AiRo teknologiat mielenterveystyön tukena- seminaari järjestetään 31.1.2018 9:00-11:00 Airo Islandissa, Viikintie 1, 00560 Helsinki
AiRo -teknologioilla on suuri merkitys tulevaisuuden hyvinvoinnille myös mielenterveyden tukemisessa ja alan työn tukena. Robotit voivat lievittää yksinäisyyttä tarjoamalla mahdollisuuden osallistua yhteisöjen ja ryhmien toimintaan omasta kodista, robottien keskustelukyky paranee jatkuvasti ja ne tuovat viihdykettä helposti ääniohjausta käyttäen. Robottien avulla on helppo olla yhteydessä palvelujen tarjoajiin ja erilaiset terapiarobotit antavat apua arjen tilanteissa juuri oikeaan aikaan.
Seminaarisarjan 10 jakso käsittelee robotteja mielenterveystyössä. Aiheesta kuullaan seuraavat asiantuntija puheenvuorot:
Teknologian mahdollisuudet psykiatrian tukena Marko Muukka, Kehittämispäällikkö, It-Psykiatria, HYKS
Kuura vanhemmuuden tukena Tuomo Oikarainen, COO, Kuura Health Oy
Tekoäly mielenterveyden hoitoon ohjaamisen tukena Harri Ketamo, Chairman Of The Board, Founder, HeadAI Oy
Robotit osana mielenterveyshoitoa Nicholas Andersson, Toiminnanjohtaja, Airo Island ry
Tervetuloa kuuntelemaan ja oppimaan tärkeästä, meitä kaikkia koskettavasta aiheesta Airo Islandille 16.1.2018. Tilaisuus alkaa klo 8.30 aamiaisella ja päättyy klo 11.00.
Joanne Pransky kutsuu itseään, vähän kieli poskella, maailman ensimmäiseksi robotti psykiatriksi. Hän haluaa auttaa ihmisiä ymmärtämään AiRoa osana elämää, työtä ja hyvinvointia. Joannen ajatuksiin voi tutustua http://www.robot.md/what-is-robotic-psychiatry/
Tällä kertaa seminaarin jälkeen ei järjestetä työpajaa. Seuraava työpaja on 31.1.2018 klo 13-16 yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa teemana AiRo ja hyvinvointialan liiketoiminta ja elinkeinoelämä.
Muistathan myös 13.2.2018 #hyteairo projektin huipennustapahtuman!
Porissa järjestettiin 15.11.2017 sosiaali- ja terveysministeriön AiRo-ohjelman alueellinen työpaja, jossa paikalliset sote-toimijat, oppilaitokset sekä kehittäjä- ja tutkimusorganisaatiot visioivat tekoälyn ja mobiilirobotiikan mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Työpajan aluksi STM:n Jukka Lähesmaa avasi osallistujille AiRo-ohjelman tavoitteita. Tämän jälkeen kuultiin aiheeseen liittyvät alustukset. Sitran Ratkaisu 100 -kilpailun toiseksi voittajaksi valitun, tekoälyä kehittävän HeadAi:n perustaja Harri Ketamo kertoi tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksista sote-sektorilla. VMP-Interior Oy:n Tuomas Kärki ja Satakunnan ammattikorkeakoulun Mirka Leino ja Santeri Saari demonstroivat näyttävästi mobiilirobottien toimintaa. Alustusten lopuksi Medbit Oy:n Tero Mikola pureutui robotiikan käyttöönoton näkökulmiin.
Tilaisuuden alustukset AiRo-teknologioista herättivät vilkasta keskustelua osallistujien kesken.
Työpajassa osallistujat visioivat mobiilirobotiikan ja tekoälyn tulevaisuuden käyttökohteita. Mobiilirobottien ajateltiin voivan vastata sairaaloissa lähettitoiminnasta, sänkyjen kuljetuksista, lääkekuljetuksista sekä näytteiden kuljetuksesta laboratorioon. Mobiilirobottien koettiin voivan hoitaa vaatteiden, tarvikkeiden ja lääkinnällisten laitteiden kuljetuksia. Teknologiaa ajateltiin voitavan hyödyntää myös lääkinnällisten laitteiden paikannukseen. Osallistujien mukaan robotiikkaa voitaisiin käyttää opastuksessa, desinfioinnissa, siivouksessa sekä astioiden ja sänkyjen pesussa. Mahdollisesti robotiikkaa voitaisiin käyttää potilaiden suihkutuksessa. Mobiilirobotiikka voisi soveltua myös ruokahuoltoon, ja mobiilirobotti voisi toimia liikkuvana kanttiinina.
Robotiikan hyödyntämisen ajateltiin tehostavan henkilöstön ajankäyttöä, koska työaikaa ei kulu esimerkiksi tavaroiden kuljettamiseen. Robotiikan hyödyntämisen uskottiin myös lisäävän henkilöstön työmotivaatiota, sillä henkilöstö voisi keskittyä ammatillista osaamista vastaaviin tehtäviin. Robotiikan käyttöönoton haasteiksi koettiin mm. asenteet, tietoturvallisuuteen liittyvät riskit sekä fyysisten ympäristöjen soveltuvuus.
Tilaisuudessa demonstroitiin mobiilirobottien toimintaa.
Osallistujat pohtivat, että tekoälyä voitaisiin käyttää asiakkaan tai potilaan palvelutarpeen ja hoidon (esi)arvioinnissa sekä hoitopolun suunnittelussa. Tekoäly voisi avustaa diagnosoinnissa, kuvantamisessa ja sairauksien tunnistamisessa kuvista sekä hakemalla tutkimuskäyttöön olennaisia artikkeleita. Puheentunnistuksella sanelut voitaisiin muuttaa välittömästi sähköiseen muotoon potilastietojärjestelmään. Tekoäly voisi tarjota tarkistuslistoja potilaiden kotiuttamisen yhteydessä. Lisäksi tekoäly voisi seurata laitteiden huoltotarpeita ja hälyttää niistä. Myös My datan hyödyntämistä ehdotettiin Kanta-järjestelmän kautta.
Tekoälyn ajateltiin mahdollistavan tiedon helpon saatavuuden, suorittavan mekaanisia rutiineja, nopeuttavan tekemistä ja lisäävän potilasturvallisuutta (esim. lääkehoito). Tekoälyn mahdollisuuksista sote-sektorilla kaivattiin kuitenkin vielä lisää tietoa ja hyötyjä.
Työpajoissa ideoitiin AiRo-teknologioiden käyttökohteita sekä tulevaisuuden strategisia linjauksia.
Kansallisiksi tavoitteiksi ehdotettiin kokeilukulttuurin lisäämistä, kansallisten toimijaverkostojen luontia, riittäviä tutkimuspanostuksia, kansallista potilastietorekisteriä sekä IT-ekosysteemikartan laadintaa. Keskusteluissa nousi esille lainsäädännön ajan tasalle saattaminen, datan omistukseen liittyvät asiat sekä kv-yhteistyö. Toimenpiteiden päävastuuta ehdotettiin sosiaali- ja terveysministeriölle.
Robotiikan ja tekoälyn kehittämisen ja käyttöönoton edistämiseksi toivottiin kestävää julkista rahoitusta valtiolta. Osallistujat pitivät tärkeänä, että alalla toimiville olisi tarjolla monitieteellisiä koulutuksia sekä työelämään liittyviä kouluttautumismahdollisuuksia oman ammattitaidon kehittämiseksi. Yhdeksi menetelmäksi AiRo-teknologioiden kehittämiseksi sote-sektorille ja käyttöönoton nopeuttamiseksi ehdotettiin Living lab -toimintamallin organisointia.
Osallistujien mukaan AiRo-teknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon tarvitaan välineitä.
Keskusteluissa todettiin, että aiheeseen liittyvän viestinnän pitäisi olla monipuolista, mutta myös tavoittaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Yritysten ja julkisen sektorin tulisi viestiä laajasti robotiikasta ja tekoälystä saaduista kokemuksista. Robotiikan ja keinoälyn ratkaisuja pitäisi tuoda myös esille paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat, jotta ne tulisivat yleisemmin tutummaksi ja hyväksyttävämmäksi.
Työpajan yhteenvedossa todettiin, että valmiit robotiikan ratkaisut tulisi ottaa käyttöön välittömästi. Satakuntaan voitaisiin perustaa oma Living lab -ympäristö AiRo-teknologioiden kehittämiseen, ja Porin seutu voisi ottaa vastuuta kansallisesta AiRo Living lab -päivän järjestämisestä. Osallistujien mukaan olisi tärkeää luoda sekä kansallinen että kansainvälinen AiRo-teknologioiden innovaatioverkosto. Erityisesti tässä vaiheessa kaivattaisiin paljon lisätietoa AiRo-teknologioista. Tätä varten tulisikin perustaa kansallinen tietopankki olemassa olevista ratkaisuista, jotta AiRo-teknologioihin liittyvä tietoisuus laajensi ja olisi kaikkien helposti saatavilla.
Kaiken kaikkiaan työpaja herätti osallistujissa valtavaa innostusta ja uteliaisuutta AiRo-teknologioita kohtaan. Porin seudun sote-sektori kumppaneineen on jo valmis hyppäämään AiRo-tulevaisuuteen!
Tekoäly ja mobiilirobotit sote-sektorilla -tilaisuuden järjestämisestä vastasivat Prizztech Oy:n Robocoast-verkosto sekä HYVÄKSI – Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto ja Älykäs tuotanto -hankkeet. Hankkeita rahoittaa Satakuntaliitto EAKR-rahoituksella.
Robocoast on päässyt Kiinan kansallisen modernisointiohjelman MiC2025 (Made in China 2025) strategiseksi kumppaniksi, mikä tarjoaa myös tässä työpajassa esille nostettuun palvelurobotiikan Living lab -toimintaan yhden uuden kehittämisnäkökulman. Palvelurobotiikan kehittäminen SOTE –alalle on kiinnostava aihealue myös Kiinassa ja kokeilualustan luominen Suomeen olisi mahdollista toteuttaa yhteistyössä MiC2025 -ohjelman kanssa. Tällöin voisi olla myös mahdollista kanavoida rahoitusta MiC2025 -ohjelmasta yhteisen palvelurobotiikan Living lab -ympäristön rakentamiseen.
Robottiavusteisen toiminnan koordinointi ja johtaminen- seminaari järjestetään 12.12 klo 9:00-11:00 Airo Islandissa. Viikintie 1, 00560, Helsinki
Mitä kannattaa kehittää ja oppia, jotta pysyy kehityksen mukana ja voi myös kehittää työtään yhä mielekkäämmäksi? Mitä uusi potilastyö on ja mitä osaamista se vaatii?
Seminaarissa käsitellään osaamiseen tarvittavaa muutosta robotisoituvassa hoivassa. Ammattilaispuheenvuorot nostavat esille ihmisen osaamisen ja asenteen tarpeita muutokselle.
Tilaisuus alkaa aamiaistarjoilulla 8:30-9:00 ja ohjelma pidetään 9:00-11:00.
Uuden työn osaamisvaatimukset Satu-Minna Piiroinen, Project Manager at North Karelia Municipal Education and Training Consortium,
Ari Tarkiainen, Project Manager at North Karelia University of Applied Sciences
Robotiikka ja koulutuksen tuottama osaaminen Arja Suikkala, yliopettaja, TtT, Diakonia-ammattikorkeakoulu (DIAK)
Uudet laajavastuiset työkuvat ja työnjako hoiva-alalla Anna Suutarla, Kansainvälisten asioiden päällikkö, sh, th, TtM, Suomen Sairaanhoitajaliitto ry
Toimintaedellytykset robotiikan ja tekoälyn hyödyntämiseen.
”AiRo teknologioiden avulla laajennetaan ihmisten kyvykkyyksiä siten, että inhimillinen arvokkuus, itsenäisyys ja hyvinvointi saavutetaan yhä laadukkaampien ja tehokkaampien palvelujen avulla samalla kun ihmisten tekemä työ suuntautuu entistä merkityksellisempiin tehtäviin. AiRo -ohjelma luo puitteet arvolupauksen toteuttamiseksi.”
Työpajojen edetessä on arvolupaus kehittynyt ylläolevaan muotoon. Työpajat jatkuvat vielä ja arvolupaus – tai visio – kehittyy vielä teidän palautteidenne pohjalta.
14.11.2017 pidetyssä työpajassa arvolupaukseen liittyvät ajatukset olivat ylläolevan lauselman mukaisia. Erityisesti huomio kiinnittyi rutiinien ja virheiden vähenemiseen, työn mielekkyyden ja työterveyden ja työkyvyn paranemiseen. Työ kehittymistä pidettiin myös tärkeänä mahdollisuutena.
Osaaminen on nähty ongelmana jo pidempään. Konepajat esittivät hätähuutonsa Metallipro -lehdessä muutama vuosi sitten. Sen jälkeen ”osaamisgap” on tunnistettu muillakin aloilla. Osaamista on tarkasteltava kaikilla tasoilla yksilöstä yrityksiin ja yhteiskuntaan samoin kuin koulutuksessa peruskoulusta korkeimpiin koulutusasteisiin. Asiaan on jo kiinnitetty huomiota, mutta lisää tarvitaan. Yhteiskunnan tasolla uusi osaaminen tarkoittaa esimerkiksi lainsäädännön, yhteiskuntarakenteiden ja veropohjan uudistustarpeiden ymmärtämistä ja kehittämistä, yrityksissä uusien liiketoimintamallien käyttöönottoa ja yksilöillä osaamista, joka mahdollistaa elinkeinon oman elämän näköpiirissä tarjoten samalla tilaisuuksia mielekkäisiin ja kiinnostaviin työtehtäviin.
Työtä riittää jatkossakin. Katri Saarikiven sanoja lainatakseni: ”ihmisten ongelmat ja tarpeet ovat loputon luonnonvara”. Työt ovat tulevaisuudessa erilaisia kuin nyt, siksi tarvitsemme myös uutta osaamista.
Eettiset kysymykset koskettavat meitä kaikkia ja meidän tulisikin aktiivisesti pohtia, miten eettistä päätöksentekoa ja robottien käyttöä voidaan edistää. Aiheesta on kirjoittanut hyvän blogin Tapio Aaltonen.
Osaamisen kehittäminen työssä ja täydennyskoulutuksen kautta alan ammattilaisille sekä peruskoulutuksen uudistaminen nousivat tärkeimmiksi tekijöiksi toimintaedellytyksiä kehitettäessä. Tärkeitä asioita ovat myös tietoisuuden lisääminen AiRo -teknologioista sekä kansalaisten osallistuminen ja kokeilumahdollisuus robottien käyttöönotossa.
Robottien puhekyky kehittyy. Erilaiset chatbotit ovat käytössä jo monessa paikassa myös hyvinvointialalla. Jatkossakin on pidettävä huolta, että palvelua saadaan suomen kielellä, myös roboteilta. Työpaja korosti dialogia ja johtamista. Muutosjohtamista tarvitaan, jotta uudet teknologiat saadaan tehokkaasti käyttöön, ihmisten osaamista samalla arvostaen ja kehittäen.
Tietoturva, tietojärjestelmät, standardit, lainsäädäntö, avoimet rajapinnat – uudet teknologiat edellyttävät uudenlaista säätelyä ja entisten purkamista. Työpaja ehdottaa ”AiRo joutsenmerkin” kehittämistä, merkki myönnettäisiin turvallisiksi ja käytettäviksi todetuille AiRo -tuotteille.
Yhteistyön ja erilaisten rajojen ylittäminen nousee työpajoissa esille kerta kerran jälkeen. Yhteisen kehittämisfoorumin perustaminen ja tarve kansalliselle koordinoinnille on ilmeinen. Tarvitaanko AiRo asiamies tai AiRo Hub, kuten työpajan ehdotuksista voidaan lukea? Mukaan yhteistyöhön tarvitaan tieteentekijät, elinkeinoelämä, sote -sektori, kolmas sektori ja asiakkaat – eli käytännössä kaikki!
Työpajan ideat:
Keskeiset hyödyt eri ryhmille
SOTE AMMATTILAINEN
Työn rutiinit vähenee.
Kehittyvät työtehtävät mielekkäät.
Rutiinityön virheet vähenee.
Työterveys/työkyky paranee.
KANSALAINEN, ASIAKAS/POTILAS
Palvelut mahdollistuvat
Palveluiden saatavuus ja laatu paranee
Vanhusten ja erityisryhmien palvelut tasavertaisiksi muiden kanssa.
Palvelun säätö potilaan tilanteen/kyvykkyyden mukaan.
Jukka Lähesmaa, STM
Helena Soini, Helsingin kaupunki
Eeva Kiuru, CEO & Founder, Health Innovation Academy Oy
Tuija Arvo, TtM, ylihoitaja, Helsingin kaupunki
Antti Saarinen, erityisasiantuntija, Turun kaupunki, hyvinvointitoimialan hallinto
Ari Salmela, Hallintoylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Tarja Mäkitalo, varapj, koulutus- ja tiedotusvastaava, luottamusmies, Jyty Vaasa ry.
Sakari Ranta, Unicom Consulting Oy
Sanna Kääriä, Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon opiskelija, Itä-Suomen yliopisto
Akhilleus Sironen, suunnittelija, Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
Hannu Saarmala, Suunnittelija, Helsingin kaupunki – Helsingfors stad, Sosiaali- ja terveystoimi
Pirjo Huttunen, kehityspäällikkö, Espoon sosiaali- ja terveystoimi
Leena Manner, Evondos Oy
Helena Launiainen, tutkimusjohtaja, Miina Sillanpään Säätiö
Kaisu Sutinen, Helsingin Yliopisto
Katrina Harjuhahto-Madetoja, Eteva Oy
Tero Mikola, liiketoimintapäällikkö, Medbit Oy
Anna-Liisa Lyytinen, Kuntoutuksen osaamiskeskuksen johtaja, Helsingin kaupunki,
Leila Lehtinen, kaupalinen johtaja, Smarp Oy
Cristina Andersson
Johanna Mätäsaho
Nicholas Andersson, Airo Island ry
Robosauna on suunniteltu aikuisille, jotka ovat kiinnostuneita robotin koodaamisesta ja rakentamisesta. Mitään aikaisempaa robotti- tai koodausosaamista et tarvitse.
Robosaunassa käymme läpi robotin rakentamisen perusteita ja koodaamme visuaalisella Scratch-koodikielellä robotin seuraamaan linjaa ja painimaan toisten robottien kanssa.
Robosauna robotti
Robotti pohjautuu Raspberry Pi:hin ja CamJam Edukittiin. Näistä osista rakennat auton, joka pystyy liikkumaan itsenäisesti. Samoilla opeilla voit jälkeenpäin rakentaa myös muita robotteja.
Tarkoituksena on näyttää, miten yksinkertaista robotin rakentaminen oikeastaan on. Lisäksi kurssin aikana tulee tutuksi, mistä osista robotti koostuu.
Paikalla on kaikki tarvittavat välineet. Mutta ota oma läppärisi mukaan. Se helpottaa myös jatkotyöskentelyäsi. Mitään kokemusta koodaamisesta tai robotin rakentamisesta et todellakaan tarvitse. Meillä on varalla 10 läppäriä, joita voi tarvittaessa käyttää. Määrä ei kuitenkaan riitä kaikille, joten omalla pääset etenemään nopeammin.
Kurssin hinta 95€ sis alv.
Hintaan sisältyy koulutus sekä rakentamasi robotti, jonka saat omaksesi.
Robottiavusteisen toiminnan koordinointi ja johtaminen- seminaari järjestetään 14.11 klo 9:00-11:00 Airo Islandissa. Viikintie 1, 00560, Helsinki
Uusien kyvykkäiden robottien tulo terveydenhoitosektorille edellyttää myös johtamisjärjestelmiltä uusiutumista. Miten sovitetaan yhteen robotin ja ihmisen työ siten, että paras tulos saavutetaan kaikissa tilanteissa – niin henkilökunnan kuin asiakkaiden kannalta?
Puheenvuoroissa käsitellään johtamista eri näkökulmista. Kuinka johtamisen pitää muuttua, jotta robottien avulla on mahdollista viedä organisaatiota eteenpäin? Mitä muilla toimialoilla on tehty ja mitä siellä koetaan tärkeäksi?
Tilaisuus alkaa aamiaistarjoilulla 8:30-9:00 ja ohjelma pidetään 9:00-11:00.
Robosteam messuilla oli ihmisillä mahdollisuus ostaa ja rakentaa robotti. Robotti pohjautuu Raspberry Pi:hin sekä Camjam edukittiin. Itse messuilla sai ohjeita robotin rakentamiseen, sekä käytiin jonkun verran Scratchia läpi. Tällä sai käsityksen robotin toiminnasta ja rakentamisesta.
Tässä tulee ohjeita robotin käyttöönottoon sekä kuinka itselleen saa etäyhteyden auki omalla laitteellaan.
Ainoa ohjelma jonka tätä varten tarvitsee itselleen asentaa on VNC Viewer.
Kytke raspiin virta.
Laitteesi langattomissa verkoissa pitäisi nyt näkyä RobotpiXX langaton yhteys. XX on kaksi numeroa.
Tämän langattoman verkon salasana on robottiruttunen
Avaa VNC Viewer. Osoitekenttään kirjoitetaan osoite 10.0.0.1
Tämä avaa etäyhteyden raspiin ja saat laitteellesi näkyviin raspin työpöydän.
Raspin tunnukset ovat: käyttäjätynnus pi salasana raspberry
Raspin työpöydällä näkyy esimerkki sb niminen tiedosto jossa on esimerkkikoodi, jolla pääsee ohjaamaan robottia.
Lisää ohjeita julkaistaan, jotta pääsee ohjeistetusti lisäämään toimintoja robottiin.
Tekoäly terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan tietojärjestelmissä
Mitä jos tekoälyn avulla voitaisiin saavuttaa terveyden tasa-arvo, vahva yksityisyys, inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus terveysjärjestelmissä samalla kun kustannuksia säästyisi ja kuitenkin palvelut olisivat kaikkien saatavilla yhtä helposti?
Kansallisen hyvinvoinnin AiRo ohjelman laatimisen neljännessä työpajassa pohdittiin samoja teemoja, kuin Stanfordin tutkijapaneeli projektissa ”100 vuoden tutkimus tekoälystä”.
“In the coming years, as the public encounters new AI applications in domains such as transportation and healthcare, they must be introduced in ways that build trust and understanding, and respect human and civil rights.”
Stanfordin paneeli ei myöskään löytänyt mitään syytä pelätä tekoälyä. Päinvastoin, he painottavat kuinka tekoälyn avulla voimme luoda uutta ja parantaa olemassa olevaa. Olipa tekoälyn tulevaisuus mikä tahansa, tulipa siitä kuinka itsenäinen tahansa, me ihmiset vaikutamme kehitykseen ja sillä, mitä ajattelemme, sanomme ja teemme tänään, on merkitystä ja rakentaa tulevaisuuttamme. Silloin kaikki voi jälleen olla paremmin, kuten voimme todeta tästä päivästä verrattuna vaikkapa 50 vuoden takaiseen maailmaan.
Neljännessä #hyteairo työpajassa syntyi vahva arvolupaus:
”Digitasa-arvosta terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoon”
Digipalvelut ovat käytössä 24/7/365. AiRo – teknologioiden – tekoälyn ja robottien – avulla nuo palvelut voivat olla saatavilla aina ja juuri sillä hetkellä, kun tarve ilmenee. Eikä siinä vielä kaikki, kuten kuuluisat televisiomyyjät tarjoavat. Tekoälyn avulla voidaan tehostaa ennakoivaa terveydenhoitoa siinä määrin, että sairastuminen vähenee. Tämä tietää parempaa hyvinvointia ja kustannussäästöä sekä yhteiskunnalle että palveluntarjoajille ja asiakkaille. Puhumattakaan työolojen paranemisesta, kun ihmiset saavat lisävoimia ja -käsiä näiltä keinoavustajilta.
Ennen työpajaa kuulimme kaksi mielenkiintoista alustusta. Jouko Salonen Maahanmuuttoviraston Inland innovaatiokeskuksesta sekä Patrick Halford IBM:lta kertoivat tekoälyn mahdollisuuksista tietojärjestelmissä. Maahanmuuttovirasto eli Migri on kehittänyt mielenkiintoisen ja ilmeisen toimivan järjestelmän tehostamaan palveluja. Palvelut ja prosessit kaipaavat edelleen kehittämistä, joten tekoälykerroksen rakentaminen on tällä hetkellä työn alla. Oli mielenkiintoista kuulla, että ohjelmistorobotiikalla tuottavuutta voidaan nostaa vain tiettyyn pisteeseen. Seuraavalle tasolle pääsyyn tarvitaan tekoälyn apua.
Työpajan pohdinnat:
(Yksi työpajoista oli englanninkielinen)
Arvolupaus
Digi tasa-arvosta terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoon.
Oikeudenmukaisuus
Yksityisyys
Kestävyys
Inhimillisyys
Predictable, ethical and holistic view of wellbeing for individuals and authorities
Keskeiset hyödyt eri ryhmille
24/7/365
Helpottaa henkilöstö pulaa
Laatu on validoitavaa
Predictability
Will increase the individual’s responsibility of one’s own wellbeing
Kansalliset tavoitteet
Vaikuttavuuden parantaminen
Saumaton omahoidon tuki
Potilasturvallisuuden kehittäminen
Omien tietojen tietosuoja
Kustannustehokkuus
Osaaminen
Helppokäyttöinen asiakaskäyttöliittymä
Connect different stakeholders around the wellbeing topic to produce a “wellbeing customer journey”
Toimenpiteet
Taloudellisista porkkanoista huolehdittava (esim. maksut pienempiä tekoälyn hyödyntäjille)
Robottien ja tekoälyn avulla rakennetaan uutta hyvinvointia, uudella tavalla ja uusin työkaluin. maailmassa. AiRo -ohjelmaa rakennetaan yhdessä, suurkiitos jälleen kaikille, jotka osallistuitte työpajaan jakamaan osaamistanne!
Työpajaan osallistuivat:
Jukka Lähesmaa, STM
Jouko Salonen, Migri
Patrick Halford, IBM
Katrina Harjuhahto-Madetoja, Eteva Oy
Tero Mikola, liiketoimintapäällikkö, Medbit Oy
Anna-Liisa Lyytinen, Kuntoutuksen osaamiskeskuksen johtaja, Helsingin kaupunki,
Marja Nieminen, Projektisuunnittelija, sähköinen asiointi, Sosiaali- ja terveystoimi, Kehittämisen tulosalue KETTERÄ
Tarja Mäkitalo, osastonsihteeri, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty
Toni Suihko, tietohallintojohtaja, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
Juha-Pekka Nenonen, Senior Advisor, Citrus Oy
Niilo Hakonen, johtava työelämän kehittämisen asiantuntija, KT Kuntatyönantajat
Jukka Hissa, Projektipäällikkö, Robocoast -hanke. Prizztech Oy
Susanne Hägglund, Research Architect of Experience Lab, Åbo Akademi University
Kaisu Sutinen, Helsingin Yliopisto
Elina Ottela, asiantuntija, HtM ,esh, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, kehittämisyksikkö
Sanna Hartman, Helsingin kaupunki
Tarja Saarinen, Helsingin kaupunki
Mari Kangasniemi, Itä-Suomen yliopisto
Satu-Minna Piiroinen, PKKY, Joensuu
Nicholas Andersson, Airo Island ry.
Minna Laine, toimitusjohtaja, Meditas Oy + harjoittelija
Sanna Kääriä, Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon opiskelija, Itä-Suomen yliopisto
Antti Saarinen, erityisasiantuntija, Turun kaupunki, hyvinvointitoimialan hallinto
Markitta Karvinen, palvelupäällikkö, Helsingin kaupunki
Mirja Vauramo, Palvelupäällikkö, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Kehittämisen tulosalue
Riia Järvenpää, viestinnän kehittämispäällikkö, THL
Akhilleus Sironen, suunnittelija, Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
Susanne Hägglund, Åbo Akademi
Hannu Saarmala, Suunnittelija, Helsingin kaupunki – Helsingfors stad, Sosiaali- ja terveystoimi
Sakari Ranta, Unicom Consulting Oy
Pirjo Huttunen, kehityspäällikkö, Espoon sosiaali- ja terveystoimi
Ari Salmela, Hallintoylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Leena Manner, Evondos Oy
Helena Launiainen, tutkimusjohtaja, Miina Sillanpään Säätiö
Cristina Andersson
Johanna Mätäsaho
Kustannustehokkuutta robottien avulla seminaari järjestetään 10.10 klo 8:30-11:00 osoitteessa Viikintie 1, 00560 Helsinki
Useassa organisaatiossa etsitään mahdollisuuksia lisätä kustannustehokkuutta. Keinoja on useita, mutta hoitotyössä erityisen tärkeää on huomioida ihmisten hyvinvointi silloin kun haetaan tehokkuutta. Eri robottiratkaisut voivat tuottaa kustannustehokkuutta samalla kun ne tuovat lisää laatua hoivaan.
10.10.2017 Kustannustehokkuutta robottien avulla.
Robotti investointina. Mikä on hoitotyön tulevaisuus? Tarkoittaako kustannustehokkuus robottien avulla henkilökunnan vähentämistä, vai onko muitakin näköaloja?
Seminaarissa tuodaan esille tuloksia joita on robottien käytöstä jo tullut ilmi. Lisäksi puheenvuoroissa käsitellään robottien hankkimisprosessia ja kuinka sen voi hoitaa tehokkaasti ja onnistuneesti.
Tilaisuus alkaa aamiaistarjoilulla 8:30-9:00 ja jatkuu itse ohjelmalla 9:00-11:00.
Robotit auttavat ikäihmisiä ja muita tukea tarvitsevia henkilöitä elämään itsenäisesti ja turvallisesti omissa kodeissaan. Samalla robotit auttavat kotihoidon ammattilaisia hoitamalla rutiinitehtäviä ja antamalla aikaa ihmisten kohtaamiseen. Robotit hillitsevät sosiaali- ja terveysmenojen kasvua ja auttavat turvaamaan korkeatasoisen ikäihmisten hoivan Suomessa.
Hyvinvointirobotiikka kodeissa auttaa arjen tehtävissä, parantaa ja ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia sekä luo turvaa mm. seuraavilla tavoilla
auttavat ostosten tekemisessä ja muussa asioinnissa. Robotti auttaa muistamaan hoidettavia asioita ja hoitaa tiettyjä rutiinitehtäviä asukkaan puolesta
hoitavat arjen tehtäviä kuten siivousta ja ruuanlaittoa
vähentävät yksinäisyyttä tarjoamalla seuraa sekä toimimalla viestintävälineenä läheisten ja hoitohenkilökunnan kanssa
suorittavat kotihoidon toimenpiteitä, kuten annostelevat lääkkeitä, avustavat syömistä ja seuraavat vointia. Lisäksi laitteet välittävät näistä tietoa ammattihenkilöille
ennaltaehkäisevät vaaratilanteita, kuten lieden päälle jäämistä ja muistisairaan katoamista
tunnistavat tapaturmatilanteet ja kutsuvat apua paikalle. Tulevaisuudessa robotit voivat myös antaa vähintäänkin ensiapua, kuten auttaa nostamaan kaatuneen vanhuksen
älykkäät rollaattorit ja pyörätuolit sekä tulevaisuudessa tukirankarobotit auttavat liikkumisessa
Kotihoidon työntekijöiden näkökulmasta robotit ovat työvälineitä, jotka auttavat hoitamaan asiakkaita entistä paremmin. Edellä kuvatut kodeissa toimivat robotit vapauttavat ammattihenkilön työaikaa rutiineista ihmisten kohtaamiseen ja tärkeimpiin hoitotoimenpiteisiin. Kotikäynnit voidaan mitoittaa henkilökohtaisten tarpeiden eikä rutiinien hoitamisen näkökulmasta. Robotit tuottavat myös tärkeää tietoa hoitotyön sekä palvelutarpeen arvioinnin tueksi. Tieto hätätilanteista ja avun tarpeesta saadaan nopeasti.
Kotihoitajien apuvälineinä toimimisen lisäksi ohjelmistorobotit auttavat kotihoidon suunnittelussa ja organisoinnissa. Esimerkiksi ohjelmistorobotit voivat suunnitella työvuoroja ja optimoida logistiikkaa. Ohjelmistorobotit voivat myös esimerkiksi kerätä seurantatietoa ikäihmisen voinnista ja kotona selviytymisestä sekä sen perusteella tuottaa herätteitä palvelutarpeen uudelleen arviointiin.
Hyödyntämällä robotteja kotona ja kotihoidon palveluprosesseissa voidaan saavuttaa kustannussäästöjä. Evan raportissa Raportit töihin arvioidaan, että Suomessa ainakin 20 prosenttia sairaanhoitajien ja lähihoitajien töistä pystyttäisiin korvaamaan jo olemassa olevilla robotiikan ja automatiikan sovelluksilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavien kustannusten hillitsemiseksi tarvitaan robotiikan tehostamismahdollisuuksia hyvän hoivan turvaamiseksi. Tutkittua tietoa hyvinvointirobotiikan vaikuttavuudesta laajassa mittakaavassa on kuitenkin vielä hyvin vähän.
Suomalaiset yritykset menestyvät kotihoitoon liittyvän hyvinvointirobotiikan kansainvälisillä markkinoilla ja luovat siten uusia työpaikkoja sekä parantavat kansantaloutta. Kehittämällä ja hyödyntämällä robotteja Suomessa järjestelmällisesti palvelujärjestelmän tarpeisiin yritysten ja julkishallinnon yhteistyössä syntyy osaamista ja tuotteita, jotka voivat menestyä kansainvälisesti. Kansainvälisen kehityksen kärjessä pysymiseksi tarvitaan jatkuvaa kansainvälisen kehityksen seurantaa ja yhteistyötä parhaiden kansainvälisten alan kehittäjien kanssa myös Suomessa.
Kustannussäästöt ja teollisuuspolittikan voisi käsitellä kaikkien teemojen osalta yhdessä ja samalla voisi tehdä nostoja niistä robotiikan osa-alueista, joilla Suomella olisi jo menestymisen eväitä tai joihin pitäisi panostaa?
Työpajassa 13.6.2017 nousivat esille seuraavat aiheet ja asiat:
Arvolupaukset
Kotihoitoon ja kotona asumiseen liittyvän hyvinvointirobotiikan arvolupaukset ovat seuraavat:
Ikäihmiset ja muut kotihoidon asiakkaat
Ihmisarvo ja itsemääräämisoikeus
Yksityisyys ja tietosuoja
Helppokäyttöisyys
Turvallisuus ja luottamus
Sote-ammattilaiset
Resurssien järkevä kohdentaminen
Laadukkaampi ja monipuolisempi toiminta
Helppokäyttöisyys
Yhteiskunta
Kustannustehokkuus
Teknologian ja uuden liiketoiminnan kehittäminen
Keskustelun aiheet
Kotihoidon ja kotona asumisen robotiikkaan liittyvät keskeiset keskustelun aiheet ovat seuraavat
Maksaako yhteiskunta vai henkilö itse robotit kotiin? Mitkä robotit ovat julkisen kotihoidon palveluja? Minkä robottien hankinnasta henkilö voi saada korvauksia? Salliiko valinnanvapaus yhtä lailla robottien kuin muiden palveluiden valitsemisen?
Lisäävätkö hyvinvointirobotit yhteiskunnan eriarvoisuutta? Ovatko robotit vain maksukykyisten ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin tuki- ja turvavälineitä?
Miten varmistetaan, että robotit varmasti tuovat kotihoitoon kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta? Mikä on kotihoidon robotiikan todellinen kustannus-hyöty? Onko vaarana, että henkilökustannusten säästöt käytetään kalliiseen ja ei niin tuottavaan teknologiaan?
Miten varmistetaan vaikuttaviksi ja toimiviksi todettujen robotiikkaratkaisujen laajamittainen käyttöönotto ja jalkauttaminen osaksi normaaleja toimintamalleja?
Toimenpiteet
Koordinoitu kehittäminen ja kokeilu. Hyvinvointirobotiikan kokeiluja tehdään laajasti eri puolella maata. Tiedon saanti käynnissä olevasta kehityksestä on vaikeaa, parhaat käytännöt eivät leviä ja työnjakoa kokeilujen välillä ei juuri ole. Toimenpiteinä ehdotetaan seuraavaa
perustetaan kansallisen tahon ja osapuolien koordinoimaan hyvinvointirobotiikan kehitystä ja kokeiluja
kootaan tieto käynnissä olevista kokeiluista ja parannetaan tiedonvaihtoa kokeiluhankkeiden välillä
vahvistetaan käynnissä olevien hyvinvointirobotiikan osaamiskeskittymien ja testauspaikkojen kehittymistä tai luodaan tarpeen mukaan uusia
Vaikuttavuuden tutkimus. Laaditaan suunnitelma hyvinvointirobotiikan vaikuttavuuden
Kansalaisten luottamus ja kyky omaksua uusia toimintatapoja
5.Toimenpiteet
Etädiagnostiikka, ennakoiva diagnostiikka, kotiin vietävä teknologia, etämonitorointi -> esteiden poistaminen uusien teknologioiden markkinoille tuomiseksi.
Robotit kuntoutuksessa ja yksilöllisessä hyvinvointivalmennuksessa
Kolmas työpaja pidettiin 12.9.2017 Airo Islandilla. Paikalla oli jälleen lukuisa määrä tekoälyn ja robottien käytöstä kiinnostuneita hyvinvoinnin asiantuntijoita.
Ennen työpajaa kuulimme esityksiä erilaisista kuntoutusratkaisuista. Erityisesti jäi mieleen Laitilan terveyskodin esitys kuntoutusrobotti Lokomatista. Lokomat on kävelyrobotti, joka auttaa esimerkiksi aivohalvaus potilaita kuntoutumaan tai parantamaan vaikkapa alaraajahalvaantuneiden elämänlaatua.
Terveyskodin esityksessä näimme kuvan naisesta, joka oli tapaturman seurauksena menettänyt toimintakykynsä. Kuvassa hän istui taantuneena rullatuolissa. Hänen kognitiivinen kyvykkyytensä oli heikentynyt merkittävästi ja hän oli pysyvästi sairaalahoidossa. Lopulta hänen miehensä otti yhteyttä Terveyskotiin, jossa luvattiin yrittää auttaa. Seuraavissa kuvissa näimme lupaavaa kehitystä. Rollaattorin tukemana nainen pystyi siirtymään palvelukotiin. Viimeinen kuva nosti varmasti kyyneleen monen silmään, nainen kiipesi portaita omassa kodissaan.
Opimme, että aivohalvauspotilaita on Suomessa 15000 vuosittain. Luku on valtava. Robotin avulla nämä ihmiset voidaan kuntouttaa takaisin elämään nopeammin ja tehokkaammin. Terveyskodin Pauliina näytti myös, millaista kuntouttajan työ olisi ilman robottia – todella raskasta. Kansallisen hyvinvoinnin ja kansantaloudenkin kannalta on tärkeää saada ihmiset onnettomuuden tai sairauden jälkeen pikaisesti toimintakykyisiksi ja elinvoimaisiksi.
Mutta kävelyrobotti ei ole ainoa robotti, jota kuntouksessa käytetään. QMedin markkina-analyysissa robottiavusteisen kuntouksen alueet on listattu seuraavasti:
Robottien hintaa pidetään helposti esteenä sen hankkimiselle, mutta kannattaa varmasti laskea investoinnin takaisinmaksu laajemminkin, kuin yhden yrityksen, organisaation tai henkilön näkökulmasta. Myös kekseliäisyydellä on merkitystä. Toissavuona Tanskan matkalla nähtiin teollisuusrobotista tehty kuntoutusrobotti, joka auttoi Jesperiä kuntoutumaan aivohalvauksesta yli puolet nopeammin, mitä perinteisen kuntoutuksen keinoin olisi voitu saada aikaan.
Työpajassa kuntoutuksesta keskusteltiin innokkaasti, onhan kuntoutus ja hyvinvointivalmennus tärkeää jokaiselle, terveydentilasta huolimatta – meillä kaikilla on ”oma lehmä ojassa”, jos näin saa sanoa.
Ryhmien pohdintoja:
Arvolupaus
Asiakkaalle
– toimintakykyiseksi kuntoutuminen ja ennaltaehkäisy
– robotiikka ei lisää eriarvoisuutta eikä epäinhimillisyyttä
– asiakas saa itse osallistua toimintakyvyn arviointiin ja olla aktiivinen kuntoutuja
Työntekijälle
– vähennetään työelämän fyysistä ja psyykkistä kuormitusta
Yhteiskunnalle
– tuottavuuden lisäys: ”arvoa tuottavaa aikaa”, ei tarvitse lisätä henkilökuntaa.
Kansalliset tavoitteet
Tekoälyn käyttö eettisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.
Kuntoutus on paljon muutakin kuin fyysistä kuntouttamista. Motivaatiolla ja psyykkisellä kuntouttamisella on suuri merkitys, Työpajassa esille tulleesta pelillistämisestä näimme seminaarissa hienon esimerkin kävelylaattojen muodossa. Myös sosiaalisella robotiikalla on tärkeä rooli kuntoutumisessa. Meditas Oy on kerännyt kokemuksia Nao (Zora) robotin käytöstä.
Työpajan lopuksi Jukka Lähesmaa painotti yhdessä tekemistä. Hyvinvointi koskettaa jokaista Suomessa asuvaa ja jokaista ihmistä maailmassa. AiRo -ohjelmaa rakennetaan yhdessä, suurkiitos jälleen kaikille, jotka osallistuitte työpajaan jakamaan osaamistanne!
Kolmannessa työpajassa mukana olivat:
Sami Keränen, vs. päällikkö, Helsingin terveys- ja sosiaalitoimi, Psykiatria- ja päihdepalvelut
Antti Saarinen, erityisasiantuntija, Turun kaupunki, hyvinvointitoimialan hallinto
Janne Keskinarkaus, projektinjohtaja, Lapin sairaanhoitopiiri
Mikko Häikiö, kehityspäällikkö, Lapin sairaanhoitopiiri
Markitta Karvinen, palvelupäällikkö, Helsingin kaupunki
Seppo Vihinen, Dex Oy
Katrina Harjuhahto-Madetoja, Eteva Oy
Kirsi Ahonen, ylihoitaja, Laakson sairaala, Hgin kaupunki SOTE
Tuija Vainio, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala, Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluosasto
Jaakko Salonen, kommunikaatio-ohjaaja, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala, Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluosasto
Helena Soini, Erityissuunnittelija, TtT, dosentti, Helsingin sosiaali- ja terveystoimi
Tuomas Yliruka, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri,
Helena Launiainen, tutkimusjohtaja, Miina Sillanpään Säätiö
Sanna Kääriä, Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon opiskelija, Itä-Suomen yliopisto
Minna Laine, toimitusjohtaja, Meditas Oy + harjoittelija
Kaisu Sutinen, Helsingin Yliopisto
Leena Manner, Evondos Oy
Satu-Minna Piiroinen, PKKY, Joensuu
Nicholas Andersson, Airo Island ry.
Ari Tarkiainen, Karelia ammattikorkeakoulu, Joensuu
Sanna Hartman, Helsingin kaupunki
Tarja Saarinen, Helsingin kaupunki
Anna-Liisa Lyytinen, Kuntoutuksen osaamiskeskuksen johtaja, Helsingin kaupunki,
Mari Kangasniemi, dosentti, Itä-Suomen yliopisto
Katri Toivakka, tiimivastaava, Eksote, keskussairaala
Merja Lampinen, palvelupäällikkö, Eksote, keskussairaala,
Niina Holappa, projektipäällikkö, Prizztech Oy
Tero Mikola, liiketoimintapäällikkö, Medbit Oy
Cristina Andersson
Johanna Mätäsaho
KIITOS KAIKILLE!
Robotit sairaaloissa, logistiikassa ja lääkehuollossa
Pari vuotta sitten olimme Sairaanhoitajaliiton järjestämässä paneelissa Sairaanhoitajapäivillä Messukeskuksessa yhdessä futuristi Elina Hiltusen kanssa. Puhuimme molemmat innostuneesti robottien ja teknologian mahdollisuuksista terveydenhoidossa. Asia oli monille silloin uusi. Paneelin alussa juontaja kysyi satapäiseltä yleisöltä, kuka toivoisi robottia avukseen, vai muutama käsi nousi ylös. Lopussa samaan kysymykseen tuli kädennosto reippaasti yli puolelta kuulijoista. Epäilykset hälvenevät tietoa lisäämällä. Käyttämällä epäilykset katoavat kokonaan. Esityksen jälkeen meidät pysäytti lähellä eläkeikää oleva, pitkän elämäntyön sairaanhoitajana tehnyt ihminen. Hän kiitti esityksestä sanoen: ”Neljäkymmentä vuotta olen tätä työtä tehnyt. Sinä aikana on tullut paljon laitteita työni avuksi, yhtäkään niistä en antaisi pois”.
Paro
Sairaala on teknologistunut kautta aikojen, robottien tulo ei ole sairaaloille ja alan ihmisille mitään uutta. Ymmärrettävää on, että robotteihin liittyy paljon pelkoa ja epäilyksiä, mikä on toisaalta hyvä asia, sillä niihin paneutumalla opimme, miten voidaan toimia parhaalla mahdollisella tavalla.
Digital Workforcen selvityksen mukaan sairaanhoitajien työajasta jopa 60-80% kuluu erilaiseen tietojärjestelmä- tai logistiikkatyöhön. Robottien tarkoituksena on vapauttaa aikaa hoivatyöhön ja asiakkaiden kohtaamiseen.
Sairaaloiden robotiikkaa edustavat myös erilaiset toimenpide -robotit. Tuttuja ovat jo kirurgiset robotit kuten DaVinci. Toimenpide -robotit vähentävät kudosvaurioita ja virheitä sekä lisäävät tarkkuuttta ja lyhentävät toipumis aikaa:
Työpajassa ryhmät jaettiin teemojen mukaisiin fokusryhmiin. Eri ryhmien pääkohdat olivat samansuuntaisia Seuraavassa ryhmien pohdintoja koosteena:
Arvolupaus
Katkeamaton palvelu (logistiikka)
Asiakkaan turvallinen lääkehoito
Sairaalaryhmä:
Potilas
Hoidon laatu ja palveluiden saatavuus
Hoito henkilökohtaista ja tasalaatuista
Tiedon kulku hoitoketjun mukana paranee
Virheetön & kirjaamisen oikeus, kaikki kerralla oikein
Hoitohenkilökunta
Työn mielekkyys
Uuden oppiminen ja kouluttaminen
Tukea ja mielenrauhaa päätöksiin
Oikeat tiedot käytössä
Yhteiskunta
Tuottavuuden paraneminen
Kustannustehokkuus
Yhtenäiset toimintamallit
Keskeiset hyödyt eri ryhmille
Tiedon käyttö johtamisen välineenä
Ajanvarausten ja toimintojen ohjaaminen
Parantunut potilasturvallisuus
Hallitsematon monilääkehoito vähenee
Yhteisvaikutukset itsehoitolääkkeiden ja luontaistuotteiden välillä vs. reseptilääkkeet
Kirjataan tulevaisuudessa Omakanta/ODA
Itsehoitosivustoille tieto -> siirtyy eArkisto/potilastietojärjestelmä
Kansalliset tavoitteet
Optimointi: resurssit ja reitit (logistiikka)
Laatu
Sisäänkirjautuminen
Yhteinen rajapinta
Kansalaisen turvallinen lääkehoito -> myydään hyvä toimintamalli maailmalle
Turvallisuuden varmistaminen -> taustatiedot
Tylsien töiden automatisointi -> robotti mukana kliinisessä päätöksenteossa
Kansallinen yhteistyö
Innovaatioiden rahoituksen tukeminen tuotteistamiseen saakka
Toimenpiteet
Järjestelmähaasteet
STM/Kela tms antaa kehitystyön puitteet, alustan, projektisoi -> halukkaan toimijat ilmoittautuvat ja sitoutuvat kehitystyöhön projektin ajaksi (vrt. open source -tyyppinen kehitystyö ympäristö)
Kansallisten projektien kirjasto nettiin
Valinnanvapaus (Ruotsissa)
Sairaalarobotiikka hackathon, potilaat mukana kehityksessä
Sairaalamaailman mahdollisuuksien selvitys yhteistyössä -> pilotit
Yhteneväiset toimintamallit -> määrittely ja käyttöönotto
Tiedottaminen ja viestintä -> yhtenäinen kansallinen
Kantalaajennus
Oppimiskohteet
Ekosysteemin yhteiset perusrakenteet
Tietoturva!
Rajapinnat ja niiden tunnistaminen -> asiakkuuden siirtyminen eri hoitopaikasta toiseen, miten järjestelmät tunnistavat asiakkaan
Kotiin lähtiessä järjestelmä toimittaa potilaan lääkitystiedot reseptikeskukseen -> apteekkijärjestelmään -> paikallinen annosjakelu, (esim. KOHO) -> lääkeautomaatit, älydosetit*, IOI huone/kaappi -> palaute hoitoyksikköön -> etäyhteys potilaaseen.
Rai (tiedon hyödyntäminen ennakoinnissa)
Sora (keskustelemalla hoitoa lasten kanssa)
Espoon uusi sairaala seuranta/valvonta aktivoituu vaaratilanteissa
Robottien ja tekoälyn avulla rakennetaan uutta hyvinvointia, uudella tavalla ja uusin työkaluin. maailmassa. AiRo -ohjelmaa rakennetaan yhdessä, suurkiitos jälleen kaikille, jotka osallistuitte työpajaan jakamaan osaamistanne! Työpajaan osallistuivat:
Jukka Lähesmaa, STM
Lisbeth Fagerström, professorn i vårdvetenskap, Åbo Akademi
Susanne Hägglund, research architect, Åbo Akademi
Tomi Apostolakis, RPA Team lead, healthcare and governance, Digital Workforce Oy
Minna Laine, toimitusjohtaja, Meditas Oy
Joni Hammar, Päijät-Hämeen keskussairaala
Kaisu Sutinen, Helsingin Yliopisto
Markitta Karvinen, palvelupäällikkö, Helsingin kaupunki
Pirjo Huttunen, kehityspäällikkö Espoon kaupunki
Leena Manner, Evondos Oy
Ari Salmela, Hallintoylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Arttu Perttula ICT-asiantuntija, Satasote
Elina Ottela, asiantuntija, HtM ,esh, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, kehittämisyksikkö
Nicholas Andersson, Airo Island ry.
Leila Lehtinen, hallituksen jäsen, Kela
Liisa Hyssälä, Sitra
Heljä Karvonen, STM
Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala. EU-Eesc
Mikko Puputti, Prizz Oy, Robocoast
Jukka Hissa, Prizz Oy, Robocoast
Henna Granqvist, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
Sanna Hartman, Helsingin kaupunki
Anna-Liisa Lyytinen, Kuntoutuksen osaamiskeskuksen johtaja, Helsingin kaupunki,
Inka Lappalainen, Project manager, Senior Scientist, M.Sc. (Ed), VTT
Risto Suoknuuti, Erityisasiantuntija, Säteilyturvakeskus
Sakari Ranta, Unicom Consulting Oy
Katri Toivakka, tiimivastaava, Eksote, keskussairaala
Merja Lampinen, palvelupäällikkö, Eksote, keskussairaala,
Cristina Andersson
Johanna Mätäsaho
Robotit kuntoutuksessa seminaari järjestetään 12.9, 8:30-11:00 osoitteessa Viikintie 1, 00560 Helsinki
Useimmat ihmiset tarvitsevat kuntoutusta jossain vaiheessa elämää. Kuntoutuksessa joko toivutaan toimintakyvyn alenemisesta, estetään rappioitumista tai pyritään palaamaan toimintakykyiseksi. Iso osa kuntoutuksesta tapahtuu ihmisten kotona, jossa on mukavampi olla ja kustannukset yhteiskunnalle ovat pienemmät.
Robotit pystyvät auttamaan kuntoutuksessa usealla tavalla. Robotit voivat joko auttaa motivaation ylläpitämisessä tai tehostamaan kuntoutuksen tuloksia. Robottiavusteiset kuntoutuslaitteet ovat tarkempia ja väsymättömämpiä kuin hoitajat. Näiden avulla on jo saatu huomattavia tuloksia aikaiseksi kuntoutukseen liittyen.
Seminaarissa kuulemme ammattilaisten puheenvuoroja kuntoutuksesta ja käyttökokemuksia kahdesta eri kuntoutusrobotista ja niiden tuloksista.
12.9.2017 Robotit kuntoutuksessa.
Kuntoutuksessa on saavutettu hyviä tuloksia, jopa perinteisiä teollisuusrobotteja käyttäen. Ratkaisujen ei tarvitse olla kalliita, mutta niillä voidaan edistää kuntoutumista nopeammin ja helpommin. Mitä ratkaisuja on tarjolla juuri nyt ja mitkä ovat mielenkiintoisimmat kehitystrendit?
Tilaisuus alkaa aamiaistarjoilulla 8:30-9:00 ja jatkuu itse ohjelmalla 9:00-11:00.
Robotiikka, digitalisaatio ja automaatio: näkökohtia mahdollisuuksista ja uhkista
Robotiikka ei ole millään tavoin uusi asia. Robottiteollisuus on viettänyt 50-vuotispäiviään jo v. 2016. Varsinkin teollisuudessa roboteilla on pitkä historia. Vanhemmat robottisovellukset olivat mekaanisia, niiden lähelle oli ihmisen jopa vaarallista mennä. Halpenevat tietokoneet, käyttöjärjestelmät ja sensorit ovat tehneet mahdollisiksi järjestelmät, joita oli vaikea kuvitella aikaisemmin. Teknologioiden nopea kehittyminen on tuonut robotit kaikille inhimillisen elämän alueille.
Elina Lehto-Häggroth sivistystoimen toimialan apulaiskaupunginjohtaja, Vantaan Kaupunki
Teollisuudessa uuden tuotteen saaminen markkinoille vie edelleen aikaa. Esimerkiksi uuden auton tuominen suunnittelupöydältä käyttäjälle voi Yhdysvallioissa viedä 24 kuukautta. US-Robotics- raportissa tavoitteeksi asetetaan, että viiden vuoden kuluessa tuo aika lyhenisi robotiikan ja automaation avustuksella 24 tuntiin! 15 vuodessa aika supistuisi yhteen tuntiin. Teollisuuden ja teollisten työpaikkojen siirtyminen halvan työvoiman maihin Kiinaan, Intiaan ja Meksikoon ei ole enää kannattavaa, kun robotit tekevät työn edullisemmin kuin halvin halpatyövoima. Tämä tulee vähentämään kuljetuskustannuksia ja parantamaan yhtiöiden tuottavuutta. Työpaikkoja se ei lisää, päinvastoin teollisuuden työpaikat vähenevät entisestään. Esimerkiksi Marylandissa sijaitseva tekstiilitehdas Parkdale Mills työllisti 1980-luvulla, kun sen tuotanto tehtiin Amerikassa, 2000 ihmistä. 2013, kun se palasi Yhdysvaltoihin, tarvittiin enää 140 työntekijää. Työpaikkoja toki syntyy robottien suunnittelussa, installoinnissa ja ylläpidossa. Määrä on kuitenkin vähäisempi kuin kadonneiden työpaikkojen luku.
Itsestään kulkevat autot ovat olemassa jo nyt. Googlen itsestään ajavan auton projekti käynnistyi vuonna 2008. vuonna 2012 Googlen automaattisen autojen joukkue oli ajanut yli 300 000 mailia ilman onnettomuuksia. Ne liikkuivat niin ruuhkaisilla moottoriteillä kuin tukkoisessa kaupunkiliikenteessäkin. Mercedes Benzin v. 2014 S-Class on samoin kykenevä ajamaan niin kaupunkiliikenteessä kuin moottoritielläkin 120 mailin tuntinopeudella. Itsestään ajavien autojen käytössä on kuitenkin edelleen haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi vastuukysymyksiin. Autot eivät myöskään vielä selviä esimerkiksi lumisista teistä tai tietyön aiheuttamista esteistä. Viiden vuoden kuluessa arvioidaan itsestään ajavien autojen kehittyvän niin, että ne pystyvät ajamaan missä tahansa kirkkaasti valaistussa modernissa kaupungissa turvallisemmin kuin mihin ihminen kykenee. 15 vuodessa itsekseen ajavat autot pystyvät ajamaan kaikkialla, missä ihminenkin autoilee. Ajamista ei pysty erottamaan kuljettajan suorittamasta kuljettamisesta. Itsestään ajavat autot liikkuvat turvallisemmin ja ennakoitavammin kuin ihmisten kuljettamat autot.
Koko kuljetusketju automatisoituu itsestään kulkevien rekkojen ja lentokoneiden käyttöönoton myötä. Autot ja lentokoneet voidaan pakata ja purkaa robottien avulla 15 vuoden kuluttua. Ihmistyövoimaa ei US Roboticsin ennusteen mukaan tarvita lainkaan.
Maataloudessa työvoima vähenee ennestään. Esimerkiksi hedelmien ja marjojen poiminta automatisoituu. Japanissa kone kerää mansikat hiuksen hienojen värierojen pohjalta vain kypsiä poimien. Poiminta toistetaan joka 8:s sekunti ja se tehdään enimmäkseen yöaikana.
Kymmenen vuoden sisällä näemme todennäköisesti palvelualojen automatisoinnin. Jo nyt on olemassa hampurilaisrobotti, joka tekee tuotteen valmiiksi vihanneksineen ja mehuineen. Japanilainen ketju Kura Sushi omistaa 262 ravintolaa. Niissä käytetään robotteja, jotka ovat mukana tekemässä sushia ja liukuhihna korvaa tarjoilijat. Tuotteiden tuoreudelle ja seisonta-ajalle on olemassa raja-arvo, jonka saavutettuaan ne putoavat pois hihnalta automaattisesti. Tilaus tapahtuu ruudulta, lasku on automaattinen ja robotit puhdistavat lautaset ja vievät ne keittiöön. Työnjohto hoidetaan keskitetysti monitorilla. Sushin hinta on yksi dollari, mikä alittaa selvästi kilpailijoiden hinnat. Pikaruuan robottituotanto on hygieenisempää, asiakkaan valinnat nopeutuvat, tilaukset tarkentuvat ja virheet vähenevät. Myös vähittäiskaupan sovellukset kehittyvät nopeaa tahtia.
Nyt kouluansa käyvät lapset elävät aikuisena maailmassa, jossa robottien rooli kaikilla elämänalueilla on merkittävä. Siksi ei enää kannata kysyä, kuuluvatko tietokoneet, mobiililaitteet ja robotit kouluihin. Opetuksessa voi monella tavoin käyttää robotteja tukena. Silti robotit tuskin korvaavat opettajia. Tärkeää on, että lapset oppivat ohjelmoimaan, käyttämään tietokoneita oppimisessa ja vaikkapa rakentamaan robotteja. Tästä lukuisia esimerkkejä Suomessa. Tietotekniikan ja robotiikan tulee olla mukana kaikessa opetuksessa.
Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Jotta ihmiset voivat elää hyvin uudessa tilanteessa on mietittävä myös yhteiskunnallisia innovaatioita. Jos ajatellaan, että automatisoituminen Suomessa koskisi noin seitsemää prosenttia työvoimasta (EVA 2016), on kyse isosta muutoksesta, mutta ei koko yhteiskuntaa uhkaavasta asiasta. On kuitenkin huolehdittava siitä siitä, että panostammme osaamiseen ja sen uudistamiseen, robotti -ja teknologiayritysten sijoittumiseen Suomeen sekä mietimme myös perustuloa vaihtoehtona työn vähenemiselle. Uusia ammatteja syntyy samalla kun vanhoja katoaa.
Koulutusjärjestelmää on syytä ajatella uusiksi niin, että ihmisillä on myös aikuisina mahdollisuus kouluttautua uudelleen muutoin kuin aloittamalla koko koulutus uudelleen nuorten oppilaitoksissa. Osaamisen päivitys ja uuden ammatin oppiminen tulee tehdä helpoksi ja työpaikkojen tarpeita palvelevaksi. Nykyisinkin tällaista koulutusta on, mutta muutokset edellyttävät uudenlaista mittakaavaa ja toimintatapaa.
Robotit ja automatiikka muuttavat työnkuvia syvällisesti ja jatkuvasti. Vanha työ ei palaa takaisin, vaan muutos on pysyvä. Tuottavuus paranee uusilla aloilla ja heikkenee vanhoissa työpaikoissa. Uusia työpaikkoja syntyy, mutta ne edellyttävät työttömiksi jääviltä uuden ammatin oppimista.
Jotta robotisoituminen ei pidemmälläkään aikavälillä johtaisi joukkotyöttömyyteen ja suuriin tuloeroihin, on pohdittava koulutuksen lisäksi verojärjestelmää, perustuloa ja työn tekemisen malleja. Verotus perustuu suurimmalta osin palkkaveroihin. Palkkaveron pienentyessä on mietittävä muita verotuksen muotoja. Robottivero tuskin on ratkaisu, mutta pidemmällä aikavälillä se voi olla osa rahoitusta. Robotiikan tuoman ihmistyön vähenemisen ei tarvitse olla ongelma, mutta ilman koko yhteiskunnan syvällistä pohdintaa ja uudistamista se voi johtaa suuriin tuloeroihin ja massatyöttömyyteen, joita kukaan ei halua.
Ohjelmistorobotiikasta ja tekoälystä povataan suurta auttajaa moneen ongelmaan. Samalla niihin liittyy monia pelkoja, kuten työpaikkojen menetys. Kuten aiempikin teknologia, tekoäly ja ohjelmistorobotiikka tuskin tuhoavat maailmaa. Sen sijaan niiden avulla voimme luoda paremman paikan ihmisille asua ja elää.
Tekoäly sekä ohjelmistorobotiikka ovat terveydenhoidossa suuri mahdollisuus. Ohjelmistorobotiikan avulla hoitajille ja lääkäreille vapautuu enemmän aikaa varsinaiseen työhön. Tietojen käsittely on nopeampaa, sujuvampaa ja virheettömämpää kun robotti hoitaa työn.
Tekoäly on hyvä käsittelemään ja analysoimaan suuria tietomääriä ja tekemään (tai ehdottamaan) ratkaisuja. Esimerkiksi Japanissa on tekoäly tunnistanut harvinaisen leukemian, jonka avulla lääkärit pystyivät pelastamaan potilaan.
Tekoäly ja ohjelmistorobotiikka valtaa hyvinvointialaa Suomessa. Tule kuuntelemaan, oppimaan ja keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa, miten ohjelmistorobotiikka ja tekoäly edistävät tehokkuutta ja hyvinvointia erilaisissa prosesseissa.
15.8.2017 9:00-11:00 Ohjelmistorobotit digiviidakon oppaina ja työntekijöinä.
Hoitajien ja lääkärien työajasta merkittävä osa kuluu erilaisten tietojärjestelmien parissa. Miten ohjelmistorobotit voivat vapauttaa aikaa varsinaiselle hoitotyölle?
Tilaisuus järjestetään Airo Islandin tiloissa, Viikintie 1, Helsinki
Hyvinvointia robotiikalla Nina Nissilä, CDO, State Treasury of Finland
Tekoäly terveydenhuollossa – Organisaatiokeskeisestä reaktiivisesta sairauksien parantamisesta suunnataan kohti yksilökeskeistä hyvinvoinnin ennaltaehkäisevää tukemista Matti Ristimäki, Head of Wellbeing, Data-Driven Businesses & Public, Tieto Oyj
Ohjelmistorobotiikan porttiteoria Katriina Valli, Lead Process Consultant, RPA , Knowit Oy
Ohjelmistorobotiikka: Strategia ja implementointi Janne Kaisto, Group Head of Robotics, Nordea Bank Ab
Tekoäly oman ammatillisen kehityksen tukena Harri Ketamo, Founder, HeadAi Oy
Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laatiminen käynnistyi kotihoitoon keskittyvässä työpajassa 13.6.2017 Airo Islandilla. Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laatiminen käynnistyi kotihoitoon keskittyvässä työpajassa 13.6.2017 Airo Islandilla. Työpajaan osallistui 20 henkilöä eri tahoilta ja eri puolilta Suomea. Blogeissa kerrotaan tiivistelmiä työpajoista. Laajempi katsaus julkistetaan raportissa keväällä 2018. Kommentit ovat tervetulleita!
Meidän kaikkien tuntema ikinuori Aira Samulin on kiertänyt vanhusten luona jakamassa teknologian ilosanomaa. Sanoman keskiössä on viesti: teknologian avulla voimme elää pidempään itsenäistä ja arvokasta elämää meille rakkaimmassa paikassa – kotona. ”Kaikki haluavat asua kotona niin pitkään kuin suinkin mahdollista” Aira totesi eräässä seminaarissa.
Laki on Airan kanssa samaa mieltä:
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista: 14 § Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet
Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Palvelut on sovitettava sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita.
Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman ensimmäinen työpaja pohti, miten tekoälyä ja robotiikkaa voidaan hyödyntää kotihoidon laadun ja kustannustehokkuuden parantamisessa.
Seuraavana yhteenvetoa työpajan tuloksista strategisen jäsentelyn mukaisesti.
Arvolupaus:
#hyteairo ohjelman keskeisenä päämääränä on luoda arvolupaus, joka voi kantaa läpi kaikkien suunnitelmien, hankkeiden ja toimenpiteiden. Työpajan pohdinnassa korostuivat:
Asiakas/potilas
Ihmisarvo ja itsemääräämisoikeus
Yksityisyys ja tietosuoja
Helppokäyttöisyys
Turvallisuus ja luottamus
SoTe -ammattilaiset
Resurssien järkevä kohdentaminen
Laadukkaampi ja monipuolisempi toiminta
Helppokäyttöisyys
Yhteiskunta
Kustannusnäkökulma
Teknologian ja uuden liiketoiminnan kehittäminen (2MRD€ -> 10MRD€)
Kansalliset tavoitteet noudattavat samaa linjaa arvolupauksen kanssa:
Yhdenvertaisuus
Toimintakyky ja hoidon vaikuttavuus
Kansalaisten luottamus ja kyky omaksua uusia toimintatapoja
Kotihoito on tärkeä ja suuri osa-alue. Kotihoidon ratkaisuihin palataan vielä uudestaan myöhemmin ohjelman laatimisen aikana. Työpajassa syntyi paljon materiaalia, josta tässä blogissa vain osa. Kaikki ajatukset ovat tallella ja niihin palataan jatkossa uudelleen ja uudelleen.
Hyvinvoinnin kansallista AiRo -ohjelmaa rakennetaan yhteisöllisesti, avoimesti ja joukkoistamalla. Suuret kiitokset työpajaan osallistuneille, teidän ansiostanne ohjelma rakentuu kaikkia kansalaisia ja eri tahoja palvelevaksi, inhimilliseksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi.
Tiina Pesonen, tietojohtaja STM
Janne Keskinarkaus, projektinjohtaja LSHP
Mikko Häikiö, kehittämispäällikkö LSHP
Jouni Lyly-Yrjänäinen, TTY
Vesa Tiitola, TTY
Leena Manner, Airo Island ry/Evondos Oy
Satu-Minna Piiroinen, PKKY, Joensuu
Nicholas Andersson, Airo Island ry.
Pirjo Huttunen, kehityspäällikkö Espoon kaupunki
Nina Nissilä, Digijohtaja Valtiokonttori/D9
Antti Saarinen, erityisasiantuntija Turun kaupunki
Juha Jolkkonen, toimialajohtaja Helsingin kaupunki
Kirsi Sillanpää, johtaja, Tehy ry
Mari Kangasniemi, dosenti, Itä-Suomen yliopisto
Marketta Karvinen, palvelupäälllikkö, Helsingin kaupunki
Risto Suoknuuti, erityisasiantuntija, STUK
Kaisu Sutinen, Helsingin kaupunki
Jarno Talvitie Hyvinvointialan liitto
Olli Lehtilä, LVM
Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laatiminen on käynnistynyt!
Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laatiminen käynnistyi kotihoitoon keskittyvässä työpajassa 13.6.2017 Airo Islandilla. Työpajoista julkaistaan blogeja, tämä viesti on tarkoitettu johdannoksi. Allaolevasta tekstistä löydät keskeiset ohjelman laatimiseen ja siihen osallistumiseen liittyvät tiedot.
Seuraa myös Twitterissä aihetunnistetta #hyteairo
Tuleviin blogeihin kommentointi on avointa kaikille. Tarkoituksena on saada mahdollisimman monen ääni kuuluville. Tutustuthan kommentointiohjeisiin, jotka löytyvät jokaisen blogin lopusta.
Hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laatimisen keskeiset teemat, tavoitteet ja työskentelytavat
Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman (ohjelma) tarkoitus on rakentaa strateginen tiekartta tekoälyn ja robotiikan hyödyntämisen suuntaviivoiksi ja toimenpiteiksi suomalaisella hyvinvointialalla.
Ohjelman rakentaminen on käynnistynyt valmisteluosuudella, joka valmistui helmikuussa 2017. Valmistelussa hyödynnettiin mm. työpajaa, jossa tarkasteltiin tekoälyn ja robotiikan mahdollisuuksia ja haasteita SWOT kehikon avulla. Työpajaan osallistui noin 30 henkilöä hyvinvointialan eri tahoilta. Valmistelun muistio on luettavissa: …(osoite/tiedosto)… Valmistelun tuloksena syntyi myös kuusi priorisoitua teemaa ohjelman rungoksi:
1)robotiikka kodeissa ja kotihoidossa (ikääntyneiden ja vammaisten näkökulma)
2a) robotiikka terveydenhoidon laitoksien logistiikan ja palveluasumisen tukena
2b) sairaalarobotiikka
3) robotiikka kuntoutuksessa
4) robotiikka lääkehuollossa (logistiikka ja lääkerobotit)
5) keinoäly terveyden ja hyvinvoinnin sekä sosiaaliturvan tietojärjestelmissä, tutkimuksessa ja tiedon hyödyntämisessä
6) toimintaedellytykset (mitä toimintaedellytyksiä keinoälyn ja robotiikan hyödyntämiseen tarvitaan? Näkökulmina mm. lainsäädäntö, koulutus ja osaaminen sekä yhteistyömallit
AiRo -ohjelman tarkoituksena on kuvata:
Mitä teknologioita tarkoitetaan hyvinvoinnin AiRo -teknologioilla? Mitkä ovat alan teknologioiden keskeiset ajurit?
Ohjelman keskeiset kohderyhmät, sidosryhmät ja toimijat.
Suomalaisen hyvinvoinnin visio: AiRo teknologioiden vaikutus suomalaiseen hyvinvointiin.
Tavoitteet ja toimenpiteet aikajanoilla: välittömästi käynnistettävät toimenpiteet, lähitulevaisuuden tavoitteet ja toimenpiteet, pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ja aikomukset (strategic intents).
STM:n rooli ja tehtävät AiRo -ohjelman toteuttajana.
Ohjelman työstäminen ja rakentaminen
Ohjelma työstetään ”Robotiikka hyvinvoinnin mahdollistajana” -seminaarisarjan yhteydessä järjestettävillä työpajoilla Airo Islandin tiloissa. Seminaariohjelma http://airoisland.fi/happenings/robotiikka-hyvinvoinnin-mahdollistajana/ Osallistujat työpajoihin kutsutaan, työpajaan osallistuville päivän seminaari on maksuton.
Hyvinvoinnin AiRo -ohjelma sekä työpajat
Hyvinvoinnin AiRo ohjelman työpajat toteutetaan ”Robotiikka hyvinvoinnin mahdollistajana” seminaarien yhteydessä viisi kertaa 14.6.2017 – 20.2.2018 välisenä aikana. Työpajoissa käsitellään AiRo -ohjelman kuutta teemaa, jotka ovat:
Jokaiseen työpajaan liittyy a) valmistelu, joka käsittää aiheeseen erikoistuneiden asiantuntijoiden kutsumisen (3-5 asiantuntijaa/työpaja), materiaalin ja työmenetelmän valmistamisen, sekä orientoivat keskustelut STM:n ja muiden sitoutuneiden tahojen kanssa. b) työpajan moderoinnin c) työpajan sisällön ja tulosten jäsentämisen, johtopäätökset sekä blogimuotoisen raportin työstämisen. Työpajaan osallistuvien ohjeistamisen sähköpostitse. Ohjeistaminen käsittää pdf tai muun muotoisen tiedoston, jossa perusohjeiden (aika&paikka) lisäksi kuvataan työpajan tarkoitus sekä kokonaisohjelman tarkoitus ja tavoitteet. Työpajojen aikajakson ajaksi otetaan käyttöön Lyyti -ohjelma, joka helpottaa ilmoittautumisten, muistutusten jne hallinnointia. Ennen työpajaa klo 11-12 on mahdollisuus osallistua omakustanteiseen lounaaseen ravintola Koskenrannassa. Työpajassa on tarjolla kahvia/teetä ja pikkuleipiä.
Jokaisen työpajan jälkeen syntyy osio Hyvinvoinnin AiRo -ohjelmaan.
Osiokohtaisen tuotoksen perusrakenne:
Katsaus (mm. mitä teemassa ajankohtaista (esim. tutkimuksen alueella) mitä uusia digiratkaisuja saatavilla/tulossa, mitä hankkeita käynnissä)
Työpajan yhteenveto/johtopäätökset
Ehdotukset teeman kansallisiksi tavoitteiksi
Ehdotukset toimenpiteiksi (mm. mitä hankkeita pitäisi käynnistää ja keneltä toimenpiteitä odotetaan)
Jokaisesta osiosta syntyy myös blogimuotoinen muistio. Tarkoituksena on, että materiaalin työstäminen jatkuu myös työpajan jälkeen esim. blogitekstien kommenttiosioissa.
Hyvinvoinnin AiRo -ohjelman työpajojen tehtävänä on tuottaa:
3-5 ehdotusta teemaan liittyvistä kansallisista tavoitteista
3-5 oppimiskohteen tunnistaminen
3-5 uutta keskustelunaihetta
3-5 ehdotusta konkreettisista toimenpiteistä
Tavoitteilla tarkoitetaan yhteisiä, kansallisen tason tavoitteita, joita voidaan toteuttaa samanlaisina tai saman tyyppisinä koko maassa. Tavoitteisiin liittyy myös vastuutahojen määrittely sekä arviot tavoitteiden mahdollistamisesta.
Oppimiskohteet voivat olla esimerkiksi tarpeita uudelle tutkimukselle tai osaamisen kehittämiselle.
Keskustelunaiheet voivat liittyä esimerkiksi eettisiin tai sosiaalisiin kysymyksiin.
Konkreettiset toimenpiteet ovat toimenpiteitä, jotka nähdään mahdolliseksi toteuttaa lyhyellä aikavälillä. Työpajoissa hahmotellaan myös toimenpiteitä, joiden toimeenpano on mahdollista/tarpeellista pidemmällä aikavälillä. Pidemmän aikavälin toimenpiteitä voidaan tuottaa myös ideariihessä, ideariihien tulokset käsitellään julkaistavaksi loppuraporttiin.
Osa toimenpiteistä voi olla kokeilumuotoisia ”sprinttejä” eli nopeita kokeiluja tai toimeenpanoja. Sprinteistä voidaan raportoida blogien kommenttiosioista. Kommenttiosiot huomioidaan ja sisällytetään kokonaisohjelmaan tai sen liitteisiin.
Viimeisen työpajan jälkeen työstetään raportti, jossa kuvataan hyvinvoinnin AIRo -ohjelma kokonaisuudessaan, sekä prosessin aikana syntyneet sprintit, toimenpiteet ja ehdotukset. AiRo hyvinvointiohjelman raportin keskeinen tavoite edellä mainitun kuvauksen lisäksi on tärkeää korostaa prosessinomaisuutta ja jatkuvaa kehitystä. Raporttiin liittyy myös powerpoint esitys, jota voi hyödyntää ohjelmaa esiteltäessä. Raportti sisältää myös yhteenvedon sekä suositukset eri tahoille.
Työpajat järjestetään seuraavina päivinä klo 12-14:
13.6.2017 Robotiikka kodeissa ja kotihoidossa (ikääntyneiden ja vammaisten näkökulma)
15.8.2017 robotiikka terveydenhoidon laitoksien logistiikan ja palveluasumisen tukena sekä 2b) sairaalarobotiikka
12.9.2017 robotiikka kuntoutuksessa
10.10.2017 robotiikka lääkehuollossa (logistiikka ja lääkerobotit)
14.11.2017 keinoäly terveyden ja hyvinvoinnin sekä sosiaaliturvan tietojärjestelmissä, tutkimuksessa ja tiedon hyödyntämisessä
12.12.2017 toimintaedellytykset (mitä toimintaedellytyksiä keinoälyn ja robotiikan hyödyntämiseen tarvitaan? Näkökulmina mm. lainsäädäntö, koulutus ja osaaminen sekä yhteistyömallit
31.1.2017 Hyvinvoinnin AiRo-teknologiat Suomen elinkeinoelämän ekosysteemeissä. Työpaja järjestetään yhteistyössä TEM:n kanssa
13.2.2018 Hyvinvointiohjelman yhteenveto, arviointi sekä seuraavat askeleet.
Työpajoille luodaan oma alasivu airoisland.fi sivustolle.
Työpajojen vetäjinä toimivat Cristina Andersson ja Johanna Mätäsaho.
Työpajojen blogimuotoinen muistio syntyy viikon sisällä työpajan jälkeen. Itse ohjelmaosuus valmistuu viimeistään ennen seuraavaa työpajaa.
Voit kommentoida blogia kommenttiosiossa. Muistathan, että kommenttien tulee olla asiallisia, perusteltuja sekä rakentavia. Kaikenlaiset herjaukset, perustelemattomat ”onelinerit” sekä asiaankuulumattomat kommentit poistetaan, jotta materiaali palvelisi mahdollisimman hyvin hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laatimista. Rakentavalla kommentilla, myös kritiikki on tervetullutta, olet mukana rakentamassa inhimillisiin ja kestäviin arvoihin pohjautuvaa ohjelmaa.
We were recently visiting ABB robotics in Västerås, Sweden. Here is an interview with Joakim Rosenqvist, Manager at ABB, and Ivan Lundberg, Principal Engineer at ABB Robotics.
Robotiikka hyvinvoinnin mahdollistajana seminaarisarja jatkuu 13.6.2017 klo 8.30-11.00
Airo Island, Viikintie 1,00560 Helsinki. Tekniikan museon vieressä
Robotit tulevat kotiin hoitamaan eri tehtäviä. Mitkä tehtävät roboteille kuuluu ja miten tämä auttaa kotihoitoa tarjoamaan parempaa palvelua? Robottien avulla pystytään tarjoamaan ihmisille lisää aikaa omassa kodissa, kun muuten oli aika lähteä hoivakotiin.
Yhä enemmän halutaan mahdollistaa itsenäisen elämän jatkaminen kotona. Myös vanhukset asuvat mielellään kotona siihen saakka, kun siihen ei ole mitään mahdollisuuksia. Uudet kotiapurobotit voivat auttaa itsenäisessä asumisessa tai omaishoitajan tukena.
Mitkä ovat robotiikan tämän hetkiset hyödyt, entä miltä näyttää tulevaisuudessa? Robotit vaikuttavat myös kustannuksiin ja yhteiskuntaan, seminaarissa keskustelemme muutoksesta.
Ohjelma:
Lääkehoivarobotin kokemukset, sekä yhteiskunnallinen merkitys Katja Kivinen, Evondos-palvelun pääkäyttäjä, Vantaan kaupunki sekä Markus Mäkelä, Myyntijohtaja, Evondos Oy
Kotihoidon toiminta elämänlaadun kohentajana Kuinka hoiva mahdollistaa ihmisen asumisen mahdollisimman pitkään kotona. Kuinka fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toiminta otetaan huomioon ja miten teknologia on avuksi. Minna-Liisa Luoma, Yksikön päällikkö, Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky, THL
Robotiikan kustannusvaikutukset kotihoidossa Jouni Lyly-Yrjänäinen, Yliopistonlehtori, TkT, Tampereen teknillinen yliopisto
Toimiva arki, teknologia ja apuvälineet kotona asumisen tukena Mira Helander-Djateu, Asiakkuuspäällikkö, fysioterapeutti, Toimiva Koti
Seminaarisarjan kumppaneina on Sosiaali- ja Terveysministeriö, Tehy ry sekä Evondos Oy
Robotiikka terveydenhoidossa seminaarisarja jatkuu 16.5.2017 klo 8.30-11.00
Airo Island, Viikintie 1,00560 Helsinki. Tekniikan museon vieressä.
Miten robottien avulla helpotetaan henkilökunnan työtaakkaa ja parannetaan asukkaiden elämänlaatua? Mikä on palvelusasumisen tulevaisuus?
Uusien teknologioiden murros vaikuttaa palvelukodeissa. Muutoksia tulee näkymään tiedon keräämisessä, sen hyödyntämisessä sekä palveluiden kehityksessä. Seminaarissa tuomme esille viimeaikaista tutkimusta sekä käytännön kokemusta uusien teknologioiden tulosta palveluasumisessa.
Tilaisuuden avaa Jukka Lähesmaa, erityisasiantuntija, Hallinto- ja suunnitteluosasto, Tietoyksikkö, Sosiaali- ja Terveysministeriöstä. Lähesmaa kertoo kansallisen hyvinvoinnin Airo-strategian kehityksen seuraavista askeleista.
Lisäksi puheenvuoroissa ovat:
Kansallisen hyvinvoinnin Airo-strategia: seuraaavat askeleet Jukka Lähesmaa, erityisasiantuntija, Sosiaali- ja Terveysministeriö
Robotti palveluasumisessa: avaruusolio vai työkaveri? Lea Hennala, erikoistutkija sekä Helinä Melkas, professori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Miten robotit nähdään mahdollisuutena Helena Launiainen, Kehittämispäällikkö, Miina Sillanpään Säätiö sekä Minna Saranpää, toimitusjohtaja, Asumispalvelukeskus Wilhelmiina
Toimintakyvyn määrittely ja hyödyntäminen ICF:n ja tietorakenteiden avulla Heidi Anttila, Erikoistutkija, Terveyden ja Hyvinvoinninlaitos (THL)
Seminaarisarjan kumppaneina on Sosiaali- ja Terveysministeriö, Tehy ry sekä Evondos Oy
