#hyteairo blogi 2: Ensimmäinen työpaja

Robotiikka kodeissa ja kotihoidossa (ikääntyneiden ja vammaisten näkökulma)

Tutustu #hyteairo ohjelman esittelyyn.

Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laatiminen käynnistyi kotihoitoon keskittyvässä työpajassa 13.6.2017 Airo Islandilla. Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laatiminen käynnistyi kotihoitoon keskittyvässä työpajassa 13.6.2017 Airo Islandilla. Työpajaan osallistui 20 henkilöä eri tahoilta ja eri puolilta Suomea. Blogeissa kerrotaan tiivistelmiä työpajoista. Laajempi katsaus julkistetaan raportissa keväällä 2018. Kommentit ovat tervetulleita!

Meidän kaikkien tuntema ikinuori Aira Samulin on kiertänyt vanhusten luona jakamassa teknologian ilosanomaa. Sanoman keskiössä on viesti: teknologian avulla voimme elää pidempään itsenäistä ja arvokasta elämää meille rakkaimmassa paikassa – kotona. ”Kaikki haluavat asua kotona niin pitkään kuin suinkin mahdollista” Aira totesi eräässä seminaarissa.

Laki on Airan kanssa samaa mieltä:

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista:
14 § Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet

Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Palvelut on sovitettava sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita.

Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman ensimmäinen työpaja pohti, miten tekoälyä ja robotiikkaa voidaan hyödyntää kotihoidon laadun ja kustannustehokkuuden parantamisessa.

Seuraavana yhteenvetoa työpajan tuloksista strategisen jäsentelyn mukaisesti.

  1. Arvolupaus:

#hyteairo ohjelman keskeisenä päämääränä on luoda arvolupaus, joka voi kantaa läpi kaikkien suunnitelmien, hankkeiden ja toimenpiteiden. Työpajan pohdinnassa korostuivat:

Asiakas/potilas

  • Ihmisarvo ja itsemääräämisoikeus
  • Yksityisyys ja tietosuoja
  • Helppokäyttöisyys
  • Turvallisuus ja luottamus

SoTe -ammattilaiset

  • Resurssien järkevä kohdentaminen
  • Laadukkaampi ja monipuolisempi toiminta
  • Helppokäyttöisyys

Yhteiskunta

  • Kustannusnäkökulma
  • Teknologian ja uuden liiketoiminnan kehittäminen (2MRD€ -> 10MRD€)
  1. Kansalliset tavoitteet noudattavat samaa linjaa arvolupauksen kanssa:

  • Yhdenvertaisuus
  • Toimintakyky ja hoidon vaikuttavuus
  • Kansalaisten luottamus ja kyky omaksua uusia toimintatapoja
  1. Oppimiskohteet

  • Poikkitieteellisyys (kaupallinen, tekninen, kliininen)
  • Riskinottokyky
  • Johtaminen mahdollistaa käyttöönoton
  • Paljon toimijoita – yhteinen agenda?
  1. Keskustelun aiheet

  • Laitteiden ylläpito
  • Saatavan datan omistajuus ja hyötykäyttö
  • Imagostrategia: ”Robotti” voi kuulostaa pelottavalta
  • Robotin tooli (resurssien kohdentaminen, työpaikat, veronmaksu)
  • Etiikka, yksinäisyys
  • Polarisaation vahvistumisen uhka
  1. Toimenpiteet

  • Etädiagnostiikka, ennakoiva diagnostiikka, kotiin vietävä teknologia, etämonitorointi -> esteiden poistaminen uusien teknologioiden markkinoille tuomiseksi.
    – ”hoivarobotti kiihdyttämö”
    – ”Palveluasumisen koelaboratorio – testauspaikka”
  • Rahoituksen ehdot muutettava, jotta jokaisen ei tarvitse tehdä jokaista kokeilua itse.
  • Myös MedTech -alan lainsäädäntövalmennus.
  1. Resurssit

  • Infra toimivaksi koko maassa!
  • Luovia tapoja?
  1. Kumppanuudet, verkostot ja viestintäkanavat

  • Asiakkaat/potilaat
  • Omaiset
  • SoTe -ammattilaiset
  • Laitteiden ja ohjelmistojen suunnittelijat ja toimittajat
  • Lainsäätäjät ja valvonta (Valvira)
  1. Mittarit

  • Asiakastyytyväisyys
  1. Käytössä olevat ratkaisut, hyvät käytännöt, olemassa olevat osaamisverkostot, käynnissä olevat hankkeet

Hirmuinen määrä laitteita ja hankkeita. Tietojen jakaminen ja yhtenäistäminen todella tärkeää. Katso jatkuvasti päivittyvä lista eri hankkeista ja käytännöistä: http://airoisland.fi/happenings/hyvinvointityopajat/hyvinvointirobotiikka-hankkeet/

Projekti jatkuu

Kotihoito on tärkeä ja suuri osa-alue. Kotihoidon ratkaisuihin palataan vielä uudestaan myöhemmin ohjelman laatimisen aikana. Työpajassa syntyi paljon materiaalia, josta tässä blogissa vain osa. Kaikki ajatukset ovat tallella ja niihin palataan jatkossa uudelleen ja uudelleen.

Hyvinvoinnin kansallista AiRo -ohjelmaa rakennetaan yhteisöllisesti, avoimesti ja joukkoistamalla. Suuret kiitokset työpajaan osallistuneille, teidän ansiostanne ohjelma rakentuu kaikkia kansalaisia ja eri tahoja palvelevaksi, inhimilliseksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi.

Tiina Pesonen, tietojohtaja STM
Janne Keskinarkaus, projektinjohtaja LSHP
Mikko Häikiö, kehittämispäällikkö LSHP
Jouni Lyly-Yrjänäinen, TTY
Vesa Tiitola, TTY
Leena Manner, Airo Island ry/Evondos Oy
Satu-Minna Piiroinen, PKKY, Joensuu
Nicholas Andersson, Airo Island ry.
Pirjo Huttunen, kehityspäällikkö Espoon kaupunki
Nina Nissilä, Digijohtaja Valtiokonttori/D9
Antti Saarinen, erityisasiantuntija Turun kaupunki
Juha Jolkkonen, toimialajohtaja Helsingin kaupunki
Kirsi Sillanpää, johtaja, Tehy ry
Mari Kangasniemi, dosenti, Itä-Suomen yliopisto
Marketta Karvinen, palvelupäälllikkö, Helsingin kaupunki
Risto Suoknuuti, erityisasiantuntija, STUK
Kaisu Sutinen, Helsingin kaupunki
Jarno Talvitie Hyvinvointialan liitto
Olli Lehtilä, LVM

 

 

#hyteairo blogi 1: Johdanto

Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laatiminen on käynnistynyt!

Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laatiminen käynnistyi kotihoitoon keskittyvässä työpajassa 13.6.2017 Airo Islandilla. Työpajoista julkaistaan blogeja, tämä viesti on tarkoitettu johdannoksi. Allaolevasta tekstistä löydät keskeiset ohjelman laatimiseen ja siihen osallistumiseen liittyvät tiedot.

Seuraa myös Twitterissä aihetunnistetta #hyteairo

Tuleviin blogeihin kommentointi on avointa kaikille. Tarkoituksena on saada mahdollisimman monen ääni kuuluville. Tutustuthan kommentointiohjeisiin, jotka löytyvät jokaisen blogin lopusta.

Hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laatimisen keskeiset teemat, tavoitteet ja työskentelytavat

Kansallisen hyvinvoinnin AiRo -ohjelman (ohjelma) tarkoitus on rakentaa strateginen tiekartta tekoälyn ja robotiikan hyödyntämisen suuntaviivoiksi ja toimenpiteiksi suomalaisella hyvinvointialalla.

Ohjelman rakentaminen on käynnistynyt valmisteluosuudella, joka valmistui helmikuussa 2017. Valmistelussa hyödynnettiin mm. työpajaa, jossa tarkasteltiin tekoälyn ja robotiikan mahdollisuuksia ja haasteita SWOT kehikon avulla. Työpajaan osallistui noin 30 henkilöä hyvinvointialan eri tahoilta. Valmistelun muistio on luettavissa: …(osoite/tiedosto)… Valmistelun tuloksena syntyi myös kuusi priorisoitua teemaa ohjelman rungoksi:

  • 1)robotiikka kodeissa ja kotihoidossa (ikääntyneiden ja vammaisten näkökulma)
  • 2a) robotiikka terveydenhoidon laitoksien logistiikan ja palveluasumisen tukena
  • 2b) sairaalarobotiikka
  • 3) robotiikka kuntoutuksessa
  • 4) robotiikka lääkehuollossa (logistiikka ja lääkerobotit)
  • 5) keinoäly terveyden ja hyvinvoinnin sekä sosiaaliturvan tietojärjestelmissä, tutkimuksessa ja tiedon hyödyntämisessä
  • 6) toimintaedellytykset (mitä toimintaedellytyksiä keinoälyn ja robotiikan hyödyntämiseen tarvitaan? Näkökulmina mm. lainsäädäntö, koulutus ja osaaminen sekä yhteistyömallit

AiRo -ohjelman tarkoituksena on kuvata:

  1. Mitä teknologioita tarkoitetaan hyvinvoinnin AiRo -teknologioilla? Mitkä ovat alan teknologioiden keskeiset ajurit?
  2. Ohjelman keskeiset kohderyhmät, sidosryhmät ja toimijat.
  3. Suomalaisen hyvinvoinnin visio: AiRo teknologioiden vaikutus suomalaiseen hyvinvointiin.
  4. Tavoitteet ja toimenpiteet aikajanoilla: välittömästi käynnistettävät toimenpiteet, lähitulevaisuuden tavoitteet ja toimenpiteet, pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ja aikomukset (strategic intents).
  5. STM:n rooli ja tehtävät AiRo -ohjelman toteuttajana.

 

Ohjelman työstäminen ja rakentaminen

Ohjelma työstetään ”Robotiikka hyvinvoinnin mahdollistajana” -seminaarisarjan yhteydessä järjestettävillä työpajoilla Airo Islandin tiloissa. Seminaariohjelma http://airoisland.fi/happenings/robotiikka-hyvinvoinnin-mahdollistajana/ Osallistujat työpajoihin kutsutaan, työpajaan osallistuville päivän seminaari on maksuton.

Hyvinvoinnin AiRo -ohjelma sekä työpajat

Hyvinvoinnin AiRo ohjelman työpajat toteutetaan ”Robotiikka hyvinvoinnin mahdollistajana” seminaarien yhteydessä viisi kertaa 14.6.2017 – 20.2.2018 välisenä aikana. Työpajoissa käsitellään AiRo -ohjelman kuutta teemaa, jotka ovat:

Jokaiseen työpajaan liittyy a) valmistelu, joka käsittää aiheeseen erikoistuneiden asiantuntijoiden kutsumisen (3-5 asiantuntijaa/työpaja), materiaalin ja työmenetelmän valmistamisen, sekä orientoivat keskustelut STM:n ja muiden sitoutuneiden tahojen kanssa. b) työpajan moderoinnin c) työpajan sisällön ja tulosten jäsentämisen, johtopäätökset sekä blogimuotoisen raportin työstämisen. Työpajaan osallistuvien ohjeistamisen sähköpostitse. Ohjeistaminen käsittää pdf tai muun muotoisen tiedoston, jossa perusohjeiden (aika&paikka) lisäksi kuvataan työpajan tarkoitus sekä kokonaisohjelman tarkoitus ja tavoitteet. Työpajojen aikajakson ajaksi otetaan käyttöön Lyyti -ohjelma, joka helpottaa ilmoittautumisten, muistutusten jne hallinnointia. Ennen työpajaa klo 11-12 on mahdollisuus osallistua omakustanteiseen lounaaseen ravintola Koskenrannassa. Työpajassa on tarjolla kahvia/teetä ja pikkuleipiä.

Jokaisen työpajan jälkeen syntyy osio Hyvinvoinnin AiRo -ohjelmaan.

Osiokohtaisen tuotoksen perusrakenne:

  1. Katsaus (mm. mitä teemassa ajankohtaista (esim. tutkimuksen alueella) mitä uusia digiratkaisuja saatavilla/tulossa, mitä hankkeita käynnissä)
  2. Työpajan yhteenveto/johtopäätökset
  3. Ehdotukset teeman kansallisiksi tavoitteiksi
  4. Ehdotukset toimenpiteiksi (mm. mitä hankkeita pitäisi käynnistää ja keneltä toimenpiteitä odotetaan)

Jokaisesta osiosta syntyy myös blogimuotoinen muistio. Tarkoituksena on, että materiaalin työstäminen jatkuu myös työpajan jälkeen esim. blogitekstien kommenttiosioissa.

Hyvinvoinnin AiRo -ohjelman työpajojen tehtävänä on tuottaa:

  • 3-5 ehdotusta teemaan liittyvistä kansallisista tavoitteista
  • 3-5 oppimiskohteen tunnistaminen
  • 3-5 uutta keskustelunaihetta
  • 3-5 ehdotusta konkreettisista toimenpiteistä

Tavoitteilla tarkoitetaan yhteisiä, kansallisen tason tavoitteita, joita voidaan toteuttaa samanlaisina tai saman tyyppisinä koko maassa. Tavoitteisiin liittyy myös vastuutahojen määrittely sekä arviot tavoitteiden mahdollistamisesta.

Oppimiskohteet voivat olla esimerkiksi tarpeita uudelle tutkimukselle tai osaamisen kehittämiselle.

Keskustelunaiheet voivat liittyä esimerkiksi eettisiin tai sosiaalisiin kysymyksiin.

Konkreettiset toimenpiteet ovat toimenpiteitä, jotka nähdään mahdolliseksi toteuttaa lyhyellä aikavälillä. Työpajoissa hahmotellaan myös toimenpiteitä, joiden toimeenpano on mahdollista/tarpeellista pidemmällä aikavälillä. Pidemmän aikavälin toimenpiteitä voidaan tuottaa myös ideariihessä, ideariihien tulokset käsitellään julkaistavaksi loppuraporttiin.

Osa toimenpiteistä voi olla kokeilumuotoisia ”sprinttejä” eli nopeita kokeiluja tai toimeenpanoja. Sprinteistä voidaan raportoida blogien kommenttiosioista. Kommenttiosiot huomioidaan ja sisällytetään kokonaisohjelmaan tai sen liitteisiin.

Viimeisen työpajan jälkeen työstetään raportti, jossa kuvataan hyvinvoinnin AIRo -ohjelma kokonaisuudessaan, sekä prosessin aikana syntyneet sprintit, toimenpiteet ja ehdotukset. AiRo hyvinvointiohjelman raportin keskeinen tavoite edellä mainitun kuvauksen lisäksi on tärkeää korostaa prosessinomaisuutta ja jatkuvaa kehitystä. Raporttiin liittyy myös powerpoint esitys, jota voi hyödyntää ohjelmaa esiteltäessä. Raportti sisältää myös yhteenvedon sekä suositukset eri tahoille.

Työpajat järjestetään seuraavina päivinä klo 12-14:

  1. 6.2017 1) Robotiikka kodeissa ja kotihoidossa (ikääntyneiden ja vammaisten näkökulma)
  2. 8.2017 2a) robotiikka terveydenhoidon laitoksien logistiikan ja palveluasumisen tukena sekä 2b) sairaalarobotiikka
  3. 9.2017 3) robotiikka kuntoutuksessa
  4. 10.2017 4) robotiikka lääkehuollossa (logistiikka ja lääkerobotit)
  5. 11.2017 5) keinoäly terveyden ja hyvinvoinnin sekä sosiaaliturvan tietojärjestelmissä, tutkimuksessa ja tiedon hyödyntämisessä
  6. 12.2017 6) toimintaedellytykset (mitä toimintaedellytyksiä keinoälyn ja robotiikan hyödyntämiseen tarvitaan? Näkökulmina mm. lainsäädäntö, koulutus ja osaaminen sekä yhteistyömallit
  7. 2.2018 7) Hyvinvointiohjelman yhteenveto, arviointi sekä seuraavat askeleet.

Työpajoille luodaan oma alasivu airoisland.fi sivustolle.

Työpajojen vetäjinä toimivat Cristina Andersson ja Johanna Mätäsaho.

Työpajojen blogimuotoinen muistio syntyy viikon sisällä työpajan jälkeen. Itse ohjelmaosuus valmistuu viimeistään ennen seuraavaa työpajaa.

Voit kommentoida blogia kommenttiosiossa. Muistathan, että kommenttien tulee olla asiallisia, perusteltuja sekä rakentavia. Kaikenlaiset herjaukset, perustelemattomat ”onelinerit” sekä asiaankuulumattomat kommentit poistetaan, jotta materiaali palvelisi mahdollisimman hyvin hyvinvoinnin AiRo -ohjelman laatimista. Rakentavalla kommentilla, myös kritiikki on tervetullutta, olet mukana rakentamassa inhimillisiin ja kestäviin arvoihin pohjautuvaa ohjelmaa.

Robotit kotona – seminaari 13.6 klo 8:30 – 11:00

Robotiikka hyvinvoinnin mahdollistajana seminaarisarja jatkuu 13.6.2017 klo 8.30-11.00
Airo Island, Viikintie 1,00560 Helsinki. Tekniikan museon vieressä

Robotit tulevat kotiin hoitamaan eri tehtäviä. Mitkä tehtävät roboteille kuuluu ja miten tämä auttaa kotihoitoa tarjoamaan parempaa palvelua? Robottien avulla pystytään tarjoamaan ihmisille lisää aikaa omassa kodissa, kun muuten oli aika lähteä hoivakotiin.

Yhä enemmän halutaan mahdollistaa itsenäisen elämän jatkaminen kotona. Myös vanhukset asuvat mielellään kotona siihen saakka, kun siihen ei ole mitään mahdollisuuksia. Uudet kotiapurobotit voivat auttaa itsenäisessä asumisessa tai omaishoitajan tukena.

Mitkä ovat robotiikan tämän hetkiset hyödyt, entä miltä näyttää tulevaisuudessa? Robotit vaikuttavat myös kustannuksiin ja yhteiskuntaan, seminaarissa keskustelemme muutoksesta.

Ohjelma:

  • Lääkehoivarobotin kokemukset, sekä yhteiskunnallinen merkitys
    Katja Kivinen, Evondos-palvelun pääkäyttäjä, Vantaan kaupunki sekä Markus Mäkelä, Myyntijohtaja, Evondos Oy
  • Kotihoidon toiminta elämänlaadun kohentajana
    Kuinka hoiva mahdollistaa ihmisen asumisen mahdollisimman pitkään kotona. Kuinka fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toiminta otetaan huomioon ja miten teknologia on avuksi.
    Minna-Liisa Luoma, Yksikön päällikkö, Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky, THL
  • Robotiikan kustannusvaikutukset kotihoidossa
    Jouni Lyly-Yrjänäinen, Yliopistonlehtori, TkT, Tampereen teknillinen yliopisto
  • Toimiva arki, teknologia ja apuvälineet kotona asumisen tukena
    Mira Helander-Djateu, Asiakkuuspäällikkö, fysioterapeutti, Toimiva Koti

Seminaarisarjan kumppaneina on Sosiaali- ja Terveysministeriö, Tehy ry sekä Evondos Oy

Liput seminaariin maksavat 150 €+ alv

Seminaarisarjan ohjelma ja liput.

Lisäksi seminaarin jälkeen järjestetään Kansallisen hyvinvoinnin Airo-ohjelman wrokshop.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen Nicholas Andersson nicholas@airoisland.fi 040-5016505

Robotit laitoksissa ja palvelukodeissa seminaari

Robotiikka terveydenhoidossa seminaarisarja jatkuu 16.5.2017 klo 8.30-11.00
Airo Island, Viikintie 1,00560 Helsinki. Tekniikan museon vieressä.

Miten robottien avulla helpotetaan henkilökunnan työtaakkaa ja parannetaan asukkaiden elämänlaatua? Mikä on palvelusasumisen tulevaisuus?

Uusien teknologioiden murros vaikuttaa palvelukodeissa. Muutoksia tulee näkymään tiedon keräämisessä, sen hyödyntämisessä sekä palveluiden kehityksessä. Seminaarissa tuomme esille viimeaikaista tutkimusta sekä käytännön kokemusta uusien teknologioiden tulosta palveluasumisessa.

Tilaisuuden avaa Jukka Lähesmaa, erityisasiantuntija, Hallinto- ja suunnitteluosasto, Tietoyksikkö, Sosiaali- ja Terveysministeriöstä. Lähesmaa kertoo kansallisen hyvinvoinnin Airo-strategian kehityksen seuraavista askeleista.

Lisäksi puheenvuoroissa ovat:

  • Kansallisen hyvinvoinnin Airo-strategia: seuraaavat askeleet
    Jukka Lähesmaa, erityisasiantuntija, Sosiaali- ja Terveysministeriö
  • Robotti palveluasumisessa: avaruusolio vai työkaveri?
    Lea Hennala, erikoistutkija sekä Helinä Melkas, professori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
  • Miten robotit nähdään mahdollisuutena
    Helena Launiainen, Kehittämispäällikkö, Miina Sillanpään Säätiö sekä Minna Saranpää, toimitusjohtaja, Asumispalvelukeskus Wilhelmiina
  • Toimintakyvyn määrittely ja hyödyntäminen ICF:n ja tietorakenteiden avulla
    Heidi Anttila, Erikoistutkija, Terveyden ja Hyvinvoinninlaitos (THL)

Seminaarisarjan kumppaneina on Sosiaali- ja Terveysministeriö, Tehy ry sekä Evondos Oy

Liput seminaariin maksavat 150 €+ alv

Seminaarisarjan ohjelma ja liput.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen Nicholas Andersson nicholas@airoisland.fi 040-5016505

Robotiikka terveydenhoidossa seminaarisarja jatkuu 25.4.2017 klo 8.30-11.00

Robotiikka terveydenhoidossa seminaarisarja jatkuu 25.4.2017 klo 8.30-11.00
Airo Island, Viikintie 1,00560 Helsinki. Tekniikan museon vieressä.

Robotit ovat jo tulleet sairaaloihin ja vallankumous jatkuu robottien tullessa yhä kyvykkäimmiksi ja oppivimmiksi.

Miten sairaala muuttuu? Miten eri tehtävät muuttuvat? Mitä robotteja sairaaloissa on jo nyt ja mitä on tulossa lähiaikoina? Tule kuulemaan asiantuntijoiden puheenvuoroja työstä, roboteista ja ohjelmistoroboteista. Puhujina mm. dosentti Mari Kangasniemi Itä Suomen yliopistosta sekä Heikki Länsisyrjä, Digital Workforce Oy:sta.

Seminaarisarjan sisältö ja liput.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen Nicholas Andersson nicholas@airoisland.fi 040-5016505

Robotiikka terveydenhoidossa seminaarisarja

TIEDOTE 23.3.2017

Robotiikka terveydenhoidossa seminaarisarja
Kick-off 28.3.2017 @Airo Island

Robotiikka terveydenhuollossa kiinnostaa, pelottaa ja puhuttaa. Selvää on, että kestävyysvajeen hoitamiseen tarvitaan rakenteellisten ratkaisujen ohelle palvelujen sisältömuutoksia eli automaatiota ja robotiikkaa. Vievätkö robotit sairailta ja vanhuksilta hoitajat?

Terveydenhoidossa robotteja voidaan käyttää lähinnä hoivaan, lääketieteelliseen hoivaan ja itsehoitoon liittyvissä tehtävissä. Roboteilla voidaan korvata ennemminkin yksittäisiä työtehtäviä kuin kokonaisia ammatteja. Uusi teknologia herättää paljon kysymyksiä niitä käyttävän hoitohenkilöstön sekä asiakkaiden parissa. Tarvitaan paljon tietoa ja uutta osaamista, jotta robotit saadaan palvelemaan eri ammattilaisia, potilaita ja muita hoidon piirissä toimivia parhaalla mahdollisella tavalla.

Robotiikka terveydenhoidossa seminaarisarja tuo esille tämän aihealueen tietoa, esimerkkejä sekä visioita. Suomessa ja maailmalla käytetään robotiikkaa terveydenhoidossa ja hyvinvoinnin edistämisessä ja sarjan tarkoituksena on tuoda tämä tieto esille helposti.

Seminaarisarjan tavoitteita ovat:

  • Luoda yleiskatsaus robotiikan käyttömahdollisuuksien nykyhetkeen ja lähitulevaisuuteen
  • Tarkastella terveydenhuollon robotiikan keskeisiä osa-alueita
  • Synnyttää ymmärrys käytännön toteutusten ja osaamisten uusista tarpeista
  • Esitellä konkreettisia ratkaisuja terveysalan keskeisiin haasteisiin

Seminaarisarja koostuu käynnistävästä kick-off-seminaarista ja 10 seminaarista. Seminaarit käynnistetään sosiaali- ja terveysministeriön alustusksella ja ohjelmaa jatketaan robotiikka-ammattilaisten esityksillä kokemuksista ja visioista robotiikasta terveydenhoidossa.

Sarjan ohjelma sekä lippujen hinnat löytyvät osoitteesta www.airoisland.fi. Median edustajia pyydetään ilmoittautumaan seminaareihin toiminnanjohtaja Nicholas Anderssonille.

Seminaarisarjan kumppaneita ovat sosiaali- ja terveysministeriö, Tehy ry ja Evondos Oy

Seminaarisarjan järjestää yhteistyössä Airo Island ry ja Develor Productions Oy.

 

Lisätietoja ja median ilmoittautumiset: toiminnanjohtaja Nicholas Andersson, puh 040 501 6505

 

Viekö robotit meidän työt?

Lyhyt vastaus on ei, robotit eivät vie meidän töitä. Robotit todennäköisesti luovat työpaikkoja ja mahdollistavat uusia tapoja tehdä töitä. Hyvin varmasti robotit vie osan työpaikoista ja aivan varmasti robotit vie osan työtehtävistä.

Tähän päivään asti teknologia on vienyt ihmisiltä töitä ja työtehtäviä. Tilalle ihmiset ovat saaneet enemmän ja erilaisia töitä sekä korkeampaa elintasoa. Tämä trendi tulee jatkumaan robotisaation ja tekoälyn saapuessa. Ihmiset ovat olleet hyviä keksimään itselleen uutta tekemistä ja tarjoamaan erilaisia palveluja sekä tuotteita joka on teknologian ja elintason nousun myötä tulleet mahdollisiksi.

Esimerkkejä joita tapaan käyttämään tässä yhteydessä on hakukoneoptimointi sekä personal trainer. Hakukoneoptimointia ei tehty kovin paljoa vielä 2000-luvun vaihteessa ja on nykyään jo oma toimialansa. Personal trainereita taasen on ollut jo pitkään, mutta heitä on huomattavasti enemmän nykyään kuin ennen. Vielä 50 vuotta takaperin, nämäkin ihmiset olisivat todennäköisesti olleet tehtaalla töissä liukuhihnan ääressä.

Työpaikkojen menettämisestä on ollut puhetta tasaisin väliajoin viimeisen reilun sadan vuoden ajan. Ihmisten työt ovat ajan saatossa kadonneet mikrosiruille, transistoreille, spinning jennyille sekä internetille. Tällä kertaa pelon aiheena ovat robotit ja tekoäly. Robotit yhdistettynä tekoälyyn vaikuttaa monipuolisemmalta uhalta, sillä ne tuntuvat vaikuttavan laajemmin eri yhteiskunnan aloihin kuin aiemmat teknologiat. Nyt olemme jättämässä mm. liikenteen, teollisuuden, terveydenhoidon robottien hoidettavaksi.

On totta, että robotisaatio tulee vaikuttamaan meidän elämäämme suuresti, varmasti jopa suuremmin kuin tietokoneet ja internet. Kuitenkin ihminen on fiksu ja keksii itselleen aina tekemistä. Tekemisen luonne muuttuu yhä enemmän luovaan ja ongelmien ratkaisevaan suuntaan. Toivon, että tulevaisuuden tekeminen on ihmislähtöistä ihmisille suunnattua tekemistä, joka tuottaa iloa tekijälleen ja vastaanottavalle ihmiselle.

 

Nicholas Andersson
Toiminnanjohtaja
Airo Island

Robottiveron haasteita

Viime aikoina on enemmän noussut esille keskustelua robottiverosta. Keskustelu todennäköisesti on saanut uutta puhtia kun Bill Gates antoi haastattelun jossa hän totesi robottiveron olevan yksi keino varmistaa valtioiden tulot ja säilyttää ihmisten työpaikat.

Robottivero voi alkuun kuulostaa hyvältä idealta, kun verrataan robotin työpanosta ihmisen työpanokseen. Tuntuu loogiselta, että työtä pitää verottaa välittämättä siitä onko työntekijä ihminen vai kone.

Ensimmäinen haaste liittyykin juuri sanaan kone tai robotti. Kuinka määrittelemme mikä on robotti jota verotetaan? Monessa paikassa on jo käytössä eri ratkaisuja jotka tekevät töitä ihmisen puolesta. Esimerkkinä voidaan nostaa esille tiskikone, joka pesee tiskit eikä tarvita ihmisiä tiskaamaan. Toisaalta kirjoja painetaan kovaan tahtiin ja verrattava ihmisten tarve käsin kopioimaan sama määrä kirjoja on suunnaton. Uudenlaisia robotteja on kehitteillä koko ajan ja määritelmä robotista varmasti myös elää ajan mukana.

Toinen kysymys robottiveroon liittyy veron laatijaan. Kuka verottaa robotteja ja kenelle rahat siitä kertyvät. Yleensä valtio verottaa ja rahat tulevat valtion käyttöön. Ihmisten kohdalla tämä toimii verrattain hyvin. Robottiveron haasteena on tuotanto painotteisuus sekä tuotannon helppo liikkuvuus. Tuotantoa tehdään siellä, missä se on halpaa. Robottivero helposti ajaa tuotannon maihin, joissa sitä ei ole käytössä. Jos esimerkiksi EU päättää käyttää robottiveroa, niin hyvin nopeasti yritykset siirtävät tuotantonsa maihin joissa veroa ei käytetä. Suomessa toimiva autotehdas ei sijaitsisi Suomessa ilman robotteja, jolloin se ei myöskään työllistäisi yhtäkään ihmistä.

Viimeisimpänä ja tärkeimpänä koen robottiveron hidastavan teknologian kehitystä. Jos yritykset eivät saa hyötyä tehokkuuden lisäämisestä koneiden avulla ei heillä ole tarvetta kehittää toimintaa siltä osin eteenpäin. Ihmiskunta voi paremmin teknologian kehittyessä ja sitä kehitystä ei pidä jarruttaa keinotekoisesti.

Eri tapoja verottaa on hyvä kartoittaa ja kauttaaltaan oikein kohdistetut verot tuottavat hyvää yhteiskunnalle. Robottiveroa en tämän hetkisen määritelmän mukaisesti pidä hyvänä ratkaisuna.

 

Nicholas Andersson
Toiminnanjohtaja
Airo Island ry

 

Evondos Oy:n robotti on vuoden terveysinnovaatio!

Airo on erittäin ylpeä jäsenestään Evondos Oy:stä joka voitti Health Awards palkinnon vuonna 2017. Tässä blogissa Evondoksen COO:n Mika Apellin tunnelmia palkinnosta.

Evondos-lääkeannostelurobotti valittiin Health Awards -kilpailussa vuoden 2017 terveysinnovaatioksi. Palkinto on tunnustus monen vuoden sitkeydelle ja periksiantamattomuudelle. Se sekä lämmitti että antoi välillä koetuksellakin olleelle uskolle jälleen aimo annoksen vahvistusta: robotillamme kotihoidossa saavutetut tulokset saavat ansaitsemaansa tunnustusta.

Idea lääkeannostelurobotista syntyi jo vuonna 2007 yliopiston täydennyskoulutuskurssin harjoitustyönä. Kurssin kuvitteelliseen kehitysprojektiin tarvittiin aihe, ja aloimme keskustella vaihtoehdoista. Muistin stressaantuneen hoitajan annostelemassa lääkkeitä oman mummoni dosettiin samalla, kun mummoni yritti keskustella hänen kanssaan kylän tapahtumista. Mietin tuolloin, miksi hoitaja ei paljon mummoni juttuihin vastaillut, vaikutti vain kovin hermostuneelta, jopa epäkohteliaalta. Siitä idea sai alkunsa, tosielämän kokemuksista ja tarpeista.

Parin vuoden päästä ideasta oli kypsynyt tuotekonsepti, jota ryhdyimme viemään yritysmäisesti eteenpäin. Mukaan tulivat ensimmäiset sijoittajat, ja yhtiö sai ammattimaisen johdon. Kehitystyö pääsi kunnolla vauhtiin.

Evondosin tarina kertoo sen, että robotin – ja erityisesti kaltaisemme terveydenhuollossa toimivan, lääkkeitä jakavan robotin – kehitysprosessi on pitkä ja monivaiheinen. Ensimmäinen prototyyppi valmistui vuonna 2012 ja seuraavana vuonna valmistui robotteja valmistava tehtaamme. Ennen markkinoille tuloa robottimme kävi läpi myös terveysteknologialta edellytetyt kliiniset testit.

Vaikka polku on ollut täynnä haasteita, tulevaisuus näyttää lupaavalta. Robotteja tarvitaan ihmiskäsien avuksi, se on selvää. Robottien avulla työvoimaa eli kotihoidon henkilöstöä voidaan ohjata inhimillistä kanssa käymistä vaativiin hoitotöihin.

Lääkeannostelurobottimme on käytössä kotihoidossa yleensä hyvinkin iäkkäillä asiakkailla, jotka eivät ole vähääkään teknologia- saati sitten robotiikkaintoutuneita. Saamamme palaute on ollut kiittävää: robotistamme pidetään, siitä ei haluta luopua. Sille vastataan ja puhutaan ja sille annetaan jopa lempinimi.

Myös asiakkaamme, lähinnä kotihoitoa tarjoavat kunnat, pitävät lääkeannostelurobotistamme. Robottimme avulla lääkkeenjakeluun tuodaan tarkkuutta ja kustannussäästöjä. Robotit mullistavat kotihoidon pinttyneitä prosesseja ja antavat mahdollisuuden prosessioptimointiin. Kotihoidon prosesseja voidaan – ja pitää – ajatella täysin uudella tavalla.

Kun robotisaatio mullistaa kotihoidon prosesseja, edellyttää robottien menestyksekäs hyödyntäminen aina vahvaa muutosjohtamista. Vain muutosta johtamalla saavutetaan tehokkaasti tavoitteet: kokonaispalvelun laadun paraneminen sekä aika- tai kustannussäästöt. Mutta toisaalta, kun muutosjohtaminen on kunnossa, robotit täyttävät nopeasti ja varmasti niille asetetut tavoitteet.

Vuosi 2017 on alkanut hienosti. Lääkeannostelurobottimme on saanut lisää uusia asiakkaita, ja moni kunta harkitsee aktiivisesti robotin käyttöönottoa. Sama suuntaus on meneillään niin Ruotsissa, Norjassa kuin Tanskassakin. Health Awards 2017 tukee viestiämme, puheemme eivät ole tuulesta temmattuja.

Palkinto kädessä on helppo hymyillä. Uskoa, motivaatiota, intoa – kyllähän palkinto aina antaa vahvan latauksen tehdä vielä vähän enemmän. Siitäkin kiitos palkinnon myöntäjille!

http://healthawards.fi/health-awards-2017-voittajat-on-valittu/

 

Mika Apell
COO
Evondos Oy

 

Airo Island onnittelee sydämmellisesti Evondoksen innovatiivisuutta ja innovatiivista henkilökuntaa.

Robottiviikko TIEDOTE

TIEDOTE Helsinki 28.10.2016

Robottiviikko 21.11 – 27.11.2016 Airo Islandilla!

Suomen suurin robottiviikko -tapahtuma on myös koko Euroopan suurimpia robottiviikkotapahtumia. Robottiviikon ennätysvuosi oli vuosi 2014, jolloin Airo Islandilla kävi robotteihin tutustumassa yli 5000 kävijää. Robottiviikkoa vietetään tänä vuonna Suomessa neljättä kertaa.

Robottiviikko on osa EU komission vuonna 2011 käynnistämää EU Robotics Week- tapahtumaviikkoa. Tapahtuman tarkoituksena on luoda ja lisätä tietoisuutta robotiikasta, sen mahdollisuuksista, haasteista ja sen tuomasta muutoksesta.

Tekniikan museon yhteydessä toimivan Airo Islandin tiloissa järjestettävällä Robottiviikolla on tarjolla seminaareja, striimattavia keskusteluita sekä kiinnostava robottinäyttely.

Robottiviikko käynnistyy avajaisseminaarilla maanantaina 21.11. Robottiviikon avaa ministeri Anne Berner. Päivittäisten teemojen Robostudiot ovat nähtävissä osoitteessa www.robottiviikko.fi klo 10-10.45. Asiantuntijaseminaarit klo 13-17 paikan päällä Airon Adams auditoriossa. Ilmoittautuminen on käynnissä, paikkoja on rajoitetusti.

Asiantuntijaseminaarien teemat:

Tiistai 22.11: Robotiikka hyvinvointipalvelussa

Keskiviikko 23.11: Teollisuus

Torstai 24.11: Liikenne

Robottiviikon yhteistyökumppaneita ovat mm. ABB Robotics, Yaskawa Finland, Mercedes Benz, Robokeskus, Liikenne- ja viestintäministeriö, Teuvan Aikuiskoulutuskeskus, Metropolia, Aalto-Yliopisto, Ulvilan kaupunki, Teknologiateollisuus, Tekniikan museo, Prizztech, Metalliliitto ja Suomen robotiikkayhdistys.

Näyttelyssä voi tutustua erilaisiin robotteihin ja robottiratkaisuihin. Esillä on niin palvelu- kuin teollisuusrobotiikkaakin. Paikalla on mm. ABB:n Yu-Mi robotti, Mercedes Benz robottiauto sekä Drinkkirobotti ja paljon muuta.

Tutustu Robottiviikkoon: www.robottiviikko.fi

Tervetuloa Robottiviikolle!

Yhteydenotot:

Nicholas Andersson
Toiminnanjohtaja Airo Island ry.
Eu Robotics Week koordinaattori
040 501 6505
nicholas@airoisland.fi

 

 

LEHDISTÖTIEDOTE JULKAISUVAPAA: 24.10.2016, klo 14.00

Keinoälyteknologia kasvaa nopeasti globaalisti – Suomen asema edelläkävijänä hiipuu

Keinoäly on tärkeimpiä ja nopeimmin kasvavia globaaleja teknologioita. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on ollut alan varhainen edelläkävijä, mutta on menettämässä sijoitustaan alaan vahvasti panostaville maille.

Suomi on maailmassa 17. eniten keinoälykeksintöjä patentoiva maa tällä hetkellä, kun sijoitus vuosina 2012-2013 oli 12. Kansainvälisesti alan johtavia maita ovat Yhdysvallat, Etelä-Korea, Japani, Kanada ja Israel.

Tekoälykeksintöjen määrässä Suomen vuosina 2012-2015 ohittaneita maita ovat mm. Hollanti, Sveitsi ja Ruotsi.

Suomalaisen keinoälyosaamisen erityishaasteita ovat kapea-alaisuus ja suurten yritysten vähäiset panostukset alan keksintöihin. Nokian tärkeä rooli on ohjannut keksintötoimintaa vahvasti, esimerkiksi korostamalla tele- ja viestintäteknologian sovelluksia.

Suomen vahvuuksia on Nokian luoma edelläkävijyys ja radikaalien startup-yritysten tärkeä rooli uusille keksinnöille. Vahva osaaminen keinoälyteknologioissa voi myös luoda pohjan innovaatioille ja liiketoiminnalle tärkeillä tulevaisuuden sovellusalueilla, kuten liikenteessä, rakentamisessa, sekä terveydenhoidossa.

Kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja alan kehittämisen vauhdittamiseksi tarvitaan kuitenkin konkreettinen toimenpideohjelma, joka vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin keinoälyosaamista.

Tutkimuksen ovat tehneet Teqmine Analytics Oy ja Artificial Intelligence and Robotics – AIRO Island Ry.

Tutkimus perustuu kattavaan kansainväliseen patenttiaineistoon.

TUTKIMUS ON SAATAVILLA 24.10.2016 KLO 14- OSOITTEESTA:

http://teqmine.com/fi/uutiset/

Täältä

LISÄTIETOJA:

Toimitusjohtaja Hannes Toivanen, Teqmine Analytics Oy, puh. 050 400 2947

Hannes.Toivanen@teqmine.com

Teqmine Analytics Oy on 2013 perustettu tekoäly startup, jonka ratkaisut muuttavat keksintöprosesseja ja teknologiatiedon hallintaa.

Toiminnanjohtaja Nicholas Andersson, Airo Island Ry, puh. 040 501 6505. nicholas@airoisland.fi

Artificial Intelligence and Robotics – Airo Island ry:n tarkoituksena on robotiikka ja keinoälyalan ekosysteemin rakentaminen ja kehittäminen Suomessa sekä robotisaation, siihen liittyvän kehityksen ja kansalaiskeskustelun edistäminen Suomessa.

Kuinka leveät ovat Suomen tekoälyhartiat?

KUTSU
“Kuinka leveät ovat Suomen tekoälyhartiat?” – tutkimuksen julkistus, 24.10.2016, klo 14-16

Tekoäly ja robotiikka ottavat valtavia askeleita ja muuttavat maailma ennen näkemättömällä tavalla. Robotiikan osalta tilastot eivät näytä kovin hyviltä Suomen osalta. Mikä on tilanne tekoälyn osalta?

Hannes Toivanen Teqmine Analytics Oy:sta ja AIRO Island Ry ovat tehneet tutkimuksen tekoälyteknologian globaalista kehityksestä ja edelläkävijämaista. Tutkimus pohjautuu kansainväliseen patenttiaineistoon ja osoittaa ensimmäistä kertaa, mikä on Suomen kansainvälinen osaamispohja ja kilpailukyky aikamme ehkä tärkeimmässä teknologiassa.

Tilaisuudessa julkistetaan tutkimuksen tulokset ja aineisto, sekä keskustellaan tekölyosaamisen tilasta ja tulevaisuudesta Suomessa.

Tutkimus ja siihen liittyvä aineisto on julkaisuvapaata 24.10.2016 klo 14 alkaen, ja tiedotusvälineet voivat saada sen käyttöönsä etukäteen (hannes.toivanen@teqmine.com, p. 050 400 2947). Aineisto julkaistaan myös Internetissä www.teqmine.com ja http://airoisland.fi/blog/

Milloin: 24.10.2016, klo 14-16
Missä: Airo Island, Viikintie 1, Helsinki.

Ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen nicholas@airoisland.fi

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Hannes Toivanen, Teqmine Analytics Oy, Email. Hannes.Toivanen@teqmine.com, p. 050 400 2947

Toiminnanjohtaja Nicholas Andersson, Airo Island Ry, Email. nicholas@airoisland.fi

Airo Island Ry. Yhdistyksen tarkoituksena on robotiikka- ja keinoälyalan ekosysteemin rakentaminen ja kehittäminen Suomessa sekä robotisaation, siihen liittyvän kehityksen ja kansalaiskeskustelun edistäminen Suomessa. http://airoisland.fi

Teqmine Analytics Oy on helsinkiläinen tekoäly-startup, joka on erikoistunut teknologiatiedon ratkaisuihin. www.teqmine.com

 

 

 

 

Katapultti verkostosto käynnistyi Airo Islandilla

Aika: 2.9.2016

Paikka: Airo Island

Katapultti verkosto on saanut alkuidean Iso-Britannian catapult -ohjelmasta, jonka tarkoituksena on nostaa yritysten teknologiatasoa. Ohjelmaan on käytetty merkittäviä resursseja ja sen tulokset ovat varsin vaikuttavia https://www.catapult.org.uk/

Suomen katapultin keskeinen haaste on toisaalta elinkeinoelämän ja erilaisten laitosten robotisoinnin tukeminen, toisaalta uuden elinkeinoalan ekosysteemin rakentaminen Suomeen. Suomessa on tunnetusti hyvää osaamista raskaiden työkoneiden valmistuksessa, mutta modernin robotiikan hyödyntäminen ja valmistaminen ottaa vielä alkuaskeleita. Kuitenkin maailmalla ala kehittyy voimakkaasti.

Päivän ohjelma koostui eri toimijoiden esittelyistä sekä work-shop osuudesta, jonka veti Sakari Koivunen.

Päivän antina voidaan todeta, että Suomessa on runsaasti tietoa ja osaamista robotiikan eri saroilta. Yhteistyötä, verkottumista ja yhteisiä hankkeita toteuttamalla voidaan saavuttaa paitsi synergiaetuja myös eri hankkeiden tehostumista. Osaamisen kehittäminen, tietoisuuden kasvattaminen, yhä laajemmalle leviävän robotisaation haasteiden kartoittaminen ja uusien ratkaisujen löytäminen.

Tilaisuudessa pohdittiin eri alueiden vahvuuksia, jota kautta syntyy verkoston toiminnalle luontevia kärkiä. Katapultti -verkoston toimijoiden alueiden erityis kärkiä ovat mm: meriteollisuus, teollisuusautomaatio, sote, liikenne, ja moderni robotiikka. Erityisenä huolenaiheena tuli esille PK -yritysten tuen tarve robotisoinnissa. Jatkotyöskentelyssä määritellään tarkemmin eri toimijoiden rooleja ja kutsutaan myös uusia toimijoita mukaan, muun muassa Imatralta ja Jyväskylästä.

Keskustelua jatketaan uuden tapaamisen merkeissä sekä digitaalisella alustalla, joka on avoin kaikille katapultissa mukana oleville ja heidän sidosryhmilleen. Mikko Puputti selvittää mahdollisuutta toteuttaa kyseinen alusta.

Keväällä järjestetään Katapultti kiertue. Kiertueen tarkoitus on lisätä tietoisuutta robotiikan mahdollisuuksista ja herättää vastaamaan robotisaation haasteisiin. Tapahtumia järjestetään eri paikkakunnilla, tavoitteena on 6-8 tilaisuutta. Kiertue on myös mahdollisuus paikallisille yrittäjille tuoda omaa osaamistaan esille ja verkottua alan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Kiertueen koordinoinnista ja markkinoinnista vastaa Airo Island yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

Osallistujat olivat tyytyväisiä Katapultti tapahtumasta ja erityisesti syntynyttä laajaa ymmärrystä eri puolilla Suomea käynnissä olevista hankkeista pidettiin tarpeellisena. Ammattikorkeakoulut olivat kiinnostuneita järjestämään laajemman ammattikorkeakoulujen tapahtuman, jossa tarkastellaan koulutuksen uusia haasteita.

Katapultti tarvitsee resursseja ja konkretiaa, jotta sen avulla saadaan todellisia tuloksia aikaiseksi. Toimijoiden kannustimia osallistua toimintaan täytyy myös pohtia ja järjestää siten, että jokainen voi toimia riittävästi projektin puitteissa. Projektin pituudeksi kaavailtiin viittä vuotta..

Päivän aikana nousi useita konkreettisia ideoita esille. Yksi niistä on postin kuljetuksen robotisointi Lapissa, mikä olisi erinomainen esimerkki arktisten ja haja-asutusalueiden ongelmien ratkaisusta uudenlaisten robottien avulla. Otsikkoainesta maailmalla!

 

Osallistujat:

Mikko Puputti, Prizztech Oy
Ari Tarkiainen, Karelia ammattikorkeakoulu
Satu-Minna Piiroinen, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä
Antti Kaipainen, Tmi ICT-Milestones
Timo Rainio, Hermia Group
Jorma Tuominen, Vaasan ammattikorkeakoulu
Renaud Champion, euRobotics A.I:S.B.L
Heikki Lahtinen, Yrityssalo Oy
Sakari Koivunen, Turun ammattikorkeakoulu
Reija Viinanen, Tunturi-Lapin Kehitys ry
Jarmo Happonen, Kajaanin ammattikorkeakoulu
Cristina Andersson,, Develor Productions Oy
Antti Eskola, Työ- ja elinkeinoministeriö
Emil Korhonen, MKolme Activate Oy
Jari Tapani, Robokeskus Oy
Henri Tapani, Robokeskus Oy
Hannu Saari, Microteam Oy
Nicholas Andersson, Airo Island ry

 

 

Internship at Airo Island

During the past month, I have been working as an intern in Airo Island. I got acquainted with Airo Island in Robotics week 2015 when I was working there with a university research group recruiting test subjects. As a big robotics enthusiast, I thought it is so great that someone had put their time and energy to create an event to spread knowledge about robots and robotics. This kind of events are something we don’t see too often in Finland, and in robot knowledge and awareness more is definitely more. We need more discussion about robotics and it is very important that Airo Island considers their mission to create that discussion and awareness.

I thought it would be interesting to get to know more about Airo Island and I asked if they needed an assistant for summer. After few setbacks I managed to get funding from university – I was going to accomplish a work practice program for my degree by working in Airo Island. In the university, we can accomplish the same work practice course as a lecture series. What would I have missed out if I had attended the lectures instead of getting into a real working environment? In Airo Island I got to see what the robotics scene in Finland looks like – what kind of actors work in the business and also what the scale of robotics network is. The experience was really inspiring and great for me. I got to attend different meetings, hear advices and concerns of the experts in this business and learn from interesting people. I guess that is “slightly” more educational than a lecture about work practices. It was intriguing to see what the robotics business in Finland looks like. To be an assistant in Airo Island was really something I enjoyed doing. It was nice to think that I was doing my bit to promote robotics, or robot knowledge. After all, promoting robotics in Finland is one of the main goals in Airo Island and that’s something I consider to be very important.

IMG_9791

During my internship I also learned a lot about how to run a business and what does it take to keep things going. That was very educational as I wish to start my own business one day. I kind of got to learn about two different areas in one internship. Learning about robotics and running a business was a great combination for me. My internship really did not feel like I was just a basic summer trainee for a month or something like that. I got to attend different meetings and events. When I was asked to come up with new ideas on for example how to develop the internet page or how to improve communications, my opinions were heard and respected and that was inspiring and rewarding. All in all, my internship in Airo Island was a really educational and great experience!

Nina Lukin