Johdanto

Katoaako inhimillisyys hoivatyöstä kun robotit tulevat?

”Ei ole ihan vielä aika ottaa yhteyttä, mutta kokeillaan, saadaanko Eikkaan yhteys”. Sairaanhoitaja avaa yhteyden Eikan kodin videopuhelimeen ja huutelee asiakasta nimeltä muutaman kerran. Vihdoin kuuluu ääni: ”olen täällä keittiössä ruokaa laittamassa!”. Hellan ääreltä Eikka ei pääse videokameran eteen, mutta jutustelu onnistuu hyvin ilman kasvokuvaakin. Jutellaan vähän niitä näitä ja käydään läpi asialliset asiat; lääkkeet, voinnit ja sellaiset – kaikki mikä liittyy Eikan hyvinvointiin.

Videosairaanhoitajat on otettu hyvin vastaan, toteaa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhoidon tukipalveluyksiköstä vastaava johtaja Riitta Karvinen. Asiakkaat ovat kommentoineet, että oikeastaan videoyhteys on tietyllä tapaa mukavampi kuin kotikäynti. Videoyhteyden aikana ennättää kunnolla jutella ja käydä tärkeät asiat läpi. Kotikäynneillä hoitajalla on usein kova kiire hoitaa vain tärkeimmät asiat ja rynnistää nopeasti seuraavaan paikkaan. Videopalaverissa on tunne, että on aikaa myös läsnäololle.

Eikan nimi on muutettu, mutta kotona asuvia Eikkoja ja Elsoja, hoivaa kaipaavia ihmisiä on monta ja heitä tulee jatkuvasti lisää. Ihmiskunta vanhenee ja elää entistä pidempään monen halutessa elää mahdollisimman pitkään itsenäistä elämää kotona.

Teknologia on kautta aikojen tullut ihmisten avuksi. Digitalisaatio on mahdollistanut palveluita, jotka ovat helpottaneet ihmisten elämää aina pankkiasioiden hoidosta erilaisiin terveyspalveluihin, kuten ylläkuvattuun videoyhteyteen hoitajan ja kotona asuvan vanhuksen välillä. Nyt vanhenevan väestömme hyvinvointia lisäämään on tarjolla nopeasti kasvava joukko erilaisia robotteja.

Robotisaatio herättää erilaisia ajatuksia, myös pelkoja. Pelätään työpaikkojen menetystä, syrjäytymistä, eriarvoisuuden lisääntymistä ja ympäristön teknologistumista luonnon kustannuksella. Pelkoja ei pidä vähätellä, mutta ainakin tähän saakka teknologia on tuonut hyvinvointia ja mahdollistanut yhä useammalle vähintään riittävää toimeentuloa. On silti oikeutettua kysyä, käykö niin myös tällä kerralla? Moni miettii kysymystä: ”Entä jos robottien autonomisuus lisääntyy siinä määrin, että ihmisten nykyiset tehtävät siirtyvät niille lähes kokonaan?”

”Meidän on pohdittava vakavasti mitä ihmiset tekevät, kun roboteista tulee yhä kyvykkäämpiä”, totesi professori Moshe Vardi ja jatkoi: ”meidän on määriteltävä hyvä elämä ilman työtä”. [1]

Robottien uuden aallon vallatessa maailmaa haasteemme on tehdä muutoksesta hyvä. Roboteille on annettava tehtäväksi se, missä ne ovat hyviä. Kaikenlaiset rutiinit, tarkkuutta vaativat tehtävät, likaiset ja vaaralliset työt, pitkäkestoiset ja yksitoikkoiset hommat – ne ovat kaikki roboteille ominta tekemistä. Robotit takovat vaurautta ja hyvinvointia väsymättä, kyllästymättä ja suuttumatta. Ihmisen osaksi jää arvon luonti. Vaikka robotit oppisivat kuinka älykkäiksi ja kyvykkäiksi on vielä matkaa siihen, että ne osaavat luoda merkityksiä ja arvoa, joilla on vaikutusta ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hyvinvoinnin organisoiminen, palvelukonseptien luominen ja inhimillisen lisäarvon tuottaminen on työtä, joka tulevaisuudessakin on ihmisten vahvuus. Siksi tulevaisuus näyttää hyvältä niin ihmisille kuin roboteille.

Milloin robotit tulevat?

Yksi myyteistä on, että robotisaatio olisi terveydenhoidossa kaukaista tulevaisuutta. Robotit ovat kuitenkin tiukasti jo tätä päivää, niitä käytetään varsin laajasti muun muassa sairaaloissa erilaisissa tehtävissä aina logistiikasta leikkaussaleihin. Lähitulevaisuuden uusi aalto tuo robotit koteihin hoitamaan ihmisiä, jotka eivät selviä arjesta yksin. Jo nyt kodeista löytyy muun muassa lääkeannostelurobotteja, joiden avulla muistiongelmista kärsivätkin saavat lääkkeensä ajallaan. Monet kysyvät kuitenkin: ”Ovatko robotit erinomaisia apureita, vai johtaako muutos eriarvoisuuteen ja syrjäytymiseen?”

Suurin myytti: Ihmiset heitetään kylmien robottien armoille eli robotit tekevät hoitotyöstä epäinhimillistä ja persoonatonta

Puhuin sairaanhoitajapäivillä roboteista hoivatyön apuna. Ennen puhettani tilaisuuden puheenjohtaja pyysi yleisöä nostamaan käden ylös, mikäli robotit vaikuttivat hyvältä ratkaisulta hoivatyöhön. Vain muutama käsi nousi. Puheeni jälkeen yli puolet kuulijoista suhtautui myönteisesti robotteihin. Miksi? Tieto voi lisätä tuskaa, mutta se voi myös lisätä kiinnostusta ja hyväksyntää asialle, joka voi auttaa tekemään työtä paremmin, laadukkaammin ja liikaa rasitusta välttäen. Salista poistuessani minut pysäytti lempeän ja ystävällisen näköinen ihminen, juuri sellainen hellä sisar, jota vanhassa laulussa kuvataan. ”Neljäkymmentä vuotta olen toiminut sairaanhoitajana, enkä yhtään laitetta antaisi pois” hän totesi ja jatkoi: ”Jokainen laite on auttanut minua työssäni ja potilasta tervehtymään paremmin. Olen varma, että saamme roboteista saman avun”.

Monet pelot robotteihin liittyen johtuvat tietämättömyydestä. Robotit yhdistetään helposti perinteisiin teollisuusrobotteihin, jotka tekevät häkeissään töitä ihmisistä piittaamatta. Monille robotit ovat täysin tuntemattomia, tai tieteiskirjoista tuttuja, fiktiivisiä mekaanisia olioita, jotka valtaavat maailman pahat aikeet mielessään. Kesäkuussa 2016 julkistettu valtioneuvoston periaatepäätös kiinnittää huomiota tietoisuuden lisäämiseen robotisaatiosta ja sen vaikutuksista. [2]

Vahvoja epäluuloja liittyy myös robottien sosiaalisuuteen. Pidetään epäuskottavana ja epätoivottavana sitä, että robotti pitäisi yksinäiselle ihmiselle seuraa. Sote -alan asiantuntija Merja Merasto tuo esille vaihtoehtoisen näkökulman. ”Robotin avulla voi saada helpotusta yksinäisyyteen ja sen kautta voi myös olla yhteydessä toisiin ihmisiin”, Merasto toteaa. Yksinäisyys on valtavan iso kysymys, johon on saatava ratkaisu. ”Yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat suuria ongelmia, kyllä robotisaatiokehitykseen on saatava sosiaalialan ihmiset mukaan”, Merasto haastaa. Robotti voi lisätä turvallisuutta yksinään tai omaishoitajan kanssa asuvalle. Robotti voi esimerkiksi havaita ongelmia ja joko auttaa niissä itse, tai kutsua apua läheisiltä tai palvelujen tarjoajilta.

Robotteja ja ihmishoivaa ei tule asettaa vastakkain vaan nähdä, miten ne täydentävät toisiaan yhä parempaa, inhimillisempää ja tehokkaampaa hoivaa rakennettaessa. Robotit lisäävät hoitoon tarkkuutta ja laatua hoivahenkilöstön apuna. Pääjohtaja Liisa Hyssälä: ”Ei pidä asettaa robotin ja ihmisen tekemää työtä toistensa vastakohdiksi vaan arvioida, miten esimerkiksi vanhukselle saadaan apu siihen asiaan, jota hän tarvitsee. Vaikkapa sitten sukkien jalkaan laittamiseen, tai lääkkeistä muistuttamiseen. Robotin kanssa toimiminen vaikuttaa myönteisesti myös yksinäisyyden kokemiseen ja tukee itsenäisen selviytymisen kokemusta. Hoitovastuu pitää tietysti olla määrätyllä terveydenhuollon ammattilaisella”.

”Robotit ovat vain yksi tie yhä kurjempaan kuolemaan”, pohtii The Guardianin kolumnisti Michele Hanson. Robotiikka kasvaa eksponentiaalisesti ja moni kerää suuret voitot robottien avulla. Hansonin huolenaihe on inhimillisten tarpeiden unohtuminen voittoja maksimoitaessa. [3]

Robotisaatio käsittää täysin uusia teknologioita ja palvelukonsepteja. Uudenlaista hoivaa rakennettaessa on toki tärkeää tuoda esille haasteita ja uhkakuvia. Uhkia ja heikkouksia ennakoimalla voidaan kehittää robotteja, jotka tuovat juuri oikeanlaista apua ja lisäarvoa hyvinvointipalveluihin ja joissa mahdolliset uhkat on mahdollisimman hyvin eliminoitu. Sinnikäs pitäytyminen pelkissä uhkakuvissa on kuitenkin mielen laiskuutta, kyvyttömyyttä löytää ratkaisuja, silloin kuin niitä kipeästi tarvitaan. Perinteisen SWOT analyysin termein myös mahdollisuudet ja vahvuudet on ennakoitava ja rakennettava tulevaisuutta mieluummin niiden kautta kuin uhkakuviin rajoittuen.

Robotiikka tarkoittaa enemmän, ei vähemmän hoivaa

Inhimillisen läsnäolon tarve hoivassa korostuu keskusteluissa. Ihminen on sosiaalinen olento ja kaipaa toisten ihmisten seuraa ja tunnetta omasta merkityksellisyydestä. Nykyisin harvalla hoitajalla on mahdollisuutta pitää hoivattaville seuraa, vaan työ keskittyy välttämättömien toimenpiteiden suorittamiseen. Onko edes välttämättömimpiin toimenpiteisiin riittävästi aikaa? Erilaisten tutkimusten mukaan hoitajien työajasta 60-80% joudutaan käyttämään erilaisiin kirjaamis- ja logistiikkatehtäviin. Tietojärjestelmät vaativat useita klikkauksia, samat tiedot on syötettävä moneen eri järjestelmään, ohjelmat avautuvat hitaasti ja ne vaativat useita tunnistautumisia. Logistiikassa auttavia robotteja voitaisiin ottaa huomattavasti enemmän käyttöön, jotta aikaa vapautuisi siihen, mitä hoidolta eniten kaipaamme: laatua, tarkkuutta, ihmisläheisyyttä ja tehokasta palvelua. [4]

Kirjaamistyön orjia eivät ole pelkästään hoitajat, vaan myös lääkärit. Jo vuonna 2008 julkistetussa tutkimuksessa todettiin 60-70[5]% lääkärien ajasta kuluvan ”paperitöihin”. Kahdeksassa vuodessa tilanne ei ole juurikaan parantunut. Digital Workforce Nordic Oy:n tekemässä tutkimuksessa tulos oli lähimain sama. Lääkärit kommentoivat lisäksi, että järjestelmät keskustelevat huonosti keskenään, mikä teettää lisää työtä kirjaamisen parissa – poissa varsinaisen hoitotyön ääreltä. [6]

Kotihoidossa työaikaa kuluu muun muassa parkkipaikkojen etsimiseen. Kaupungeissa parkkipaikan löytämiseen voi mennä enemmän aikaa kuin itse hoitotyöhön. Parkkipaikan etsiminen turhauttaa, joka sekin voi vaikuttaa ihmisläheisen läsnäolon laatuun. [7]

Viekö robotti työt ihmisiltä?

Robotisaation suurin yhteiskunnallinen muutos liittyy työn tulevaisuuteen. Alussa viitattiin ihmisen ja robotin työnjakoon. Ihminen luo arvoa ja robotti tekee vaurautta. Tässä pienessä lauseessa piilee tulevaisuuden työn viisauden kivi.

Wärtsilällä oli aikoinaan slogan ”Automate – motivate – innovate”[8]. Wärtsilällä huomattiin, että robotisointi ja automaatio lisäsivät ihmisten motivoitumista, koska yksitoikkoisista ja raskaista tehtävistä voitiin luopua ja keskittyä siihen, mikä oli merkityksellistä ja innostavaa.

Robotisoi, innostu ja innovoi, voi olla hyvin myös hyvinvointi -sektorin toimijoiden iskulause. Monet ovat lähteneet hoiva-alalle halusta toimia ihmisten kanssa, hoivata, auttaa heitä paranemaan ja elämään ihmisarvoista elämää. Nyt logistiikka ja rutiinityöt uuvuttavat, vieden aikaa merkitykselliseltä hoivalta ja läsnäololta.

Läpimenoaika on yllättävä termi yhdistettynä sairaaloihin, mutta se on välttämätön. Sairas ihminen valitsisi mieluiten odotusajaksi kaksikymmentä minuuttia tuntien sijaan. Leikkausjonojen lyhentäminen on mahdollista, kun kaikkia osa-alueita tehostetaan robottien avulla. Sairaalasta siirrytään mahdollisimman nopeasti kotihoitoon. Potilas on sairaalan asiakas kotonakin ja hoitajan apuna on robotti, joka valvoo, lääkitsee ja pitää yhteyttä sairaalaan. Ohjelmistorobotit hoitavat hallinnon ja kirjaamisen tehtäviä siten, että tiedon käsittely on tehokasta, luotettavaa ja oikea-aikaista, eikä vie aikaa hoitotyöltä.

Robotit eivät vie hoitajan työtä tehokkaassa läpimenosairaalassakaan. Hoitajan ja lääkärinkin työ muuttuu yhä enemmän valmentavaan suuntaan. Tärkeintä uudessa johtamismallissa onkin määritellä tehtäväkokonaisuudet perustuen ihmisen ja robottien yhteistoimintaan, arvioida missä tarvitaan ihmisen panosta ja missä robotin panosta sekä yhdistää nämä kaksi resurssia toimivaksi tulokselliseksi palvelukokonaisuudeksi.

Sairaanhoitajaliiton kyselyssä hoitajat ilmoittivat olevansa valmiita uusien teknologioiden käyttöön sekä kiinnostuneita opettelemaan uusia asioita. [9] Johdantopuheen Eikan videohoitaja on ammatti, jota ei kymmenen vuotta sitten ollut. Minkälaisia ammatteja näemme tästä kymmenen vuoden kuluttua?

”Robotiikalla voidaan parantaa hoidon ja palvelun tasa-arvoa, laatua ja tuloksellisuutta ja se tulisi huomioida osana hoidon ja palvelun kehittämistä ja tarjontaa”, toteaa Merja Merasto.

Robotit parantavat hoivan laatua

Teknologioiden kehityksen ansiosta uudet robotit soveltuvat erittäin hyvin auttamaan ihmistä arjen askareissa samoin kuin erilaisissa hoitotoimenpiteissä. Uusissa roboteissa on paitsi muodon lisäksi sensoreita, joiden avulla se kommunikoi ympäristönsä kanssa. Niissä on kehittyvä keinoäly, eli aivot, joissa on jo oppimiskykyä ja kykyä tehdä johtopäätöksiä. Lisäksi robotit voivat olla yhteydessä verkkoon,  internetiin ja pilveen sekä hyödyntää siellä olevaa prosessointitehoa ja tietoa työnsä hoitamiseksi. Virtuaali- tai ohjelmistorobotit voivat toimia fyysisen maailman robottien työpareina digitaalisessa maailmassa, mikä mahdollistaa täydellisen palvelukonseptin syntymisen, eli kokonaisten arvoketjujen robotisoinnin, tarvitaan vain rohkeutta ja luovuutta rakentaa innovatiivisia ja ennen näkemättömiä palveluita.

Uudet, monet jo jatkuvassa käytössä olevat robotit, tarjoavat vanheneville ihmisille mahdollisuuden elää pidempään itsenäistä, arvokasta ja intimiteetin säilyttävää elämää kotona. Käytössä on jo esimerkiksi Ruotsissa telepresenssi eli läsnäolo –robotteja, jotka paitsi auttavat itsenäisessä asumisessa, mutta tekevät myös mahdolliseksi entistä tiheämmän yhteydenpidon läheisiin, ystäviin ja muihin ihmisiin. Raportin alussa esitetty videopalvelu siirtyy jatkossa robottiin, jolloin kotona asuvan Eikan ei tarvitse siirtyä hellan ääreltä videopisteeseen keskustellakseen hoitajan kanssa.

Telerobotiikan avulla voidaan tehdä paljon muutakin. Lääkärit voivat suorittaa etätutkimuksia ja hoitajat suorittaa tarkastuksia etäyhteyden kautta. Sairaat lapset voivat osallistua koulunkäyntiin. Haja-asutetussa maassa juuri telerobotiikka yhdistettynä itsehoitoteknologioihin ja esimerkiksi lääke- ja ruokatoimituksiin kykeneviin robottilennokkeihin säästää kustannuksia ja vaivannäköä.

Todellinen läpimurto kotihoivassa ovat monitoimirobotit, jotka pystyvät monipuoliseen avustamiseen, esimerkiksi ruokailuun, hygieniaan, siisteyteen, lääkkeenottoon ja yhteydenpitoon liittyen. Monitoimirobotti auttaa myös viihtymään ja olemaan sosiaalisesti aktiivinen, vaikka mahdollisuudet poistua kotoa ovat rajoittuneet.

Robottien edut ovat lääketieteellisessä hoivassa kiistämättömät. MIS (minimally invasive surgery, mini-invasiivinen tai minimaalisesti tunkeutuva kirurgia) robottikirurgia vähentää leikkauksen aiheuttamia haittoja kehossa ja nopeuttaa toipumista. Erilaiset ja erikokoiset robotit pääsevät suorittamaan operaatioita ihmiskäsin vaikeasti saavutettaviin kohteisiin.

Robottikirurgian höydyt[10]

  • Pienemmät viillot ja arvet sekä kosmeettinen hyöty
  • Nopeampi toipuminen ja vähemmän kipua toipumisen aikana
  • Turvallisemmat toimenpiteet, vähemmän verenmenetystä .
  • Säästeliästä kudoksille

Lääkejakelu-, laboratorio-, hoiva- ja erilaiset apurobotit vähentävät hoitohenkilökunnan työpaineita rutiinien osalta ja vapauttavat aikaa läsnäoloon ja inhimilliseen hoivaan. Kun hoitajan työssä vapautuu aidosti aikaa läsnäololle myös potilaan tuntu ”ei vaivaksi olemisesta” vähenee.

”Robotiikka on valtava mahdollisuus, mutta tarvitsemme tutkimusta”, sanoo dosentti Mari Kangasniemi. ”Ilman tutkimuksen avulla saatua tietoa robotisaation tarvetta, seurauksia ja vaikutuksia ei voida kriittisesti arvioida – ja sen vuoksi robotisaation käyttäminen ja lisääminen on eettisesti arveluttavaa”; Kangasniemi pohtii ja jatkaa: ”Kuitenkin kaikki kortit, joilla hoidon ja palvelun tasa-arvoa, laatua ja tuloksellisuutta voidaan eettisesti parantaa, on syytä selvittää”.

 

Robotit voivat muuttaa hoivan taakasta talousveturiksi

Raskaat työkoneet ovat ilman muuta suomalaisen robotiikan edelläkävijöitä ja suuri menestystarina maailmalla. Kaikki tuntevat Ponssen metsäkoneet ja Valmetin traktorit. Samalla kun juhlimme niiden menestystä olkaamme huolestuneita suomalaisten palvelurobottien vähäisyydestä. Robotiikan markkinat kasvavat nimittäin eksponentiaalisesti ja suurin kasvu liittyy nimenomaan palvelurobotteihin, joihin voidaan myös lukea kodeissa ja vaikkapa sairaaloissa palvelevat robotit. Kansainvälinen robotiikkayhdistys ennakoi 15400% [11] kasvua palvelurobotiikassa vuoteen 2018 mennessä. Luku on niin valtava, että Suomella ei ole varaa olla kehityksestä ulkona jo ihan elinkeinoelämän näkökulmasta saatikka sitten hyvinvointipalvelujen osalta.

Lyhyesti sanoen: robotiikka säästää kustannuksia ja lisää inhimillistä arvokkuutta. Robotteja ja tarvittavaa teknologiaa on jo olemassa, muutos on käynnissä. Teollisuuden robotisoituminen tarkoittaa myös sitä, että teollisuus siirtyy sinne, missä on parhaat robotit – eli paras laatu, palvelu ja tuottavuus. Robotisaatiokehityksen ulkopuolelle jäämisen vaarana on, että jatkossa myös hoivatyö siirtyy sinne, missä on parhaat robotit, jotka tarjoavat sekä kustannustehokkuutta että mahdollisuuden inhimilliseen ja laadukkaaseen hoivaan. Suomen pitää varautua tulevaisuuteen ja rakentaa maata siten, että se voi palvella ihmisiä heidän kaikissa elämänvaiheissaan. Robottien avulla rakennamme korkeatasoisia ja ihmislähtöisiä hyvinvointipalveluita, jotka kiinnostavat myös kansainvälisiä markkinoita.

Robotisaatio voi olla Suomelle jättipotti

Suomessa on 20 miljardin markkina sote –sektorilla [12]. Jos sote –sektori ottaa dynaamisesti uudet robotit käyttöön voidaan saavuttaa triplajättipotti:

  1. Julkinen sektori voittaa kustannustehokkuuden, lyhentyvien jonojen ja vähemmän byrokratian ansiosta. Ilman robotteja sosiaali- terveydenhoidon haasteista on jopa mahdoton selviytyä. Hoivan tarvitsijoita on yhä enemmän ja kustannuspaineet ovat kovat. Ohjelmistorobottien, hoivarobottien sekä kotiapurobottien yhdistelmällä voidaan saavuttaa merkittävää parannusta palvelujen tuottavuudessa ja vaikuttavuudessa.
  2. Elinkeinoelämä voittaa, kun uskallamme tarttua rohkeasti robotisaation haasteeseen ja ryhtyä luomaan myös suomalaisia robotteja hyvinvointialalle. Hoivarobotiikan markkina kasvaa eksponentiaalisesti seuraavien vuosien aikana, kyseessä on menestystarina, josta Suomen ja suomalaisten yritysten tuskin kannattaa jättäytyä pois.
  3. Kansalainen voittaa paremman hoivan, tarkempien ja laadukkaampien toimenpiteiden, pidentyvän itsenäisen asumisen ja elämisen sekä arvokkuuden muodossa. Hoiva siirtyy yhä enemmän koteihin ja hyvä niin. Kukapa ei haluaisi siirtää mahdollisimman pitkälle hetkeä, jolloin täytyy siirtyä terveyssyistä pois omasta kodista tai sitä hetkeä, jolloin tarvitaan vieras ihminen vaippaa vaihtamaan. Kehittyvät kotiapulaisrobotit auttavat selviämään arjen haasteista ja ne tuovat elämään myös virikettä, viihdettä ja vaihtelua.

On totta, että robotteihin liittyy monta kysymystä pohdittavaksi. Mistä yhteiskunnan tulonmuodostus rakentuu, kun robotit tekevät yhä enemmän ihmisten ”tavallisia” töitä niin teollisuudessa, tietotyössä kuin palvelu-ja hoivasektoreillakin? Onko eettisiä kysymyksiä, joihin tulisi varautua yhteiskuntana? Tarvitaanko roboteille erityistä lainsäädäntöä – ovatko ne toimijoita, jotka tulisi sellaisina huomioida. Miten alaa voidaan edistää julkisin toimin? Robotisaatio on niin merkittävä muutos ja valtava mahdollisuus, että tarvitaan kansallinen strategia tarjoamaan visioita ja suuntaviivoja, jotta tulevaisuus yhdessä robottien kanssa olisi meille kaikille mahdollisimman hyvä ja auttaisi myös nostamaan inhimillisyyden ja välittämisen uudelle, paremmalle tasolle.

Voiko robottiin luottaa?

”Seuraa rahaa”, kehottaa tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen, kysyttäessä, minkälaisia turvauhkia hän näkee robottien lisääntyessä. Jos jostain löytyy kohta, jolla rikolliset pääsevät rahastamaan niin siellä on potentiaalinen turvauhka.

Robottien pitää olla ”Safe by Design” erityisesti silloin, kun roboteissa – kuten aiemmin mainitussa Lilly robotissa – on hiukankin enemmän painoa ja ulokkeita. Robotit eivät saa joutua epäkuntoon siten, että ne aiheuttavat ihmiselle vaaratilanteita. Uhkat, jotka liittyvät robotin fyysiseen käyttäytymiseen pitää minimoida jo niiden kehityksen alkuvaiheessa.

Kaikkiin kyberturvallisuuteen liittyviin uhkiin on mahdoton varautua kehitysvaiheessa. Myös robotti voidaan hakkeroida ja muuntaa se ihmistä uhkaavaksi aseeksi. Ajatellaanpa vain robottiautoa, johon hyökätään tarkoituksena ohjata se ihmismassojen keskelle.

Robotilla pitää olla immuniteetti hyökkääviä viruksia kohtaan, vasta silloin voimme luottaa sen autonomiseen kyvykkyyteen, sanoo European Space Agencyn robotiikan ja automaatio-osaston johtaja Gianfranco Visenti. Osittain tällaista immuniteettia on jo olemassa, kertoo Mikko Hyppönen, mutta täydelliseen immuniteettiin on vielä matkaa.

Pitäisikö robotteihin saadaan ohjelmoitua ihmisen etiikka? Viimeaikaiset uutiset esimerkiksi Kupittaan psykiatrisen sairaalan potilaiden kohtelusta tai vanhusten kaltoinkohtelusta ympäri Suomea, eivät anna kuvaa, että inhimillinen ja arvokas hoiva toteutuisi riittävästi tässä ajassa: ”Vastaajista (7400 henkilöä) 93 prosenttia oli havainnut jonkinlaista kaltoinkohtelua eli tekoja, puheita tai tekemättä jättämisiä, jotka vaarantavat vanhusten hyvinvointia, terveyttä tai turvallisuutta. Luku on järkyttävän suuri, olivat otoksen kattavuus ja tekojen laatu minkälaisia tahansa.” [13]

Näiden hälyttävien tutkimusten ja lukujen valossa on vaikea ymmärtää, miksi uusien robottiapulaisten tuloa hoivatyöhön vastustettaisiin.

On selvää, että robotin luotettavuus on keskeinen tekijä niiden yleistyessä hoiva-alalla. Varsinkin kodeissa, joissa vanhukset ovat suuren osan aikaa yksin robotin kanssa ja oppivat luottamaan siihen kuin ihmiseen.

”Aukotonta, 100%:n, turvallisuutta ei saavuteta missään olosuhteissa, mutta riittävään luotettavuuteen täytyy päästä”, toteaa professori Jarno Limnell. ”Tulemme varmaankin näkemään myös ikäviä asioita, mutta kokonaisuus ratkaisee ja uskon, että roboteista on ihmisille paljon iloa ja hyötyä”. Luottamusta rakennetaan pienin askelin. Kaikki alkaa tiedostamisesta ja tietoisuuden jatkuvasta lisäämisestä. Mitä enemmän tiedämme, sitä vähemmän on epävarmuutta.

Robotiikan alalla innovoidaan valtavalla vauhdilla. Turvallisuustekijöiden huomioonottaminen pitäisi olla kehittämisen perustekijöitä, innovoijien tulisi ymmärtää luotettavuus kilpailuetuna. ”Menetettyä luottamusta on vaikea saada takaisin”, professori Limnell muistuttaa.

Uhkana voidaan myös kokea, että älykkäät ja kyvykkäät robotit ottavat täyden vallan ihmiskunnasta. Uhkien ohella voidaan myös ajatella, että ihmisten tehtävä on rakentaa maailmasta parempaa paikkaa ja nyt meillä on robotit maaailmanparannustyön apuna. On omissa käsissämme minkälaista tulevaisuutta rakennamme. Tämän päivän teoilla on suuri vaikutus, minkälainen maailma on 20 vuoden kuluttua. Tehkäämme viisaita valintoja, hyviä tekoja ja jakakaamme hyviä asioita – myös internetissä käytävissä keskusteluissa.

Robottien eettisyys ja käytön luotettavuus varmistetaan, kun oikeudenmukaisuus, käyttövarmuus ja käyttäjän monipuoliset tarpeet huomioidaan robottien ja robotisaatiokehityksen kaikissa vaiheissa teknisestä kehityksestä julkisen sektorin päätöksiin.

Onko robotti kuin ihminen

Renaud Champion on yksi Euroopan keskeisiä robotiikka –alan vaikuttajia. Hän on mukana muun muassa maailman suurimman Sparc -rahaston hallituksessa. Sparc on EU komission vuonna 2014 lanseeraama rahasto, jonka tarkoituksena on parantaa Euroopan kilpailukykyä robotiikassa USA:n ja Aasian maiden kanssa.

”Meidän on tosissaan pohdittava robotin henkilöllisyyttä,” Renaud miettii. Robotti on vahvasti kulttuurinen tuote. Esimerkiksi Japanissa robotit voivat olla täysin ihmisen näköisiä ja oloisia kun taas Euroopassa sellainen ei ole samalla tavalla hyväksyttyä. Robotti voi tehdä myös erilaisia päätöksiä itsenäisesti. Esimerkiksi kotiapulaisrobotti voi tilata vaikkapa lääkkeitä tai ruokatarvikkeita ja hoitaa maksun itsenäisesti saman tien. Liikenteessä robottiauto voi tehdä päätöksiä esimerkiksi reitin osalta. On monia tilanteita joissa tulemme edellyttämään robotilta kyvykkyyttä autonomisuuteen. Yksi vaihtoehto olisi luoda robotille sähköinen henkilöllisyys, joka olisi välimuoto ihmisen ja yrityksen identiteeteistä. Tällöin robotilla voisi olla vastuita ja sen aseman määrittely olisi yksinkertaisempaa.

Jo nyt on nähtävillä, että ihmiset liittävät robotteihin inhimillisiä piirteitä ja tunteita. Paro terapiarobotti on halattava ja sen piteleminen tuntuu hyvältä. Parolla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi dementiapotilaille[14]. Kun ihminen kokee robotin ystäväkseen, ei hän tietenkään salli robotin kaltoin kohtelua. Robotti on ihmiselle enemmän kuin laite – onko tässä eettisen pohdinnan paikka, vai annetaanko kehityksen kehittyä omaa tahtiaan?

Ammattikäytössä olevia lentäviä robotteja, drooneja, rekisteröidään Suomessa. Olisiko myös hoivarobottien osalta järkevää aloittaa jonkinlainen tunnistaminen? Ainakin hoivapuolella voi olla hyvä tietää, mikä robotti on töissä, kuka sen omistaa ja mitkä ovat sen tehtävät.

Suomi tarvitsee AiRo strategian!

Kaikki merkit osoittavat, että älykkäät robotit tulevat ja vauhdilla. Mikä epäluulo osoittautuu myytiksi ja mikä ennakointi toteutuu? Aika näyttää. Meidän tärkein tehtävämme on toimia siten, että roboteista tulee paremman maailman, yhteiskunnan ja elämän palvelijoita.

Suomella on paljon voitettavaa. World Economic Forumin UBS pankilla teettämä tutkimus kertoo, että Suomella on neljänneksi parhaat mahdollisuudet olla voittaja robotisaatiossa. Alexander Stubb on asian ytimessä todetessaan: ”Se, että joku sanoo jotain ei ole mitään. Meidän on itse tehtävä muutoksesta hyvä.”

Suomella on vahva perinne oppimisessa, keksimisessä ja teknologioiden hyödyntämisessä. Robotiikassa yhdistyvät kaikki keskeiset vahvuutemme. Valmistautukaamme siis ottamaan robotisaatio haltuun!

Valtioneuvoston periaatepäätöksen (6/2016) mukaan

Keinoäly on valtava ilmiö, robotit muuttavat keinoälyn toiminnaksi. Robottien oppimiskehityksen vauhti voi yllättää, syväoppivat robotit tekevät johtopäätöksiä ympäristöstään ja niiden autonomisuus lisääntyy vuosi vuodelta. Suomi tarvitsee keinoälyn ja robotiikan käsittävän robotisaatiostrategian. Kutsukaamme sitä suomalaisittain AiRo strategiaksi (Artificial Intelligence & Robotics):

Suomen robotisaatiostrategia – AiRo strategia

Valtioneuvoston periaatepäätös älykkäästä robotiikasta julkistettiin kesäkuussa 2016. Periaatepäätöksessä visioidaan myös sote –sektorin tulevaisuutta:[15]

”Visiona vuoteen 2025 on älykästä robotiikkaa ja automaatiota valmistava, kehittävä ja laajasti hyödyntävä Suomi, jossa monia suuria yhteiskunnallisia haasteita, kuten terveydenhuollon palveluiden tarjoaminen, julkishallinnon tietotyön tehostaminen ja liikenteen järjestäminen, on ratkaistu nykyistä laadukkaammin ja kustannustehokkaammin. Suomalaisia keinoälyyn, älykkääseen robotiikkaan ja automaatioon liittyviä tuotteita, järjestelmiä ja palveluja hyödynnetään maailmanlaajuisesti, ja suomalaiselle osaamiselle on paljon kysyntää. Suomi on tehnyt merkittävän kilpailukykyloikan älykkään robotiikan ja automaation avulla.”

Periaatepäätöksen muistiossa todetaan myös: ” Suomella on myös erinomainen mahdollisuus pyrkiä maailman kärkimaaksi palvelurobotiikan kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Suomessa erityisesti väestön ikääntyminen aiheuttaa paineita etsiä vaihtoehtoisia palvelumalleja uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Erityisesti hoitotyötä avustavalle palvelurobotiikalle, kuten erilaisille nosto- tai kuljetusroboteille, olisi tarvetta. Kokonaan uusia tuotemahdollisuuksia avautuu myös esimerkiksi turvallisuudessa, kotitalouksissa ja koulutussektorilla.”

Osaamispulaa robotisoituvilla aloilla on tullut esille, erityisesti konepajoissa ja metalliteollisuudessa[16], mikä todetaan myös periaatepäätöksessä. Uusi palvelurobotiikka sote –sektorilla nostanee esille osaamistarpeita, joita ei tässä vaiheessa pystytä ennakoimaan. On kuitenkin selvää, että uudenlaista koulutusta tarvitaan ja osaajille on kova kysyntä niin kotimaassa kuin ulkomailla.

”Perinteisen robotiikkaosaamisen koulutuksen rinnalla on huolehdittava, että myös sitä hyödyntävillä toimialoilla, kuten esimerkiksi uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa käytetään resursseja osaamisen täydentämiseen. Erityisesti tämä koskee niitä robotiikan osa-alueita, joissa ihmiset toimivat läheisessä yhteistyössä robottien kanssa kuten palvelurobotiikassa ja ohjelmistorobotiikassa. Uudet vaatimukset ja teknologiat näkyvät myös lisääntyvänä täydennys- ja uudelleen kouluttautumisen tarpeina. Koulutuksen kehittämisen tulee olla ketterää ja monimuotoista sekä koulutuksen laadultaan ajantasaista. Tämän varmistamiseksi Suomen kannattaa pyrkiä oppimaan myös muilta osaajamailta ja tehdä koulutukseen liittyvää yhteistyötä alan huippumaiden kanssa.”

Muistiossa luetellaan myös toimenpiteitä, joilla visiot toteutetaan. Toimenpiteissä luvataan selvittämistä ja lisäämistä. Periaatepäätös on erinomainen pohja rakentaa suomalainen robotisaatio tai AiRo strategia vertaismaiden tapaan. Strategian tulee olla konkreettinen jatko periaatepäätökselle.

Japanissa vuonna 2015 julkistettu robotisaatiostrategia[17] antaa esimerkin konkretiasta, jota suomalaisen robotisaation strateginen edistäminen nyt kaipaa kaikilla elinkeinoelämän ja yhteiskunnan alueilla. Terveydenhoidon osalta Japanin strategiassa todetaan mm:

  • Kasvatetaan kotimainen hoivarobotiikka markkina 50 miljardiin jeniin.
  • Vähennetään hoivatyöntekijöiden selkävaivat nollaan hoivarobotiikan avulla.
  • Muutetaan tietoisuus uusista hoivamenetelmistä käyttämällä uusinta hoivarobotiikkaa.
  • Kasvatetaan niiden ihmisten määrää, jotka haluavat käyttää robotteja hoivatarjonnassa nykyisestä 59.8%:sta 80%:iin.
  • Kasvatetaan niiden ihmisten määrää, jotka haluavat, että robotteja käytetään hoivassa nykyisestä 65.1%:sta 80%:iin.

Tälle tasolle on myös Suomessa päästävä tavoitteiden määrittelyssä, eikä vain sote –sektorilla vaan kaikilla elinkeinoelämän alueilla. Lisäksi on otettava kantaa mm. verotukseen, tulonjakoon ja lainsäädäntöön. Vain näin voimme rakentaa vaikuttavia toimenpiteitä sekä mitattavia tavoitteita. Strategian työstäminen on vaativa tehtävä edellyttäen myös uutta tutkimusta, mutta käytettävissä on jo paljon informaatiota, jotta työ voidaan käynnistää nopeasti ja saada ensimmäinen perusmateriaali hyödynnettäväksi, jotta päästään nopeasti toimintaan, tuloksiin ja vaikuttavuuteen.

Suomen robotisaatiostarategian nimeksi sopii suomalainen sana AiRo. Airolla soudetaan venettä eteenpäin, se kuvastaa sitä tosiasiaa, että meidän on itse tehtävä muutoksesta hyvä. AiRo, Artificial Intelligence & Robotics   –strategia ei voi odottaa. SoTe –sektorilla ongelmat kasautuvat päivä päivältä samalla kun tuottavuus on kriisissä kaikilla sektoreilla. Saamme lukea vanhuksista, joiden hoito on epäinhimillistä. Hoitajista, jotka voimiensa äärirajoilla eivät jaksa olla ystävällisiä. Jokainen tällainen uutinen on tappio hyvinvointiyhteiskunnalle, jota olemme rakentaneet ja vaalineet vuosikymmeniä. Yksinelävien vanhusten määrä lisääntyy samalla kun resurssit hoitaa heitä kodeissaan vähentyvät. Yhtälöä ei ratkaista ilman hyvinvointi robotteja. Robotit, jotka monet ovat vielä kehitysvaiheessa, vapauttavat ihmisen tekemään sitä, mistä hoivatyössä on kyse: hoivaamaan inhimillisesti välittäen, samalla kustannustehokkuus ja tuottavuus paranevat.

Huomioitavaa tulevaisuudesta

  • Ihminen oman hyvinvointinsa subjektina, edistäjänä ja toimijana. Uudet teknologiat mahdollistavat yhä enemmän omahoidon kotona. Tulevaisuuden terveydenhoito on yhteistyötä hoiva-ammattilaisen, robotin ja asiakkaan kanssa.
  • Keinoälyekosysteemit parantavat ennakoivan terveydenhoidon mahdollisuuksia havaita ja parantaa sairauksia erittäin aikaisessa vaiheessa.
  • Robotiikkaa on myös kyberosien asentaminen ihmiseen. Esimerkiksi ajatuksen voimalla liikkuvat jäsenet, uudet näkemisen apuvälineet tai keinoelimet. ”Laajennettu ihminen” on käsite, joka voi tarkoittaa esimerkiksi keinotekoisia lihaksia tai rankaa tukevia ”eksoskeleton” robotteja.
  • Lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden avulla voidaan lisätä hyvinvointia ja parantaa hoitavan tahon ja asiakkaan välistä yhteistyötä.

 

Lopuksi

Hyvinvointiyhteiskunta 2.0 ei toteudu ilman huipputasoista robotisaatio-osaamista, eikä ilman ihmisiä ja yrityksiä auttavia robotteja. Epäinhimillisyys hoivassa toteutuu vain, jos me ihmiset toteutamme sen. Mutta voimme myös toimia toisin. Hyväksyä ja toivottaa robotit tervetulleiksi väsymättömiksi apulaisiksemme.

On vaikeaa nähdä, miten ilman robotteja voitaisiin hyvinvointi  –sektorilla tarjota tasapuolisesti hyvää palvelua kaikille kansalaisille. Kädet eivät yksinkertaisesti riitä. Siksi robotiikan tulee olla osa myös valtakunnallista sote -ratkaisua.

Eräässä seminaarissa esitettiin maahanmuuttajia ratkaisuksi vanhenevan väestön hoivatarpeeseen. Monet maahanmuuttajat ovatkin jo osoittaneet kyvykkyytensä hoivatyössä. Mutta kuten toinen osallistuja muistutti, niin maahanmuuttajatkin vanhenevat. Eikä jokainen ihminen ole sopiva eikä halukas hoivatyöhön. Robottien avulla hoivan ammattilaiset saavat enemmän aikaiseksi samalla kun he jaksavat paremmin.

Kun hoidamme robotisaation oikein, saavutamme ei pelkästään parempia hoitotuloksia, vaan myös arvokasta ja itsenäistä elämää vuosiin, jolloin ei itse jaksa pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Robottien avulla saavutamme parempaa hyvinvointia, elämme pidempää ja parempaa elämää.

 

Haastatellut asiantuntijat:

Pääjohtaja Liisa Hyssälä, Kela

Puheenjohtaja Merja Merasto, Sairaanhoitajaliitto ry.

Tutkija, dosentti Mari Kangasniemi, Itä-Suomen yliopisto

Hallituksen jäsen Renaud Champion, Sparc EU

Professori Jarno Limnell, Aalto yliopisto

Tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen, F-Secure Oy

Dosentti Mari Kangasniemi, Itä-Suomen yliopisto

 

Viitteet:

Mitä vanhusten kotihoidossa oikeasti tapahtuu? HS 15.2.2015 http://www.hs.fi/sunnuntai/a1423809755859

Watson:

http://www.businessinsider.com/r-ibms-watson-to-guide-cancer-therapies-at-14-centers-2015-5?r=US&IR=T&IR=T

http://seekingalpha.com/article/3962568-ibm-shows-watson-can

Ray Kurtzweil:

http://www.scientificamerican.com/article/merging-of-mind-and-machine/

Our Robots, Ourselves, David A. Mindell, Viking, Penguin Random House, New York, 2015.

Machines of Loving Grace, John Markoff, Harpers Collins, New York, 2015

BohoBusiness, Cristina Andersson, Jari Kaivo-oja, Talentum 2012/2016

Bold: How to Go Big, Create Wealth and Impact the World, Peter Diamandis, Steven Kotler, Simon & Schuster, New York, 2015

 

Robotit hoivassa

http://www.apa.org/monitor/2015/06/robo-therapy.aspx

http://www.theguardian.com/lifeandstyle/2016/mar/14/robot-carers-for-elderly-people-are-another-way-of-dying-even-more-miserably

http://www.chla.org/benefits-robotic-surgery

Valviran kysely http://www.valvira.fi/-/93-valviran-kyselyyn-vastanneista-on-havainnut-vanhusten-kaltoinkohtelua-kysely-paljasti-myos-puutteita-omavalvonnan-ja-ilmoitusvelvollisuuden-toteutu

Valtioneuvoston periaatepäätös http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f804c7484

AAAS http://www.aaas.org/news/increasing-use-autonomous-systems-could-threaten-jobs

EVA raportti 9/16: Robotit töihin http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2016/09/Robotit-t%C3%B6ihin.pdf

[1] Increasing Use of Autonomous Systems Could Threaten Jobs, AAAS American Association for Advancement of Science Annual Meeting 2016

[2] Valtioneuvoston periaatepäätös älykkäästä robotiikasta ja automaatiosta 6/2016

[3] The Guardian 3/2016

[4] Teknologiakysely sairaanhoitajille, Sairaanhoitajaliitto 2015

 

[5] LÄÄKÄRI 2008 – Kyselytutkimus vuosina 1997–2006 valmistuneille lääkäreille, Sosiaali- ja terveysministeriö 2008

[6] Valtakunnallinen tutkimus osoittaa: Kolmannes lääkäreistä käyttää yli 6 tuntia työvuorosta tietotyöhön, Digital Workforce Nordic Oy, 2016

 

[7] Uusilahti.fi ”Kotihoito kärsii parkkipaikkojen etsimisestä” 24.3.2016

[8] Prof. Merja Fischer, Palvelukeskus tapahtuma, Talentum 24.5.2016

 

[9] Teknologiakysely sairaanhoitajille, Sairaanhoitajaliitto 2015

[10] Children’s Hospital Los Angeles

[11] World Robotics 2015 Service Robots, International Federation of Robotics IFR 2015

[12] Sitran kolme lääkettä talouteen. HS 1.6.2016

[13] 93 % Valviran kyselyyn vastanneista on havainnut vanhusten kaltoinkohtelua, Valvira 2016

26.5.2016

 

[14] American Psychology Association, 2015

 

[15] Valtioneuvoston periaatepäätös 2.6.2016

 

[16] ”Alan osaajien puute jarruttaa robovallankumousta konepajoissa” ProMetalli 3/2014

[17] Japan’s Robot Strategy -Action plan toward a New Industrial Revolution Driven by Robots, Ministry of Economy, Trade and Industry, Japan 2015