Hyvinvoinnin robotiikan taustaselvitys ja kansallisen suunnitelman valmistelu

1.       Johdanto ja tavoitteet

Valtioneuvoston periaatepäätös automaatiosta ja älykkäästä robotiikasta 2.6.2016 määrittelee tavoitteet ja toimenpiteet robotiikan kansalliselle kehittämiselle. Periaatepäätöksen linjausten avulla pyritään lisäämään robotiikkaan ja automaatioon liittyviä innovaatiota ja liiketoimintaa Suomessa. Lisäksi tavoitellaan robotiikan ja automaation hyödyntämisen lisäämistä kaikkialla yhteiskunnassa. Tavoitteen on tunnistaa kansallisia vahvuuksia, kehittämisen kohteita ja esteitä sekä löytää toimintalinjoja kehityksen vauhdittamiseksi. Hyvinvoinnin robotiikka koetaan kansallisesti yhdeksi tärkeimmistä sektoreista.

Periaatepäätös myös velvoittaa ministeriöt kartoittamaan tavoitteet ja toimenpiteet älykkään robotiikan ja automaation edistämiseksi hallinnonaloittain sekä osoittamaan tarvittavat resurssit toimenpiteisiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteutti näistä lähtökohdista tämän taustaselvityksen hyvinvointialan robotiikan tilanteesta ja mahdollisuuksista. Selvityksen osana laadittiin myös ehdotus Hyvinvoinnin kansallisen suunnitelman (Hyvinvoinnin AiRo ohjelman) laatimisesta alkuvuoden 2017 aikana.

 

2.       Hyvinvoinnin robotiikan tilanne

2.1.   Katsaus keskeisten kansallisten robotisaatiostrategioiden hyvinvointiosioihin

Japani:  ‘Robot Revolution Initiative’

  • The challenge for Japan is twofold: provide an answer to an aging population but also make robotics a lever for economic growth.

 

  • Related ministries and agencies will cooperate in implementing projects for developing, putting into practical use, and spreading robotic nursing equipment. Specifically, measures will be taken mainly in the following important fields designated by the Ministry of Health, Labor and Welfare and Ministry of Economy, Trade and Industry in order to proceed with development of robotic nursing equipment that is clearly needed at the work site but has a problem of lowering the price, by narrowing down on functions.

 

Englanti: Menestys mitataan parempana hyvinvointina

  • Success will be seen as a measurable and attributable social gain in service delivery, improved quality of life and other social indices from RAS (Robotics and Autonomous Systems).
  • Success will also be seen in improved efficiency in government services, in healthcare, infrastructure and in reduced liability in the decommissioning of long term assets.
  • A large-scale initiative is now needed to establish a suitable national research infrastructure in this field. It is important to note that the introduction of robots in healthcare should occur with sensitivity towards public concerns about the possible dehumanisation of care.

 

USA: Robottien avulla hyvinvointia ja kustannustehokkuutta

  • Robotics technology has the potential to be a game-changer across multiple health sectors.
  • Robots can be used to enable people with disabilities, support caregivers, and aid the clinical workforce.
  • Robots have the potential to improve patient outcomes, reduce costs, and make people healthier and more independent and productive across the lifespan.
  • A key way robots can aid the healthcare workforce is through reducing both cognitive and physical workload for clinicians.

 

2.2.   Suomessa käynnissä olevat ohjelmat, koulutukset ja alan yritykset. Katsaus

Suomella on pitkät perinteet teollisuusautomaatiossa sekä raskaissa työkoneissa (mm. Ponsse ja Outotec). Hoivarobotiikkaa on erittäin vähän, esimerkkinä voi mainita lääkkeenannostelurobotteja valmistava Evondos Oy sekä terveydenhoidon ohjelmistorobotiikkaan keskittyvä Digital Workforce. GimLTD Oy tekee liikkuvaa robotiikkaa, jota voi soveltaa myös palvelurobottien valmistukseen. Muu terveysteknologia on voimakkaassa kasvussa, joka näyttää tietä myös alan robotti- ja AiRo .-tuotteille.

Robotiikkaa on käytössä mm. sairaaloissa leikkaus-, logistiikka- ja laboratoriorobotiikkaa. Laitoksissa on otettu käyttöön sosiaalista- ja terapiarobotiikkaa (mm. Zora ja Paro). Silver -hankkeessa on tuotettu Lea – robottirollaattori.

Robotiikan ja AiRo teknologioiden osalta valtioneuvoston periaatepäätöksessä todetaan
” Jo tällä hetkellä yrityksissä perinteisen teollisuusrobotiikan ulkopuolella on pulaa oikeanlaista osaamista omaavista työntekijöistä. Monet yritykset joutuvat kouluttamaan pitkälti itse tarvitsemansa työvoiman. Jatkossa vaaditaan yhä monipuolisempaa ja syvällisempää osaamista uusimmista teknologioista sekä robotiikan ja automaation hyödyntämismahdollisuuksista eri palvelu- ja toimialoilla sekä erityyppisessä työssä. Lisäksi kansalaisten ja yritysten valmiuksia uusien teknologioiden käyttöön ottamiseksi ja soveltamiseksi on parannettava. Nykyiset koulutusmäärät voivat muodostaa rajoitteen alan kasvusta hyötymiselle sekä uuden yritystoiminnan kehittymiselle. Uudet vaatimukset näkyvät myös lisääntyvänä täydennys- ja uudelleen kouluttautumisen tarpeina.”
Osaamisen puute tulee jatkuvasti esille eri alojen yritysten taholta. AiRo teknologioiden osalta kehitystä voi haitata myös keinoälyosaajien kova kysyntä maailmalla. Suomessa ei ole AiRo teknologioihin keskittyvää koulutusohjelmaa. Robotiikan opetus sisältyy muihin oppiaineisiin, esimerkiksi sähkötekniikkaan.

Keskeiset hyvinvointirobotiikan tutkimukset ja tutkimuslaitokset Suomessa ovat:

  • ROSE projekti (VTT/Aalto yliopisto)
  • Ammattikorkeakoulut; Metropolia, Laurea, KAMK, VAMK, TurunAMK
  • Ammattioppilaitokset: TEAK (Teuva), PKKY (Joensuu)
  • Yliopistot: Aalto, LUT, TTY
  • Laitilan kuntoutuskeskus

 

3.       Robotiikan mahdollisuudet ja keskeiset kysymykset

3.1.   Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteet

Visiona vuoteen 2020 on älykkään robotiikan ja automaation käytön huomattava lisääntyminen kaikilla toimialoilla, etenkin teollisuudessa, tieto- ja palvelutyössä sekä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Älykästä robotiikkaa ja automaatiota sekä niiden tutkimusta kehitetään moniammatillisesti ja tietoturvallisesti. Suomessa otetaan käyttöön uusia älykästä robotiikkaa ja automaatiota sekä keinoälyä hyödyntäviä liiketoimintamalleja. Suomessa syntyy robotiikkaan ja automaatioon liittyviä uusia tuotteita, palveluita ja innovaatioita. Älykkään robotiikan ja automaation merkitys osana digitalisaatiota ymmärretään ja hyväksytään laajasti yhteiskunnassa.

Visiona vuoteen 2025 on älykästä robotiikkaa ja automaatiota valmistava, kehittävä ja laajasti hyödyntävä Suomi, jossa monia suuria yhteiskunnallisia haasteita, kuten terveydenhuollon palveluiden tarjoaminen, julkishallinnon tietotyön tehostaminen ja liikenteen järjestäminen, on ratkaistu nykyistä laadukkaammin ja kustannustehokkaammin. Suomalaisia keinoälyyn, älykkääseen robotiikkaan ja automaatioon liittyviä tuotteita, järjestelmiä ja palveluja hyödynnetään maailmanlaajuisesti, ja suomalaiselle osaamiselle on paljon kysyntää. Suomi on tehnyt merkittävän kilpailukykyloikan älykkään robotiikan ja automaation avulla.

3.2.   Hyvinvoinnin robotiikan kansallisen suunnitelman (AiRo ohjelman) keskeiset kysymykset

Selvityksessä keskeisiksi kysymyksiksi, joita hyvinvoinnin robotiikan kansallisessa suunnitelmassa (Hyvinvoinnin AiRo ohjelmassa) tulee käsitellä määriteltiin seuraavat:

  • Hyvinvointirobotin määritelmä: mikä on hyvinvointirobotti
  • Tavoitteet sekä toimijoiden välinen roolitus
  • Miten mitataan robotisaatiolla aikaansaatua työn muutosta ja hyvinvointia
  • Kansalaisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo robotisaatiossa
  • Robotisaation, integraation ja yksityisyyden suojan ristiriidat
  • Miten johdetaan robotisaation käyttöönottoa, muutosprosesseja, saadaan koko ala/sektori mukaan
  • Vääjäämättömät muutokset totuttuihin palvelupolkuihin – ennakointi, hallinta, hyödyntäminen, muutoksen johtaminen
  • Mikä on Suomen AiRo valmius? Miten Suomi on valmis onnistumaan AiRo teknologioiden käyttöönotossa, hyödyntämisessä ja tuottamisessa? Asenteelliset ja rakenteelliset valmiudet? MAS arviointi: motivaatio, access (teknologian saavutettavuus), skills (osaamisen ja osaamiskapeikkojen selvittäminen AiRo teknologioiden näkökulmasta).
  • Mikä on paras tapa evaluoida AiRo vaikutuksia a) strategian teko vaiheessa b) toimeenpanon edetessä? Mitkä ovat mittarit ja miten ne valitaan?
  • Turvallisuuteen liittyvien seikkojen huomioiminen hyvinvoinnin eri sektoreilla, esim. työhyvinvointi. Käyttöliittymien käytettävyys ja turvallisuus.
  • Jatkotyöskentelyssä selvitettävä hyvinvointivision mahdollistajat ja pidäkkeet (enablers and barriers), esimerkiksi mahdollistavat tai estävät lainsäädännöt ja kansantalouden säästöt ja tuottavuuden kasvu.

AiRo ohjelman tavoitteet hyvinvoinnin lisääjinä tulee määritellä konkreettisina sekä selkeästi toimintaa ohjaavina. Ohjelmassa tulee huomioida kokeilukulttuuri ja kokeilujen dynaaminen käytäntöön vieminen. Tavoitteissa tulee olla mukana selkeästi mitattavia tavoitteita, joiden toteutukselle on asetettu aikarajat. vrt. Japanin robotisaatiostrategia.

4.       Ehdotus AiRo ohjelman laatimisesta

4.1.   Tavoitteet

Tavoitteena on, että Hyvinvoinnin Airo ohjelma on prosessi ja työkalu, joka toisaalta näyttää suuntaa robottien hankintaan ja kestävään käyttöön ja toisaalta toimii työkaluna arjen kysymyksissä ja kehittämisen haasteissa. Airo-ohjelman tulee olla ihmislähtöinen kansallinen suunnitelma, jossa AiRo teknologiat palvelevat suomalaista hyvinvointia.

4.2.   Sisältö ja rajaukset

Hyvinvointirobotiikan kansallisessa suunnitelmassa rajaudutaan ensijaisesti tarkastelemaan robotteja, jossa on mekaanisia osia. Ohjelmistorobotiikan ja keinoälyn mahdollisuuksia on jo tarkasteltu STM:n aikaisemmissa strategioissa, mutta ne ovat niin keskeinen osa hyvinvointisektorin robottiikkaa, että niiden käsittely on välttämätöntä myös AiRo ohjelmassa. Hyvinvoinnin AiRo ohjelma nivoutuu osaksi Sote tieto hyötykäyttöön strategian, Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena linjausten sekä STM:n älypalveluiden strategian muodostamaa kokonaisuutta.

AiRo-ohjelman keskeisiksi terveyden ja hyvinvoinnin toiminnoiksi, joiden kannalta robotiikan mahdollisuuksia tarkastellaan valittiin taustaselvityksessä seuraavat. Nämä voivat muuttua ohjelman laatimisen yhteydessä.

1) Robotiikka kodeissa ja kotihoidossa. Robottiikka ikkääntyneiden ja vammaisten kotona asumisen apuna.

2a) robotiikka terveydenhoidon laitoksien logistiikan ja palveluasumisen tukena sekä 2b) eritysnäkökulmana  sairaalarobotiikka

3) robotiikka kuntoutuksessa

4) robotiikka lääkehuollossa. Robotit lääkehuollon logistiikan tehostajina sekä lääkerobotit

5) Keinoäly terveyden ja hyvinvoinnin sekä sosiaaliturvan tietojärjestelmissä, tutkimuksessa ja tiedon hyödyntämisessä

AiRo-ohjelman ensimmäisessä vaiheessa ei tarkastella mm. seuraavia STM:n toimialalle kuuluvia toimintoja: terveellisten elintapojen edistäminen, työsuojelu, eläke-, vakuutus- ja etuusjärjestelmät, säteily- ja ydinturvallisuus, ympäristöterveys ml rakennusterveys. Robotiikalla, erityisesti ohjelmistorobotiikalla ja keinoälyllä, tulee varmasti olemaan tulevaisuudessa merkitystä myös näiden kannalta.

Robotiikan kehittämisen ja hyödyntämisen toimintaedellytyksiä tarkastellaan seuraavista näkökulmista

  • Lainsäädäntö
  • Liiketoimintamallit
  • Yhteistyömallit
  • Eettiset kysymykset, tieto- ja kyberturvallisuuteen liittyvät kysymykset
  • Resurssit, rahoitus
  • Koulutus, ja osaaminen
  • Viestintä

 

4.3.   Vaiheet ja eteneminen

Airo-ohjelma laaditaan kolmessa vaiheessa, korostaen kuitenkin strategian prosessinomaisuutta, eli huomioidaan alan teknologian jatkuva kehittyminen ja ihmisten muuttuvat tarpeet. Vaiheet voivat myös olla päällekkäisiä ja rinnakkaisia.

  • Vaihe 1: Nykytilan hahmottaminen, ensisijaisten fokusalueiden valinta, tavoitteiden määrittäminen, vastuuhenkilöiden ja -tahojen nimeäminen ja mandaattiketjun kuvaaminen. Määritellään ja osoitetaan strategiatyöhön tarvittava työ- ja resurssimäärät sekä alueellinen työnjako. Strategiatyö käynnistyy kick-off seminaarilla. Aika: kevät 2017
  • Vaihe 2: Toimenpiteiden määrittäminen, resurssien määrittäminen ja kohdentaminen, kokeilujen käynnistäminen. – Analysoidaan tarve tutkimukselle, kokeiluille ja haastatteluille. Kansallisen hyvinvointifoorumin perustaminen. Aika: vuoden 2017 aikana, jatkuen 2018 -à
  • Vaihe 3: Jatkuva arviointi ja palaute, kokeiluista toiminnaksi tai kokeilujen selkeä päättäminen, jatkuvan kehittämisen ja uudistamisen prosessit. Kansallisten suositusten laatiminen strategiaprosessin aikana syntyneen yhteisen ymmärryksen pohjalta. Aika: käynnistyy vuonna 2017/2018 -> jatkuva prosessi.

 

AiRo ohjelman eri osiot valmistuvat vaiheittain ja niitä julkaistaan sitä mukaa kun ne valmistuvat. Sosiaalista mediaa ja verkostoja hyödyntäen käynnistetään keskustelu, kokeilut ja toiminta heti kun mahdollista, odottamatta kokonaisuuden valmistumista. Osa kokeiluista voidaan (toivottavasti) raportoida jo valmiissa ohjelmassa. Valmis suunnitelma ei tarkoita prosessin päättymistä, vaan on luotava tavat uudistaa strategiaa jatkuvasti nopean muutoksen keskellä. Ohjelmaa seuraamaan kannustetaan perustamaan ryhmiä ja luodaan kanavat palautteelle.

Airo ohjelma keskiössä on avoimuus, osallistaminen, oikeudenmukaisuus prosesseissa ja pyrkimys yhteisen, laajan tahtotilan löytämiseen. Erityisen tärkeää on avoin ja tehokas viestintä erityisesti tahojen kanssa, jota asia koskettaa toiminnallisesti sekä kansalaisviestintä, jotta tietoisuus uusista hoito- ja palvelumuodoista leviää mahdollisimman laajalle.

4.4.   Organisointi

Hyvinvoinnin AiRo ohjelma toteutetaan osana Hyvinvoinnin digitalisaatiohjelman Älypalvelut ja robotisaatio teemaa. AiRo ohjelman laatimista ohjaa Älypalvelut ja robotisaatio teeman verkostoryhmä ja vastuutahona on STM.  AiRo ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen osallistuvat laajasti kaikki hyvinvointirobotiikan sidosryhmät.

  • akateeminen maailma, tutkijat ja asiantuntijat,
  • elinkeinoelämä ja rahoitus- ja vakuutustahot
  • hyvinvointisektorin julkiset ja yksityiset toimijat sekä järjestöt,
  • viranomaiset
  • rajapinnoilla toimivat välittäjäorganisaatiot sekä erilaiset palvelun- ja tavarantoimittajat
  • kansalaiskeskustelu ja kansalaisyhteiskunnan toimijat

 

 

Hyvinvoinnin AiRo -ohjelma koskettaa kaikkia Suomessa asuvia. Tarvitaan myös tietoisuutta kasvattava kampanja tai kansalaiskeskustelu. Kampanja ja keskustelut voidaan toteuttaa myös osana laajempaa ”katapultti” toimintaa, jossa alueelliset robotiikkaan perehtyneet tahot järjestävät tilaisuuksia, jossa mahdollisuus keskustella aiheesta myös paikallisten yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.