaan toivottiin. Myös Airo Island on pidemmän ajan kehityksen tulos. Hyvää kannattaa kehittää ja odottaa!

Tervetuloa mukaan oppimaan ja rakentamaan uutta kanssamme! Tämän sivuston tarkoitus on julkaista yhteistyökumppaneiden ja muiden asiantuntijoiden blogikirjoituksia. Tulemme tutustumaan jännittäviin asioihin. Pääsemme muun muassa seuraamaan matkantekoa robottiautolla!

Share

NordicBot 2016

In roboticsweek 2015 we got a great idea from Mikko Puputti from Robocoast company network. Puputti’s idea was to bring together Nordic robotics clusters for tighter and more versatile cooperation. We in Airo Island were excited about this possible collaboration with other robotic clusters and took upon the idea starting to contact other clusters. First we contacted Robotdalen from Sweden and RoboCluster and OdenseRobotics from Denmark. We all agreed on that collaboration and tighter connections could be a very good idea and that’s basicly how NordicBot was created. We saw NordicBot as a great way to enhance the collaboration of the Nordic robotics scene and by networking with our robotic clusters, we could help companies in other Nordic countries to network with each other.

The first NordicBot-event was arranged 15.4.2016 in Helsinki. We had a seminar day in which all the five clusters presented themselves and told about their organizations. We heard an interesting speech from Danish ministry of economics. It was very exciting to hear how the other clusters work in different countries and how their strategies and ways of acting are. Even though you might think that robotic clusters in neighboring countries that have quite the same goals and operating principle of promoting robotics would work in the same way but that was not the case, surprisingly. We were interested to hear that all clusters actually have very different histories and that they work quite differently, actually. Advocates and visitors from other Nordic countries and clusters were quite intrigued in how the other clusters came to exist and what they have been working on. It was fascinating to learn about the other clusters and think about possible ways to cooperate in the future. We started to think about the roles of different clusters in NordicBot.

NordicBot schedule

As we did learned from each other’s clusters and operating principles in the first part of NordicBot, in the afternoon we concentrated on the views of the future collaborations. We brainstormed different ideas about fields robotics can be applied to today and in the future. In this area we were all quite in the same page as we all saw healthcare, industry and service robotics as the most important application areas in the near future. All countries shared many similar issues in these areas as well as possibilities and chances to develop. We thought this created a great base for future collaborations as the areas of interest were quite the same. We discussed on how we could enhance our communication and create tighter information system. As we are very interested on the same areas, it would be useful and practical to share information with each other. We are looking forward on future collaborations and chances to get acquainted with other clusters way of working.

So we could say that the first NordicBot was a success! NordicBot becomes a yearly event which we in Airo Island are excited about. NordicBot will be hosted by a different cluster each year and as this sping NordicBot was arranged in Finland, the next april NordicBot will be hosted by RoboCluster in Denmark! We hope that Iceland joins NordicBot next year so that our network of Nordic countries would be complete. We are looking for the next NordicBot 2017 in Denmark and future collaboration with the other Nordic robotic clusters. This will be such a great way to create connection in robotics field with other Nordic countries!

Written by Nina Lukin

Share

AiroBot 2016

AiroBot is an innovative pitching event that is organized by Airo Island. Our goal is to find ambitious and talented start-ups to give pitches to panellists who evaluate the ideas and solutions presented. AiroBot is focused on start-ups whose field of activity lies in robotics, internet of things and hardware. By hardware we mean all sorts of mechanics, sensors and motors. AiroBot is a two days event and the second AiroBot was held in April 2016. The two days event included a reverse pitch from the Central Library of Helsinki, JuniorBot pitching for schoolkids and pitching of start-ups.

airobot broschure

On wednesday the 13th of April Anna-Maria Soininvaara and Pirjo Lipasti had an excellent reverse pitch regarding robotics for the upcoming Central Library in Helsinki. The Library is planned to be ready in the end of 2018 and there is a need for robotics in different tasks. The idea of the reverse pitch is to introduce an existing issue that needs innovative solutions. And in this case, the problem was to generate an idea and develop robots, artificial intelligence or other technical solutions for areas of development defined in the reverse pitch. For example, one issue that needs robotic solutions is the logistics in the library.

The core idea of reverse pitching is to find solutions for issues without knowing in advance what the solutions might be. By creating a public competition for the ideas and solutions the company is able to reach a wider audience and more possible participants. The competition for ideas for the new Central Library has already raised interest which we in Airo Island are very excited about. Airo Island is coordinating the competition and we are waiting to see innovative and creative solutions. The competition is now open and if you got interested, please contact us! Here  is more information about the reverse pitch and what the Library is looking for.

Helsinki-Central-Library-by-ALA-ground-floor-lobby-2016

On the second day of AiroBot we arranged JunorBot-pitching for children. Pitching was organized in cooperation with the Education Department of City of Helsinki and one of the goals was to teach children business-thinking, pitching and businessdevelopment.The children participating the pitch presented their ideas and concepts with accurate descriptions of their products or solutions. The children participating were given training in pitching and public speaking and we were delighted that JuniorBot pitches turned out excellent and inspiring. The pitches were very good and the ideas for the solutions were innovative, fresh and yet very possible to create. There was three ideas in the JuniorBot pitching event: Wasby, Emojify and Lie detector robot. The panel consisted of Peter Stany, Robotdalen and Renaud Champion, Primnext. The panellists evaluated all pitches and gave feedback to pitchers. You can find the pitches here.

The second AiroBot day continued with start-up pitches. There were seven start-ups pitching with a wide variety of solutions and products. The start-ups participating were:

  • AvP Ilmakuvaus: Plastic bag compactor
  • FluxCraft
  • LAC Camera Systems Oy
  • Parametric Ecodesign
  • Tomation Oy
  • Masinova Oy
  • Quanturi: connecting hay bales

We were especially pleased with how many different branches were presented and of the novel ideas. One of the main goals of the pitching was to get funding for the projects, and in fact one start-up got funding to their product thanks to our event. The panel was great this year again. Two of the panelists were present for the second time, which shows that the event has created interest from the last year. The panelists were:

  • Jaakko Salminen Chairman of the Board – FIBAN
  • Teppo Kettula, CEO, AikaGroup
  • Peter Stany – Innovation Driver, RobotDalen
  • Renaud Champion – Primnext

We are constantly developing the AiroBot-pitching event and keen to make AiroBot a yearly event. We think that AiroBot gives a good outlook of the development and the situation of robotics and other developed technology start-up scene in Finland. By arranging AiroBot, we are promoting robotics, technology and artificial intelligence start-up field in Finland and this is one of our main goals in Airo Island. But what did we learn from AiroBot 2016? Next year we need to be more aggressive in advertising and it would be useful to arrange training in pitching before the actual event. We also need to utilize more social media advertising AiroBot. All in all, we are very excited about our event and can’t wait for the next, improved, AiroBot!

Written by Nina Lukin

Share

A start-up looking for a new home?

As we all know, start-ups are a growing and flourishing line of business. We can read on the internet about new growth-seeking companies daily and we all know at least one of those guys who starts one business after another. If we think about it, why shouldn’t we establish a start-up if we have special knowledge or skills, and an idea for a new product?

20151114_132710[1]

The first startup started moving in in November 2015

If you get a fantastic idea or you figure out a solution for a problem, what should you do about it? If you are a student in a university, an employee daydreaming about your own business, for example, or a self-taught inventor or just an entrepreneur-oriented person, how would you get your business going and all ready for action? Of course you have to register your new start-up and get all the paperwork in order. But then what? Quite rarely we happen to have an empty garage just perfect for production or a store unit, or a basement with great equipment for building a new automated arm or a ping-pong-robot. And quite rarely do we have that extra amount of money just for renting an office for our business in a rather central location if we are just starting.

20160608_102703_HDR[1]

Nina Lukin at work

We think that finding a place to work and building a prototype should not be any more complicated than getting a fantastic idea for a start-up. That is why we in Airo Island offer a great deal for technology, robotics or artificial intelligence-oriented start-ups. We offer start-ups a place to work and start producing your ideas into reality. Furthermore, in Airo Island you don’t have to worry about paying and handling with water and electricity bills, internet connection costs or paying rent every single month – we know that starting a business might be a struggle every once in awhile. We want to make it all easier for new businesses and promote start-ups in Finland. You can also borrow our laptops and get a well-lighted desk space for working. In future we also want to be able to offer start-ups in Airo Island different working materials, tools and software to build your prototypes. To get all these advantages, your start-up needs to pay joining fee and yearly membership cost. You can find prices in the membership page.  For example, if your start-up has turnover less than one million euros, your yearly membership cost is only 500 euros and that covers everything mentioned earlier. Sounds like a fair deal? Then you should get acquainted with the terms of joining to be a member, you can find them from the link above. Membership is very easily acquirable.

In addition to all the concrete and money-saving advantages, we are constantly building and improving a business ecosystem that helps our members to get together, learn from each other and get new ideas. We want to promote communication between start-ups and companies – we think it’s important to connect with each other because that’s how we take our start-ups and companies to the next level. We in Airo Island are happy to answer any questions you might have, you can find contact information in Airo Island-page on the left sidebar of this website.

Written by Nina Lukin

Share

Tutustumismatka Ouluun

Tässä matkaraportti tekemästäni Oulun roboreissusta.

Matkan tavoitteena oli kaksi asiaa: tutustua ja verkostoitua Oulun robotiikkaympäristöön sekä puhua ABB:n tulevaisuuden tehdas seminaarissa.

Vaikka Tulevaisuuden tehdas seminaari oli tiistaina 15.3, niin päätin mennä Ouluun jo edeltävänä perjantaina. Osittain halusin varata tarpeeksi aikaa tutustuakseni paikallisiin toimijoihin, osittain halusin myös viettää aikaa ystävieni kanssa joita en ollut tavannut sen jälkeen kun he muuttivat Ouluun.

Tämä oli ensimmäinen käynti Oulussa, kun minulla oli enemmänkin aikaa kuin vain nopea pisto johonkin tapahtumaan tai työtehtävän suorittamiseen. Ennakkoon olin jo käsittänyt Oulun olevan leppoisa kaupunki jossa teknologiakehitys on ollut vahva osaamisalue.

probot

Perjantai aamuna olin Oulun lentokentällä jo aamukahdeksan aikoihin. Olimme jo aiemmin sopineet Probotin (http://www.probot.fi/) Matin kanssa, että hän tulee hakemaan minut kentältä. Tämä oli minulle suuri kohteliaisuus, joka vahvisti jo entuudestaan hyvää mielikuvaa Oululaisista.

Probotin porukan kanssa vietimme suuren osan perjantaista. Matti esitteli minulle heidän tulevat toimitilansa, jotka olivat vielä kesken. Samalla kävimme katsomassa heidän edellisiä toimitiloja jossa oli myös heidän robottejaan. Tässä kohtaa viimeistään ymmärsin, että Suomessa todellakin on robotiikka innovaatioita ja suomalaisia keksintöjä myös robotiikan saralla.

Probotin omat älykkään koneet olivat erittäin mielenkiintoisia. Näytillä muuton keskellä oli heidän modulaarinen robottinsa, joka on varsin monikäyttöinen ja lisäksi vielä kehityksessä oleva robotti, jota en saanut ainakaan kuvata. Odotan kuitenkin innolla, milloin he pystyvät siitä enemmän kertomaan.

Päivän aikana kun kiersimme Oulua ja söimme lounasta, ehdimme keskustella paljon. Matilta sain kattavan avauksen mitä Oulussa on kehitteillä kaavoituksen ja rakentamisen suhteen. Samalla myös kertausta Oulun tämän hetkisestä työllisyystilanteesta ja taloudellisesta tilanteesta. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että Oulun suunnitelmissa on kasvaa hyvää tahtia isommaksi kaupungiksi. Toivottavasti suunnitelmat toteutuvat.

Samalla keskustelimme myös robotiikan edistämisestä. Olimme yhtä mieltä, että suomalaista robotiikka osaamista pitäisi pystyä nostamaan paremmin esille. Airo Island ei tehtävän suorittajana täysin nuhteettomasti päässyt. Helsinki keskeisyys oli havaittavissa ja toiminnan mobilisointi oli hiukan tökkinyt. Kuitenkin kiitosta Airo sai myös ekosysteemin rakentamisesta ja toimijoiden yhdistämisestä. Konkreettisena toiveena ja ideana tuli ulkomaan matka konferenssiin jossa suomalaisia robotti-innovaatioita voi nostaa esille. Airo voisi tämän hyvin toteuttaa.

Viikonloppu Oulussa meni hyvin mukavasti. Ehdin tutustua paikallisiin ruokavaihtoehtoihin, yöelämään sekä arkkitehtuuriin. Tässä vaiheessa voinkin esittää erityis kiitokset isännilleni Ossille ja Eijalle jotka saivat oloni tuntumaan erittäin kotoisaksi heidän luonaan.

Maanantaina tapasin iltapäivällä Tapio Heikkilää VTT:ltä. Meillä ei ollut kauheasti aikaa, sillä molemmilla oli seuraavat tapaamiset jo tiedossa. Kuitenkin ehdimme päivittää tilannetta Airon edistykseen sekä VTT Oulun robotiikka kehitykseen liittyen. VTT:llä on viime aikoina ollut paljon esillä cobot- sekä piensarjatuotantoon liittyvää tutkimusta. Pääsin itsekkin kokeilemaan yhtä teollisuus cobottia, jonka VTT oli kehittänyt. Tämä oli hurja kokemus, sillä en ole ennen päässyt teollisuusrobottia kädestä pitäen ohjeistamaan. VTT:llä oli myös paljon tutkimusta käynnissä koneen tunnistus menetelmiin liittyen.

probotblogi

VTT:n jälkeen tapasin vielä Pohjois-Pohjanmaan liittoa. Mikko Väisänen ja hänen kollegansa olivat erittäin innoissaan kun pääsivät kertomaan heidän tapahtumistaan. Heillä on myös suuri mielenkiinto robotiikan kehitykselle ja yritämmekin löytää yhteisiä projekteja.

Tiistai aamuna oli ABB:n tulevaisuuden tehdas kiertueen viimeinen seminaari (http://new.abb.com/fi/abb-lyhyesti/suomessa/messut-ja-tapahtumat/tulevaisuuden-tehdas–seminaari-2015) . Tällä kertaa seminaari pidettiin Ravintola Lasaretissa. Sijainti oli erittäin hieno ja sopivasti kävelymatkan päässä ystävieni asunnolta. Viimeinen seminaari oli kerännyt ihan mukavasti kiinnostuneita paikalle ja oli kunnia saada kuulla Nokia Networksin Ilkka Hallikaisen avaavan tilaisuus kertomalla heidän näkemyksestään automaatiosta ja keinoälystä. Vahvasti toivat esille, ettei pelkällä automaatiolla saada kilpailukykyä kurottua kiinni koska sitä jo tehdään muualla. Tarvitsemme Suomessa myös nostaa esille oma osaamisemme ja keksiä älykkäitä ratkaisuja joilla voimme kilpailla muiden maiden kanssa.

Tilaisuudessa saimme myös kattavan päivityksen Janne Leinoselta ja muulta ABB:n ammattilaisilta tulevaisuuden tehtaisiin ja miten ne voivat toimia. Vahvoina elementteinä ovat koneen ja ihmisen yhteistyö, koneiden välinen kommunikaatio sekä koneturvallisuus.

Seminaarin jälkeen tapasin Oulun yliopistosta Juha Röningiä, joka on myös EuRoboticsin boardissa. Hänenkään kanssa meillä ei ollut liiemmin aikaa, mutta tarpeeksi kuitenkin jotta saimme käytyä läpi kuulumiset puolin ja toisin. Oulussa on paljon hyvää kehitteillä myös Yliopiston suunnalta. Samalla kävimme läpi tulevaa NordicBot (http://airoisland.fi/events/nordicbot/) tapahtumaamme, johon EuRoboticsilta vielä miettivät kuka heistä osallistuu tapahtumaan.

Viimeiseksi jatkoin yliopistolta tapaamaan Trussmaticia (http://www.trussmatic.fi/). Heihin olin alunperin tutustunut noin vuosi sitten, kun etsin startuppeja pitchaamaan Airo Islandin Airobot tapahtumaan (http://airoisland.fi/events/airobot/). Vuoden aikana heillä oli tapahtunut paljon kehitystä hyvään suuntaan. Tällä hetkellä heillä on yksi laite jo käytössä. Heidän ratkaisunsa taipuu niinkin pieniin sarja pituuksiin kuin yksi kerrallaan ja tuottaa noin 70.000 kattotuolia vuodessa. Oli erittäin mukava kuulla kehitysaskelten etenemistä.

Roboreissu oli varsin onnistunut ja tavoitteet täyttyivät. Tapaamiset olivat mielenkiintoisia ja matkasta jäi hyvä maku suuhun.

Share

Airo Island is a great place for robotics start-ups

Airo Island has supported start-ups for a while now. We specialize in robotics startups, unfortunately this sector of new companies is still in the very early stage of emergence in Finland.

A year ago we hosted the first AiroBot pitching event. For the event we searched through over one thousand finnish startups on the internet and through several networks. We found fourteen startups. Of these fourteen nine were ready to pitch in the event, one was from Russia.

Finland has a great and a thriving startup community with many actors, startups, accelerators and investors. Most of the startups are making applications or other software. This lacks the demanding hardware aspect that the robots require. The hardware part of robotics requires a remarkable investment in tools and materials, which increases the production costs compared to development of software.

Director Jussi Liukkonen from Reaktor said that startups need a minimum of three persons to work. The business-savvy, the person who knows the applicable area and the tech-guy. In robotics actually two tech-guys are needed, because the software and hardware parts require different kind of expertise.

Airo Island is here  to help both with the hardware and the software side of the robotics startup challenge. We can now provide workspace for start-ups and inventors. The next step is to build a workshop with tools and hardware to help the start-ups put their ideas into action and awesome products..

In Airo Island premises we have Niklas Kaarla from CNC Flake, who has kept his workshop for a few months now. Niklas is genius to make anything mechanical and can be of great help for anyone who is interested to make their own robot.

Here are a few words from Niklas about his stay with Airo island:
“I have been here at Airo now for four months and the stay has been spectacular to say the least. The open space suits well for our needs and we don’t feel like the walls are moving in, this leaves us more open to think and innovate new robotic prototypes without the stress of space. The location could not be better. The scenery is wonderful and to top it off there is a awesome waterfall right next door! During the EU Robotics Week we got to show off our stuff and many interested parties came to look at our display of inventions and prototypes. I hope I get to collaborate with many of them in the future. With some we have already started plans of collaboration.”

Here is also their latest video from a project they have been working on:

Share

Maailman suomalaisin auto

Nesteen legendaarisen pääjohtajan Uolevi Raaden kerrotaan haaveilleen hienosta tiestä, joka johtaisi Helsingistä Turkuun. Tietä pitkin Raade voisi ylpeänä esitellä vierailleen suomalaista osaamista matkalla Nesteen jalostamolle Naantaliin. Ehkä Raade olisi hiukan voinut kehaista myös omalla vaikutusvallallaan, jonka ansiosta Espoon Keilaniemeen nousi kaikkien tuntema pääkonttori, Raaden hampaanakin tunnettu, rakennus.

Raade ei elinaikanaan nähnyt moottoritietä Helsingistä Turkuun saakka, ajattelen, kun kiidän robottimersuni kanssa kohti Uuttakaupunkia. Jos Raade eläisi, niin hän varmasti jakaisi tunteeni – Suomen hienoin tie ja turvallisin. Suora ja sileä moottoritie johdattaa läpi laaksojen ja kukkuloiden. Seitsemän tunnelia, joukossa Suomen pisin, Karnaisten tunneli, muodostavat keskeisen osan turvallista ajomatkaa.

Turun moottoritie on valmis robottiautoille, mietin kun annan Mersun ajaa. Niin todellakin, annan Mersun ajaa, Turun moottoritiellä ei kuskin tarvitse tehdä muuta kuin välillä koskettaa rattia, jotta auto tietää, että mukana ollaan.

Vähän ennen Turkua suuntaan kohti Uuttakaupunkia ja autotehdasta. Jo toisen kerran pääsen vierailemaan tähän hämmästyttävään yritykseen, joka todellakin avasi silmäni robotiikan maailmaan.
robomersuratti
Uudenkaupungin autotehtaan historia on pitkä, siellä on valmistettu autoja vuodesta 1969. Monet muistavat tehtaassa valmistetut Saabit. Saabien jälkeen siellä on tehty muun muassa Porscheja ja Opeleita. Uudenkaupungin autotehdas on myös sähköautojen osaaja. Fisker Karmaa valmistettiin vuosina 2011 – 2012 ja monet kuuluisuudet, kuten Teemu Selänne, kiirehtivät hankkimaan Fiskerin itselleen.

Suomessa ei ole omaa automerkkiä sarjatuotannossa. En tiedä, mikä mahtaa olla Sisu kuorma-autojen tilanne tällä hetkellä, mutta suomalaista henkilöautoa saamme vielä odottaa.

Vuonna 2013 Uudessakaupungissa käynnistyi Mercedes-Benzin A-sarjan valmistus, jota varten autotehdas palkkasi yli 800 uutta autonrakentajaa.

Ihan helpolla ei uutta autoa valmistukseen saatu. Se vaati kovan investoinnin ja suuria uudistuksia tehtaalla. Aikaa oli vähän. Itse asiassa tilaaja Daimler oli epäileväinen, pystyykö tehdas uudistamaan tuotantonsa vaatimuksiaan vastaavaksi niin lyhyessä ajassa. Jos muistan oikein, niin aikaa oli vain 13 kuukautta.

Vielä paria kuukautta ennen valmistumista ryhmä daimlerlaisia kävi tutustumassa tilanteeseen, epäilysten varjo ei täysin hälvennyt, moni asia näytti vielä liian keskeneräiseltä.

Mutta määräaikaan mennessä kaikki oli valmista. Daimlerin johto ei voinut muuta kuin pyöritellä päätään ja onnitella – Uudenkaupungin huippuosaajat olivat onnistuneet siinä, joka näytti mahdottomalta. He eivät noudattaneet sanontaa: ”Kaikki on mahdollista, mahdoton vie vain hieman enemmän aikaa”. Uudenkaupungin autotehtaalla mahdotonkaan ei vienyt enemmän aikaa, vaan vähemmän kuin uskottiin.

Tehtaaseen hankittiin 200 uutta robottia. ”Robotisointi ei ole meille kilpailuetu, se on pakko”, toteaa Timo Karhu, tehtaan uuden tuotantosysteemin isä ja primus motor. Robotit eivät vieneet työpaikkoja, tällä hetkellä 1700 ihmistä rakentaa maailman hienoimpia autoja.

A-sarjan Mersun valmistus jatkuu vuoteen 2016. Me autotehtaan ystävät olemme vähän väliä kyselleet, onko jatkoa tulossa vai ehkä jotain uutta? Viime vierailulla tehtaan nokkela viestintäpäällikkö Mikael Mäki, kommentoi kysymykseeni: ”en voi sitä sinulle kertoa…”, johon jatkoin oma-aloitteisesti ”… sinun pitäisi ampua minut… tiedän” ja hymyilin. Jotenkin olin aavistavani Mikaelin maireasta hymystä, että kyllä niitä uutisia on tulossa.

Ja tulihan niitä! Vuonna 2017 käynnistyy GLC mallin valmistus. Miten hyvä uutinen koko Suomelle! Työt Uudessakaupungissa jatkuvat välivaiheiden kautta.

”- Sopimus GLC-mallin valmistamisesta on osoitus siitä, kuinka hyvin Valmet Automotive on onnistunut A-sarjan valmistuksessa. Olemme todistaneet Daimlerille osaamisemme, ja tuloksena on vahva luottamus kykyymme valmistaa heille jo toista menestysmallia, kertoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen.”
Olen iloinen, että olen saanut ajaa Mersulla. Ei vain siksi, että se on robottiautojen edelläkävijä, vaan myös siksi, että se on maailman suomalaisin auto. Kiitos Vehon olen päässyt itsekin edelläkävijöiden joukkoon, olen jo kohta vuoden verran ajanut autolla, joka on näyttänyt mitä tulevaisuus on.

Robottiautot ovat valmiita, pian niitä nähdään teillämme ajamassa ilman ihmiskuskia ja se tekee liikenteen turvallisemmaksi meille kaikille. Robottiauto näyttää tavalliselta autolta. Kyvykkyys tulee esille ajaessa. Semirobottiautolla ajaminen on #codriving välillä autoa pitää hiukan auttaa.

Eräs tuttavani hankki kokemusteni innoittamana itselleen samanlaisen Mersun, jolla olen ajellut. Kuitenkin koko robopaketin hankkiminen olisi tullut liian kalliiksi. Juuri nuo ”robolisät” tekevät autosta kaikille liikenteessä liikkujille entistä turvallisemman. Siksi haastankin valtionvarainministeriön harkitsemaan noiden lisävarusteiden verotuskäytännön muuttamista. Jos niihin kohdistuisi pelkästään tavallinen arvonlisävero, niin emmekö varustelisi automme turvallisemmiksi?

ps: Uolevi Raadellakin on yhtymäkohta Uudenkaupungin autotehtaaseen. Öljykriisin jälkeen autoihin puuhattiin petrolikäyttöisiä moottoreita. Raade kannusti myös Uudenkaupungin tehdasta kokeiluihin. Lopulta petroliautot katosivat, ensin niihin kyllästyttiin hajun vuoksi ja lopulta päästömääräykset pistivät petrolin hyllylle ainiaaksi.

Share

Robottiviikko 2015

DSC_0112m

EU Robotics Week laajeni 31 maahan vuonna 2015. Airo Islandilla järjestetty Robottiviikko 2015 toi esille robotiikan mahdollisuudet kestävän kehityksen tehokkaana edistäjänä.

Marraskuun 29. päivä päättynyt Suomen historian kolmas robottiviikko oli menestyksekäs tapahtuma, jossa keskusteltiin robotiikan ja robotisaation nykytilasta ja tulevaisuudesta. Viikon avasi ministeri Kimmo Tiilikainen, joka tarkasteli robotiikkaa laajasti kestävän kehityksen näkökulmasta. Robottien avulla voidaan esimerkiksi luopua maatalouden kemiallisista torjunta-aineista, Tiilikainen totesi. Kestävää kehitystä käsiteltiin aiheelle omistettuna päivänä 27.11. KansanedustajaJyrki Kasvi ja ZenRobotics Oy:n toimitusjohtaja Timo Taalas toivat asiaan ajankohtaista tietoa sekä konkreettisia ratkaisuja. Maailmalla on toivoa, kun annamme robottien auttaa tärkeässä työssä.

Matti Apunen viittasi puheessaan McKinsey konsulttitoimiston selvitykseen, jossa talouden painopisteen nähtiin siirtyvän Aasiasta Eurooppaan. Suomen ja koko Euroopan tulevaista taloudellisesta noususta saamme kiittää robotteja, jotka tekevät työn yhtä edullisesti ja yhtä tehokkaasti missä päin maailmaa tahansa. Haasteemme on saada robotisaatio liikkeelle.

Anne Stenros toi puheessaan mielenkiintoisesti esille robottien muotoilun välttämättömyyden. Robotiikan design kysymykset ovat harvemmin esillä alan tapahtumissa. Jatkossa muotoilun on oltava keskiössä robotisaatiosta keskusteltaessa. Kyse ei ole pelkästään robotin ulkonäöstä tai käyttöliittymästä, vaan kokonaisesta palvelukonseptista.

Terveydenhoidon päivänä 25.11 kansanedustaja Sanna Lauslahti vaati Suomelle robotisaatiostrategiaa. Robotit tulevat yhä enemmän vanhustenhoitoon ja sairaaloihin. Tarvitaan strategista ajattelua, jotta robotisaatio SoTe –sektorilla on eettistä ja ihmisten tarpeisiin vastaavaa.

Liikenteen päivä 26.11 veti viime vuoden tapaan salin täyteen. Liikenne muuttuu palveluksi, jossa robotisaatiolla on suuri rooli.

Robostudio –keskustelut huipentuivat perjantain ohjelmaan, jossa Harry Harkimohaastoi asiantuntijoita Nina Lehtistä, Yaskawa Finland ja Timo Taalasta sekä kansanedustaja Carl Haglundia konkretisoimaan robotiikan tulevaisuutta.

DSC_0142m

Kaikki robostudiot sekä myöhemmin myös seminaarit löytyvät tallenteinawww.airoisland.fi/media

Robottiviikon näyttely vaihtui päivittäin. Uutuutena olivat demotilaisuudet, joissa esiteltiin:

  • Tiistaina 24.11: ihmisen kanssa yhteistyöhön kykenevät robotit ”CoBotit”: ABB:n YuMi sekä Rethink Robotics:n, Robokeskus Oy:n maahantuoma Baxter.
  • Keskiviikkona 25.11: hoivatyön tueksi tarkoitettu sosiaalinen robotti Zora
  • Torstaina 26.11: robottiauto, MercedesBenz

Demotilaisuudet olivat erittäin mielenkiintoisia ja antoisia. Paikalla oli useita median edustajia sekä aiheesta kiinnostunutta yleisöä.

Lisäksi robottiviikolla toteutettiin tohtori Michael Laakasuon johdolla tutkimus robotiikan etiikasta ja arvoista. Kuulimme myös Veijo Tikan järjestämän nuorten poliitikkojen paneelin sekä Ylen Kvanthoppet ohjelman kanssa yhteistyössä toteutetun ruotsinkielisen keskustelun, jonka veti toimittaja Marcus Rosenlund. Koimme myös Vantaan Luma -lukion hienot tanssi- ja musiikkiesitykset. Kiitos! Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta vieraili robottiviikolla 27.11.

Robottiviikon ohjelma: http://airoisland.fi/robottiviikko/ohjelma/

Kiitos kaikille robottiviikon puhujille, yhteistyökumppaneille sekä vapaaehtoisille.  Erityiskiitokset seminaarien moderaattoreille Antti Joensuulle, Anne Ahkola-Lehtiselle, Christina Forsgårdille, Kirsi Miettiselle sekä Helena Miettiselle.

Robottiviikon kävijämäärä oli noin 2000 henkilöä. Koululaiset ja perheet jäivät tänä vuonna pois, joten viimevuotista 5000 kävijämäärää ei edes tavoiteltu. Yksi koululuokka osallistui Scratchduino työpajaan perjantaina. EU Robotics Week kasvoi edellisestä vuodesta. Kuusi uutta maata tuli mukaan, tapahtumia oli 31 maassa. Upeaa olla mukana EU:n rajat ylittävässä liikkeessä!

Robottiviikko siirtyy vuoden 2016 alusta Airo Island ry:n järjestettäväksi. On ollut hienoa saada käynnistää EU Robottiviikkoa Suomessa ja levittää tietoisuutta meitä kaikkia koskettavasta asiasta. Vielä kerran kiitos TEM:n strategiajohtajalle Antti Joensuulle, joka on ollut alusta lähtien mukana.

Robottiviikko 2016 järjestetään jälleen marraskuun lopulla. Lisätiedot Nicholas Andersson, Airo Island ry, 040-5016505 nicholas@roboticsfinland.fi

Share

Ajatuksia roboteista ja tulevaisuuden osaamisesta

Vieraskirjoittaja: Helena Miettinen

Robotiikka on yksi maailman voimakkaimmin kasvavista aloista. Sen mukanaan tuomat mahdollisuudet ovat moninaiset, sekä taloudellisesti että kestävän kehityksenkin kannalta. Jo tänään tekevät robotit monia ennen vain ihmiselle sopivia tehtäviä. Sinänsä ajatus kuulostaa hyvältä, tarkoittaahan se parhaimmillaan ihmisille vähemmän raskaita rutiinitöitä ja enemmän aikaa miettiä ja meditoida, tuntea ja taiteilla.

Robotisaatiolla on tulevaisuudessa paljon annettavaa ihmisille ja yrityksille. Robottien avulla on esimerkiksi mahdollista valmistaa huipputason tuotteita jatkossakin Suomessa ja vieläpä edullisesti. Parhaimmillaan robotiikka lisää siis uudenlaisia työpaikkoja, turvallisuutta, viihtyisyyttä ja inhimillisyyttä. Pahimmillaan ihmismieli tuottaa niihin liittyen ennakkoluuloja, NE jyrää meidät: Porukkaa lomautetaan, tulee työttömyyttä ja joudumme altistumaan koneiden armoille.

 

Peli ei ole vielä menetetty, vaikka kiire kolkuttelee jo kantapäillä. Onhan kuitenkin niin, että toistaiseksi vielä juurikin ihmiset ohjelmoivat robotit. Me varmaan voimme siis itse päättää, millaisia koneita ohjelmoimme ja miten niitä opetamme. Aika järkevää olisikin nyt koota monen alan tehokkaita osaajia yhteen ja synnyttää keskustelua siitä, millaisia robotteja maailma tarvitsee ja miten tulevaisuuden robottien osaamista kehitetään fiksuiten.

”Robotit pystyvät jo nyt oppimaan asioita itsenäisesti. Tulevaisuudessa tekoäly on moninkertaisesti ihmistä älykkäämpi. Miten halukas se on tekemään töitä ihmisen kanssa? Vai sanooko se, että menkää te pelaamaan mölkkyä sillä aikaa, kun minä mietin asioita”, suomalaisten robottiviikkojen äiti Cristina Andersson pohtii.

Sanotaan, että henkiset kyvyt, luovuus, tunteet, taiteellisuus ja oppimiskyky tekevät ihmisestä ylivertaisen koneeseen verrattuna. Eikä ihmisaivoja ole toistaiseksi voitu täysin mallintaa. Salaisuutena on säilynyt myös oppimisen mysteeri ja se miten erilaista osaamista synnytetään tehokkaasti hyvin heterogeeniselle oppijajoukolle.

Robotit peittoavat meidät kuitenkin monessa: Ihminen on hidas oppimaan, emme ole kovinkaan tarkkoja tekemisissämme, tarvitsemme lepoa ja unta, raahaamme mukanamme paljon muistoja menneisyydestä, ylikuormitumme, stressaamme, sairastelemme, väsymme ja haluamme monesti myös laiskotella. Mutta silti meitä tarvitaan myös tulevaisuudessa.

”Esimerkiksi sotarobotit ja itseohjautuvat autot joutuvat toistuvasti tilanteisiin, joissa niiden on tehtävä moraalisia päätöksiä. Vasta kun ymmärrämme, millaisia robottien päätösten pitäisi olla, voimme luoda kestävät edellytykset tietohallinnan käytänteille — mielellään ennen kuin robotit puhuvat puolestamme”, toteaakognitiotieteilijäMichael Laakasuo.

Tulevaisuudessa ihmisten osaamisen kehittämisessä kannattaa panostaa luovuuteen, kekseliäisyyteen, neuvottelutaitoihin ja yhteistyökykyihin – ohjelmoinnin ja matemaattisten taitojen ohella. Kun robotit tekevät rutiinityöt, ihmisten tehtäväksi jää uuden arvon ja ajattelun luominen. Tähän huutoon voisi mielestäni tarkimmin vastata humanistit, erityisesti esimerkiksi kognitiotiede, sillä se tutkii muun muassa ihmisen ja koneen vuorovaikutusta sekä koneiden käytettävyyttä.

Koneiden kehittämisessä tarvitaan jatkossakin erilaista ymmärrystä ja nämä nohevat humanistit nyt vaan sattuvat ymmärtämään miten aivot toimivat ja miten oppimista voi luovasti ja hyvässä yhteistyössä edistää. Tiedä teistä, mutta minä ainakin haluaisin elää tulevaisuudessa yhteistyössä kittien, ahkerien, oikeamielisten ja humaanien robojen kanssa – en minkään Outolan Ollien tai Täystuho-Turbojen.

Hei, robotiikka ja innostava tulevaisuus, mikä ettei? Kelpaa ainakin minulle. Ainakin siihen pisteeseen, että voin itse valita, mitä töitäni robotti tekee ja kuinka lähelle robotit päästän? Ja toki myös haluan itse ottaa kantaa siihen, millaisia ne ovat, kilttejä vai killereitä? Ehkä haluaisin vaikuttaa tekoälyn ulkonäköseikkoihin ja siihen, miten koneet ja ihmiset jatkossa yhdessä toimivat ja oppivat. Mikäli tunnet samoin, niin ehkä juuri nyt on hyvä aika sotkeutua keskusteluun robotiikasta, etiikasta, estetiikasta ja osaamisesta. Ajatuksella ja tunteella, vieläpä.

helena

Share

Minä ja robottiauto

Yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä ajoin kotia kohti Koverharista. Takana oli mielenkiintoinen kokous liittyen masuunin parannustöihin. Myös hankolaisesta jalkapallosta puhuttiin. Hyvä fiilis jäi, hienoa, että yritykset tukevat nuorten liikuntaharrastuksia. Masuunin korjauksiakin suunniteltiin hyvässä hengessä, olihan masuuni Koverharin tehtaan sydän ja keuhkot. Elämän tuli.

Oli talvi, mutta tie oli kuiva. Tietä reunustivat lumipenkat – runsasluminen talvi, sanoisi Pekka Pouta.

Minulla on ollut onni ajaa hyvillä ja edistyksellisillä autoilla. Tuona päivänä alla oli yksi kaikkien aikojen suosikeistani: uutuudenhohtoinen, kolmelitrainen, Opel Omega, jossa oli vakionopeudensäädin.

Vakionopeudensäädin oli kohdistettu kahdeksaankymppiin. Ajaa hurruttelin auringon paistaessa. Pienessä ylämäessä auto alkoi ottaa kierroksia ja hups! Siinä sitä sitten mentiin kaksi kierrosta ympäri ja päädyin lumipenkkaan. Pieni nousu olikin ollut liukas. Onneksi ei ollut vastaantulijoita, sillä kolarihan siitä olisi tullut.

Nousin autosta ja katsoin vauriot. Ei paha. Puskuri roikkui jonkin verran, mutta päätin ajaa Suomenojalle ja jättää auton sinne kunnostettavaksi.

Robottimersulla ajellessa olen muistanut tuon tapahtuman, joka onneksi ajajanurani toistaiseksi (kopkop) ainoa källi. Miten mahtaisi Mercedes Benzin Intelligent Drive hoitaa vastaavan tilanteen.

Kilometrejä tulee lisää. Tässä vaiheessa on selvää, että en enää aja yksin. Me ajamme yhdessä auton kanssa. Voin laittaa auton ajamaan tai ajaa itse. Mutta vaikka ajaisin itse, auto huolehtii monesta asiasta. Se ei anna liukua penkan puolelle, se ei anna lähteä ohittamaan jos toinen auto on nk sokeassa pisteessä, se muistuttaa erilaisista asioista – mm. siitä että ajon aikana kannattaa huolehtia virkeydestään. Toki näitä kaikkia ominaisuuksia on muissakin autoissa, mutta se miten kaikki toimii yhdessä on varmasti mesessä huippuluokkaa.

Liukas mäki vaivaa mieltäni niin, että soitan Pauli Eskeliselle, Mercedes Benz asiantuntijalle Veholla.

Minä: Miten kävisi vastaavassa tilanteessa nyt käytössäni olevalla robomersulla ajettaessa.

Pauli: Ei missään tapauksessa samalla tavalla. Liukkaalla vakionopeudensäätö sulkee itsensä pois, eikä auto ala ottaa kierroksia, kuten silloisessa autossasi.

Suomessa liukkaat kelit ovat sääntö – ei poikkeus. Emme ennättäneet Paulin kanssa enempää jutella asiasta, mutta aion ottaa selvää, miten koko systeemi toimii. Autojen kanssa minulle ei riitä, että hommat toimii, haluan tietää myös miten ne toimivat.

Se, että auto ajaa itsekseen maantiellä tai motarilla ei ole enää, ainakaan tämän blogin lukijoille, mikään uutinen. Mutta se miten se toimii ruuhkassa oli minulle yllätys, ehkä lukijoille myös. Hyvästi kaasu – 10 metriä – jarrutus – kaasu – 10 metriä… robomersu hoitaa. Ruuhkatuskailu vähenee neljäsosaan tai oikeastaan häviää kokonaan. Ruuhkassa kun kököttää, niin ei siinä tuskailut auta, mutta helpottaa huomattavasti, kun ei tarvitse veivata polkimilla eestaas. Ominaisuus mahdollistaa vaikkapa osallistumisen etänä kokoukseen, kun liikenne ei keskeytä ajatuksia (kauttimen kautta tietysti – ei puhelin kädessä!)

Olen ollut yksi niistä, jotka ovat epäilleet robottiautoja, koska ajaminen on niin kivaa. Olen todellakin nauttinut ajamisesta hyvillä autoilla. Tosin tietyt matkat ovat ikävämpiä kuin toiset. Mutta nyt kun alan tottua yhteiseen ajamiseen robomersun kanssa, niin en haluaisi enää palata vanhaan. Yhteisajo, codriving, on paljon turvallisempaa ja rennompaa ja se vapauttaa havainnoimaan ympäristöä enemmän kuin ennen. Turvallisuustekijä sekin.

Vielä yksi tarina tähän loppuun. Ajoimme robomersun kanssa Munkkiniemessä kapeaa katua pitkin. Yhtäkkiä pieni poika skeittilautoineen hyppäsi tielle pysäköidyn auton takaa. Huomasin pojan ajoissa ja jarrutin, mutta niin huomasi robomersukin ja sekin jarrutti ja vilkutti vielä kaupan päälle punaista valoa. Poika katsoi meitä hiukan säikähtäneenä ja pinkoi sitten lautansa kanssa eteenpäin.

Toivottakaamme robottiautot tervetulleeksi. Liikkumistarpeemme eivät lopu, vaikka digitalisaatio lisää mahdollisuuksia hoitaa asioita yhdestä paikasta. Robottiautot, älyliikenne ja uudet palvelut tekevät liikkumisesta parempaa – myös ympäristölle.

 

Share

Robottiauto – ei mitään utopiaa

Ajattele jos eteesi astuisi ulkoavaruuden olento ja esittelisi itsensä marsilaiseksi. Katsoisit ehkä kaveria suu auki ja ihmettelesit, että eihän Marsissa ole elämää. Ja että Marsiinhan mennään vasta joskus tulevaisuudessa. Varmasti olisit aika hämilläsi, vai mitä?

Tämän blogin piti ilmestyä jo viikko sitten. Halusin heti tuoreeltaan kertoa matkastani Ulvilaan. Matkasta, jonka tein robottiautolla. Mutta reissusta tuli niin täydellisen hämmästyttävä, että minulle kävi, kuin jos olisin tavannut marsilaisen. En saanut sanaa suustani.

Matka Ulvilaan on aina innostava ja odotettu tapahtuma. Tällä kertaa kävin automaatio -aamukahvilla Friitala -talossa keskiviikkona 11.3. Paikalla oli automaatioalan yrittäjiä, kunnan silmää tekeviä sekä muiden tahojen edustajia. Yhteistä osallistujilla oli luottamus tulevaisuuteen – automaatio työllistää ja menestyy viimeisimmän, Satakunnassa tehdyn, kyselytutkimuksen mukaan.

Matkakumppanini Nicholas ajoi Humppilaan saakka. Humppilassa on mukava pysähtyä matkalla Porin seudulle. Tarjolla on kahvin lisäksi suomalaista designia hintaan, joka miellyttää myös kukkaroa.

Humppilassa tartuin robottiauton rattiin – tai siis päätin olla tarttumatta. Halusin kokeilla mihin auto todellisuudessa kykenee, kuinka pitkälle pääsisimme, kun antaisimme auton ajaa itse.

Minua jännitti todella paljon. Valmiustila tarttua hallintalaitteisiiin ylitti 100%. En luottanut autoon ollenkaan. Moni on ollut sitä mieltä, että robottiautoilu on tulevaisuutta – utopiaa, joka tapahtuu ehkä joskus. Eihän tämäkään voi onnistua!

Ensimmäinen suora. Ensimmäinen mutka. Ensimmäinen hitaampi auto edessä. Mersu toimii kuin unelma, ei ongelmia. Välillä näyttöön ilmestyvät punaiset kädet komentamaan kädet takaisin rattiin! Sitten auto saa jälleen mennä itsekseen.

Sitten tulee haaste. Tiukka mutka ja vastaan tulee rekka, joka varmasti aiheuttaa myös ilmanpainetta. Nostan oman valmiustilani 150%:iin ja katson selviääkö robomersu tilanteesta. Ja selviäähän se. Huokaisen helpotuksesta ja rentoudun hiukan.

Matka jatkuu. Ulvilan risteykseen saakka, noin sadan kilometrin matkan, auto ajoi lähes virheettä. Kerran se yritti kääntyä risteyksestä, ilmeisesti auto luki kaistamerkintöjä ja teki oman johtopäätöksensä. Toisen kerran puutuin ajoon, kun polkaisin kaasua ohituskaistalla päästäkseni nopeasti kahden rekan ohi.

Illalla pääsimme kokeilemaan pimeän ajoa ja kaukovaloja, nekin toimivat nimittäin automaattisesti. Pistin pitkät päälle, tuttu sininen valo syttyi kojelautaan ja sai siinä pysyäkin, kunnes katuvalaistus salli lyhyiden valojen käytön.

Pitkät valot toimivat ameebamaisesti. Ne tekevät varjon vastaantulevan auton kohdalle, mutta pitävät pitkät päällä suuntaan, jossa kukaan ei niistä häikäisty. Näin koko ajan oikein hyvin ajosuuntaan, samalla kun vastaantulijat saivat jatkaa matkaa turvallisesti silmiä siristämättä. En ole milloinkaan ollut kovin innokas ajamaan pimeällä, varsinkaan syyssäällä, kun kaikki näyttää olevan pelkkää mustaa. Uudet automaattiset ameebamaisesti valaisevat lamput auttavat valtavasti, turvallisuusarvo on huikea.

Vastaava Mercedes Benz on ajanut Saksassa perinteisen Bertha Benz reitin – maantietä, kaupunkia ja moottoritietä, ilman, että kuljettaja koskee hallintalaitteisiin. Pauli Eskelinen Veholta kertoo, miten minun ajokkini eroaa kyseisestä autosta:

Tulevaisuus on nyt. Robottiautot eivät ole utopiaa. Lyhyt kokemukseni on osoittanut myös sen, miten paljon itseasiassa teen virheitä ajaessani. En niitä ole huomannut, koska korjaan ne automaattisesti – kuten robottikin. Mutta jos en ennättäisi korjata, niin robotti huolehtisi siitä. Robottiautoilu on tällä hetkellä codriving, ihmisen ja robotin yhteistyötä, joka parantaa erityisesti turvallisuutta. On myös mainittava, että robomersu on todella kohtelias kuski. Se pitää hyvät turvavälit, hidastaa ajoissa ja huomioi asioita ympäriltään 360 astetta.

Vielä on mainittava, että en ole milloinkaan ajanut kolaria (kop kop). Oli suuri yllätys huomata miten monta virhettä ajaessa tapahtuu. Tällä viikolla poikkesin Tampereella. Paluumatkalla näin penkkaan ajaneen auton ja ajattelin, että robotti olisi todennäköisesti estänyt onnettomuuden. Kuinka moni on huomannut ajautuvansa kohti penkerettä karkkipussia tai kännykkää kaivaessa?

Robomersu on minulla ainakin kaksi kuukautta käytössä. Kokemuksia tulee varmasti lisää, jaan niitä pari kertaa kuukaudessa tällä sivustolla.

Share